Väitöskirjan julkinen tarkastus

Väitöskirja tarkastetaan julkisessa väitöstilaisuudessa, kun tiedekuntaneuvosta on myöntänyt väittelijälle väittelyluvan. Väittelylupa myönnetään esitarkastajien lausuntojen perusteella. Väitöstilaisuus tulee järjestää 12 kuukauden kuluessa väittelyluvan myöntämisestä.

Vastaväittäjien ja kustoksen määrääminen

Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuteen yhden tai kaksi vastaväittäjää. Vastaväittäjän tulee olla professori tai dosentti tai tohtori, jolla on vastaavat tieteelliset ansiot. Esityksen vastaväittäjäksi tekee vastuuprofessori väitöskirjan ohjaajia kuultuaan. Vastaväittäjät valitaan tiedekunnan ja pääsääntöisesti Helsingin yliopiston ulkopuolelta.

Vastaväittäjän tulee pystyä antamaan väitöskirjasta riippumaton, ulkopuolinen arvio. Vastaväittäjänä ei voi toimia henkilö, jolla on yhteisiä julkaisuja tai jolla on tai on ollut tutkimusyhteistyötä väittelijän kanssa. Työn ohjaaja ei voi toimia vastaväittäjänä. Esitarkastaja voi perustellusta syystä toimia vastaväittäjänä.

Vastaväittäjän tulee antaa kahden viikon kuluessa väitöstilaisuuden jälkeen tiedekunnalle perusteltu kirjallinen lausuntonsa. Tiedekunnan päätöksen mukaan vastaväittäjän on arvostelussaan kiinnitettävä huomiota seuraaviin seikkoihin soveltuvin osin:

A. Väitöskirjan tieteellinen arvo:

  1. Tutkimuksen merkitys ja asema oman alan tutkimuskentässä
  2. Työn laajuus ja aineiston riittävyys
  3. Tutkimusmenetelmien soveltaminen ja kehittäminen
  4. Tulosten johtaminen käsitellystä aineistosta
  5. Tutkimuksen rakenteen johdonmukaisuus
  6. Kirjallisuuden tuntemus ja hyväksikäyttö
  7. Väitöskirjan kokoonpano (esitystapa, tyyli ja kieliasu)

B. Väittelijän puolustus:

  1. Väittelijän työpanoksen merkitys väitöskirjan tieteellisten tulosten saavuttamisessa
  2. Väitöskirjan tutkimusalan tuntemus
  3. Alan kirjallisuuden tuntemus
  4. Käytettyjen tutkimusmenetelmien hallinta
  5. Kyky käydä keskustelua ja vastata kritiikkiin

Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautuksensa vastaväittäjien valinnasta.

Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuden kustokseksi jonkun tiedekunnan professoreista. Kustoksena voi toimia myös tiedekunnan apulaisprofessori, joka on vakinaistamispolun tasolla 2. Kustoksen tehtävänä on toimia väitöstilaisuuden valvojana. Vastaväittäjää ja kustosta esittää vastuuprofessori (lomake).

Väitöstilaisuus ja sen kieli

Väitöstilaisuus alkaa väittelijän pitämällä aihetta koskevalla esittelyllä (lectio praecursoria), minkä jälkeen tiedekuntaneuvoston määräämä vastaväittäjä esittää omat huomautuksensa väitöskirjasta. Tämä tarkastus saa kestää enintään neljä tuntia. Sen jälkeen on muidenkin sallittu tehdä muistutuksia väitöskirjaa vastaan. Väitöstilaisuus saa kestää enintään kuusi tuntia.

Kustos päättää väitöstilaisuuden kielestä kuultuaan asiassa sekä väittelijää että vastaväittäjää. Väitöstilaisuuden kielenä tulee olla joko suomi tai ruotsi, taikka se kieli, jolla väitöskirja on laadittu. Väitöstilaisuus voidaan pitää muullakin kielellä, jos väittelijä suostuu siihen. Väittelijä ja vastaväittäjä voivat väitöstilaisuudessa käyttää myös eri kieliä, jos näin sovitaan.