Yliopistojen on lain mukaan varattava osa yhteishaun opiskelupaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Ensikertalaiskiintiöiden tavoitteena on parantaa niiden asemaa, jotka hakevat ensimmäistä opiskelupaikkaansa.

Olet ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeva eli ensikertalainen, jos

  • et ole suorittanut Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa, ja
  • et ole vastaanottanut korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa Suomen koulutusjärjestelmän mukaisesta koulutuksesta, joka on alkanut syksyllä 2014 tai sen jälkeen.

Et ole ensikertalainen, jos

  • olet jo suorittanut Suomen koulutusjärjestelmän mukaisen korkeakoulututkinnon, tai
  • olet ottanut vastaan korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan syksyllä 2014 tai sen jälkeen alkaneesta koulutuksesta suomalaisessa korkeakoulussa (koskee myös siirtohakuja).

Myös ei-ensikertalaiset voivat hakea yhteishaussa, ja lain mukaan aloituspaikkojen varaaminen ensikertalaisille ei saa kohtuuttomasti heikentää muiden kuin ensikertalaisten mahdollisuuksia päästä opiskelemaan. Ensikertalaiskiintiö koskee hakua alempaan tai alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin koulutusohjelmiin sekä lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmiin korkeakoulujen yhteishaussa. Maisterihaussa ei ole ensikertalaiskiintiötä.

Ensikertalaisuus määräytyy hakuajan päättymispäivän (kevään 2018 yhteishaussa 28.3.2018) tilanteen mukaan.

Ensikertalaisille varattujen paikkojen määrä

Kiintiön koko vaihtelee tiedekunnittain ja hakukohteittain. Tarkista aloituspaikkojen ja ensikertalaisille varattujen aloituspaikkojen määrä hakukohteen kuvauksesta koulutustarjonnassa.

Voit tutustua myös opiskelijavalintaa koskeviin tilastoihin. Ensikertalaiskiintiö oli ensimmäistä kertaa käytössä kevään 2016 haussa.

Miten ensikertalaiset valitaan?

Yleensä ensikertalaiset ja muut hakijat valitaan samojen valintakriteerien mukaan. Esimerkiksi valintakoe ja ylioppilastutkinnon pisteytys ovat samat. Ensikertalaisille varatuista opiskelupaikoista kilpailevat keskenään vain ensikertalaishakijat. Myös ensikertalaisten täytyy täyttää hakukohteelle määritellyt minimikriteerit (esimerkiksi valintakokeen vähimmäispistemäärä) voidakseen tulla hyväksytyksi.

Valintaperusteet käyvät ilmi kunkin hakukohteen kuvauksesta koulutustarjonnassa.

Miten muut hakijat valitaan?

Ne paikat, joita ei ole varattu ensikertalaisille, täytetään valintaperusteiden mukaan paremmuusjärjestyksessä ensikertalaishakijoiden ja muiden hakijoiden joukosta.

Jos ensikertalaisille varattuihin paikkoihin ei ole riittävästi ensikertalaishakijoita, jotka ovat saavuttaneet hyväksymisen edellytyksenä olevan vähimmäispistemäärän, niin ensikertalaispaikkoihin voidaan valita muita kuin ensikertalaishakijoita, jotta hakukohteen aloituspaikat saadaan täyteen.

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Tähän on koottu usein kysyttyjä kysymyksiä ensikertalaisuudesta ja ensikertalaiskiintiöstä. Jos et löydä vastausta kysymykseesi, ota yhteyttä hakijapalveluihin.

Kysymys: Hain korkeakouluun keväällä 2015 ja minulle tarjottiin opiskelupaikkaa, mutta en ottanut sitä vastaan. Olenko yhä ensikertalainen?
Vastaus: Kyllä. Jos sinulla ei ole aiempaa tutkintoa ja et ole vastaanottanut myöskään muuta opiskelupaikkaa, olet edelleen ensikertalainen. Pelkkä hakeminen tai hyväksytyksi tuleminen ei vaikuta ensikertalaisuuteen.

Kysymys: Olen ottanut opiskelupaikan vastaan ennen vuotta 2014, mutta en ole suorittanut tutkintoa. Olenko ensikertalainen?
Vastaus: Kyllä. Lain mukaan olet ensikertalainen.

Kysymys: Olen valmistunut yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta jo ennen vuotta 2014. Olenko ensikertalainen, jos haen uudestaan korkeakouluun?
Vastaus: Et ole ensikertalainen. Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneet eivät ole lain mukaan ensikertalaisia, olipa tutkinto suoritettu minä vuonna tahansa.

Kysymys: Olen ottanut opiskelupaikan vastaan vuonna 2014 tai sen jälkeen. Jos luovun opinto-oikeudestani, niin olenko jälleen ensikertalainen?
Vastaus: Et ole ensikertalainen. Ensikertalaisuutta ei voi saada takaisin luopumalla opinto-oikeudesta.

Kysymys: Olen opiskellut avoimessa yliopistossa, mutta minulla ei ole koskaan ollut tutkinnonsuoritusoikeutta korkeakoulussa. Olenko ensikertalainen?
Vastaus: Kyllä. Avoimessa yliopistossa opiskelu ei vaikuta ensikertalaisuuteen.

Kysymys: Voiko opiskelijalla olla tutkinnonsuoritusoikeus yhtä aikaa kahdessa eri korkeakoulussa?
Vastaus: Kyllä. Samana lukukautena alkavasta koulutuksesta voi kuitenkin ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan.

Kysymys: Olen ottanut korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan vastaan ulkomailla tai suorittanut korkeakoulututkinnon ulkomailla. Olenko ensikertalainen?
Vastaus: Kyllä. Lain mukaan ensikertalaisuuteen vaikuttavat vain Suomen korkeakoulujärjestelmän mukaiset tutkinnot ja tutkinnonsuoritusoikeudet.

Kysymys: En päässyt siihen koulutukseen, joka oli ensisijainen vaihtoehtoni. Kannattaako toissijaista opiskelupaikkaa ottaa vastaan?
Vastaus: Opiskelupaikka kannattaa ottaa vastaan, jos aiot opiskella alaa ja suorittaa siinä tutkinnon. Jos kuitenkin myöhemmin haluat hakeutua muuhun koulutukseen, niin alan vaihtaminen tai toisen tutkinnon opiskelu on edelleen mahdollista, vaikka et kuulukaan ensikertalaiskiintiöön. Ei kannata ottaa vastaan sellaista opiskelupaikkaa, jossa et kuitenkaan aio opiskella.

Kysymys: Olen alun perin aloittanut opinnot ennen vuotta 2014 mutta olen ottanut opiskelupaikan vastaan siirtohaussa vuonna 2014 tai sen jälkeen. Olenko ensikertalainen?
Vastaus: Et ole ensikertalainen. Opiskelupaikan vastaanottamiseen liittyvä sääntö koskee myös siirtohakuja.