Tutkimushankkeet ja -ryhmät

pyrkii ymmärtämään yhteiskuntaa ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja ihmisten ja ympäristön välisen vuorovaikutuksen kautta maantieteellisestä näkökulmasta. Merkittävä osa tutkimuksestamme käyttää ihmisten liikkuvuutta ja fyysistä saavutettavuutta indikaattorina näille vuorovaikutuksille.

Työmme edistää laajaa tutkimusta kaupunkimaantieteessä, kaupunki- ja liikennesuunnittelussa, sekä kestävyystieteissä. Menetelmällisesti olemme asiantuntijoita paikkatiedon käytössä ja analysoinnissa. Käytämme hyödyksi käyttäjien luomaa mobiilidatan suurta tietomäärää sekä perinteisempiä tietolähteitä. Lisäksi kehitämme paikkatietoanalyysin kehyksiä ja yhdistämme ne koneoppimiseen. Kiinnitämme erityistä huomiota eettisiin ja yksityisyyteen liittyviin kysymyksiin.

kiinnostuksena on havaita, määritellä ja käsitellä kaupunkiasumiseen ja ympäristöön liittyviä ulkoisvaikutuksia, keskittyen lopulta ihmisten ja planeetan hyvinvoinnin parantamiseen. Tämä edellyttää systeemistä ymmärrystä kaupunkialueista paikallisina ja globaaleina järjestelminä sekä kaupungistumisesta prosessina, joka kehittyy ja vaikuttaa moniin ihmisen käyttäytymisen tasoihin, kulutusvalinnoista hyvinvointiin.

Tavoitteenamme on kehittää uutta tietoa siitä, miten erilaiset rakennetut ympäristöt vaikuttavat sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen, ja siten auttaa suunnittelemaan parempia kaupunkeja. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme pääasiassa kvantitatiivisia menetelmiä, mutta keskitymme myös kehittämään teoreettista ymmärrystä kaupunkien kestävyydestä. SUS-tutkimus on luonteeltaan transdisiplinaarista ja sitä tehdään tiiviissä yhteistyössä taloustieteen ja maantieteen menetelmien kanssa. Tutkimus on myös aktiivisessa teoreettisessa vuorovaikutuksessa poliittisen ja taloudellisen maantieteen, kaupunkisosiologian sekä kaupunki- ja aluesuunnittelun kanssa.

Ratkaisemassa ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksen haasteita kaupunkipinnan ja yläilmakehän välillä.

Tällä hetkellä yli puolet maailman väestöstä asuu kaupunkialueilla, ja osuuden odotetaan edelleen kasvavan tulevaisuudessa. Näin ollen yhä useampi ihminen altistuu paikalliselle kaupunkimeteorologialle ja -ilmastolle samaan aikaan, kun ilmakehään päästetään entistä enemmän ilmansaasteita ja kasvihuonekaasuja. tutkii kaupunkiekosysteemin ja ilmakehän yhteyttä käyttäen viimeisintä huipputeknologiaa havainnoinnissa ja mallinnuksessa (). Tutkimusryhmä on osa Ilmakehä- ja maajärjestelmätutkimuksen instituuttia (INAR) ja Helsingin kestävän kehityksen instituuttia (HELSUS).

Monipuolisuuteen, osallistavuuteen ja yhteistyöhön perustuvaa tietoa kohti biologisesti monimuotoisia ja eläviä kaupunkeja.

in päätavoite on selvittää mekanistisia prosesseja eliöiden reaktioiden takana suhteessa kaupungistumiseen. Tätä varten tutkimusryhmä tarkastelee kaupunkijärjestelmien kolmea ensisijaista ulottuvuutta – ekologista, tilallista ja sosiaalista – eri spatiaalis-temporaalisissa näkökulmista. Pyrimme tukemaan ja ohjaamaan paikallisia ja alueellisia sidosryhmiä luomalla ensiluokkaista näyttöön perustuvaa tietoa monipuolisen, osallistavan ja yhteistyöhön perustuvan lähestymistavan avulla. Tällä pyritään kohti näyttöön perustuvia päätöksiä, jotka ovat sopusoinnussa biologisesti monimuotoisempien, asuttavampien ja kestävämpien kaupunkien kanssa.

Monissa kaupungeissa köyhät ja rikkaat ihmiset elävät yhä useammin erillisillä alueilla. Sosiaalis-alueellinen segregaatio, eli erilaisten sosiaalisten ryhmien epätasainen jakautuminen eri puolille kaupunkia, ei vain kasva naapuruston tasolla, vaan vaikuttaa samanaikaisesti myös muihin elämän osa-alueisiin. Oppilaitokset, kuten päiväkodit ja koulut, ovat vahvasti yhteydessä kaupungin sosiaalis-alueelliseen rakenteeseen.

 tarkastelee segregaation ja koulutuserojen monimutkaista suhdetta, ja näiden tulevaisuushorisontteja erinäisissä urbaaneissa konteksteissa ja koulutuksen periferia-alueilla.

