Nopeasti muuttuvat taloudelliset, sosiokulttuuriset ja ympäristöolosuhteet tuovat elintarvikkeiden alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden kestävään tehostamiseen entistä enemmän uusia haasteita sekä Suomessa että maailmalla. Suomessa ketjua ”pellolta pöytään” edustaa ainutlaatuisella tavalla Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, jonka tutkimusaloja ovat

maataloustieteet:

  • agroteknologia
  • kotieläintiede
  • biotekniikka
  • kasvintuotantotieteet ja maaperätiede

ja elintarviketieteet:

  • elintarviketeknologia
  • elintarvikekemia
  • elintarvikemikrobiologia ja
  • ravitsemustiede

Maatalous- ja elintarviketieteet tutkivat kasvi- ja eläinperäisten elintarvikkeiden tuotantoon, elintarvikehuoltoon, elintarvikkeiden turvallisuuteen, ekologiseen tehokkuuteen sekä ihmisten ja eläinten hyvinvointiin liittyviä keskeisiä kysymyksiä. Tutkijat etsivät kaikille maatalous- ja elintarvikesektorin aloille sopivia kestäviä ratkaisuja sekä nykyisten että tulevien sukupolvien ravinnontarpeiden täyttämiseksi. He tekevät yhteistyötä sekä eläinlääketieteen ja taloustieteen alojen vastapariensa että muiden biotieteiden kanssa ja kykenevät kehittämään tieteellisiä ratkaisuja maailmanlaajuisiin jatkuvasti lisääntyviin elintarviketuotannon ongelmiin. Helsingin yliopisto pyrkii kehittämään maatalous- ja elintarviketieteistä kansainvälisen huipputason tutkimus- ja koulutusyksikön.

Ilmastonmuutokseen liittyvien valtavien kestävyyshaasteiden valossa maataloustieteissä on määritelty useita uusia keskeisiä tutkimusaloja, joihin on syytä perehtyä: näitä ovat ilmastonmuutokseen sopeutuminen, automaation ja genomiikan hyödyntämismahdollisuudet ruoantuotannossa sekä siirtyminen biotalouteen, jossa biomassaa käytetään eri tavoin elintarvikkeiden, eläinravinnon, biomateriaalin ja energian tuotantoon. Elintarviketieteissä pyritään parantamaan elintarvikkeiden turvallisuutta, elintarvikehuoltoa ja hyvää ravitsemusta, jotka kaikki vaikuttavat olennaisesti ihmisten hyvinvointiin. Keskeisiä tutkimuksellisia tavoitteita ovat esimerkiksi elintarvikkeiden jalostusketjun parempi hallinnointi, uudet biojalostusmenetelmät, jotka mahdollistavat bioaktiivisten ainesosien sisällön ja suotuisten terveysvaikutusten optimoinnin, sekä elintarvikkeiden ainesosien interaktioiden ymmärtäminen.