Kun rakennettuja alueita kehitetään kestävämpään suuntaan, avainasemassa ovat urbaanin tilan käyttö ja ekosysteemipalveluiden hyödyntäminen. Viherkatot eli elävällä kasvillisuudella peitetyt rakennusten katot ovat maailmalla yhä useammin käytetty keino hallita ja vähentää kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia ympäristöhaittoja, kuten tulvavesipulsseja, lämpösaarekeilmiötä ja meluisuutta. Viherkattoja täydentävät viherseinien tarjoamat vastaavanlaiset ekosysteemipalvelut. Nämä molemmat ovat osa kaupunkien vihreää infrastruktuuria eli viherrakennetta.

n tavoitteena on löytää parhaita mahdollisia kestävän kehityksen mukaisia viherrakentamisen ratkaisuja suomalaisiin olosuhteisiin. Se perustuu dynaamiselle, verkostoituneelle toiminnalle, joka osallistaa laajan joukun toimijoita niin tutkimuslaitoksissa, kaupungeissa, kuin alan yrityksissäkin.

-tutkimusryhmä tekee tutkimusta tekoälystä, pääasiassa syväoppimiseen ja tietojenkäsittelytieteeseen perustuvista menetelmistä, jotta voidaan tarjota työkaluja kestävien älykkäiden kaupunkien kehittämiseen.

Tutkimusryhmä koostuu innokkaista ihmisistä, jotka kehittävät mullistavia arviointi-, koneoppimis-, tietokonetieteiden ja signaalinkäsittelyn algoritmeja tarkan ja luotettavan navigoinnin ja tilannetietoisuuden luomiseksi kestäviin älykkäisiin kaupunkeihin. Nämä algoritmit perustuvat tekoälyyn ja sen kehittämiseen.

-tutkimusryhmä yhdistää Helsingin yliopiston tutkijoita, jotka tutkivat ilmastonmuutoksen sopeutumista ja sen seurauksien lieventämistä kaupunkiympäristössä. Lisäksi tutkimuksemme keskittyy muihin ympäristökysymyksiin ja ylittää kaupunkiympäristön rajat. Useimmat jäsenistämme affilioituvat Helsingin kestävyysinstituuttiin (HELSUS).

Seuraa meitä Twitterissä: @UEP_group. Tutkimukseemme liittyviä twiittejä löydät avainsanalla #UEP_research.

tutkimusryhmä tutkii kaupunkiympäristöjen rakennetta, toimintaa ja biodiversiteettiä. Kaupungistumisen kasvavan maankäytön kysynnän seurauksena kaupunkivihreät alueet usein kärsivät. Nämä uhanalaiset viheralueet ja niiden maaperä todennäköisesti menettävät kykynsä tarjota tärkeitä ekosysteemipalveluita, kuten hiilen sitomista ja varastointia sekä biodiversiteetin ylläpitoa. Tärkeä tavoite ryhmälle on tuoda ekologian tutkimusta kaupunkiympäristöihin, erityisesti keskittyen kaupunkimetsiin, puistoihin ja niittyihin. Jotkut nykyisistä projekteistamme sisältävät tutkimuksia kotikoirien ja vieraslajien vaikutuksista kaupunkiviheralueilla. Ryhmämme ylläpitää myös kansainvälistä yhteistyötä erilaisissa tutkimusprojekteissa.

keskittyy maantieteellisen tilan tuottamisen, ylläpitämisen ja muuttamisen poliittisiin ja hallinnollisiin käytäntöihin. Lähtökohtamme on, että tilan yhteiskunnallinen tuottaminen ei ole koskaan "neutraalia" tai ilmaisu rationaalisuudesta. Tutkimusteemojen yhteydessä kiinnitämme erityistä huomiota asiantuntijatiedon tuottamiseen, taloudellisten rakenteiden ja kaupunkirakenteiden muodostumiseen sekä poliittisten yhteisöjen tilalliseen hallintaan. Tavoitteenamme on tuottaa laadukasta tutkimusta sekä akateemisesti että soveltaen vaikuttaen.

Tärkeimmät tutkimuskohteemme ovat: (I) Kaupunkien poliittinen maantiede/talous; (II) Valtion tilallinen muutos; (III)  Aluesuunnittelu; ja (IV) Hyvinvoinnin ja elämänlaadun maantiede.

on tutkimusyksikkö, joka keskittyy sosiaalisiin ilmiöihin kaupunkikoulutuksessa monimuotoisissa kaupunkiympäristöissä. Tutkimuskohteisiin kuuluvat koulutustaipaleen siirtymät elämänkulussa, kaupunkien ja koulujen eriytyminen, moninaistuneet sosiaaliset ympäristöt, sosiaaliset dynamiikat kouluissa ja luokkahuoneissa, sekä eri taustaisten lasten ja nuorten arkipäivän käytännöt ja koulutuskokemukset.

Ryhmä toimii pääasiassa koulutussosiologian sekä kaupunkitutkimuksen aloilla. Tutkijat pyrkivät operatiivistamaan ja analysoimaan ilmiöitä kaikilla mittakaavatasoilla sekä niiden välillä käyttäen intersektionaalisia lähestymistapoja.

Urbaria on aloittanut tutkimushankkeen sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen kestävyyden indikaattoreista Suomessa, joita voidaan seurata ja soveltaa kaupunginosa- ja korttelikohtaisesti.

Indikaattorihanke pohjautuu useisiin vuoropuheluihin eri johtavien asiantuntijoiden välillä, ja sen päämääränä on monipuolisesti sekä käytännönläheisesti ohjata kaupunkikehitystä kestävämpään suuntaan. Tutkimuksen tarkoituksena on herättää keskustelua päättäjien, kaupunkisuunnittelun parissa työskentelevien ja kaupunkilaisten keskuudessa. Haluamme Suomen tulevaisuuden kaupungeista kestävämpiä asukaslähtöisesti akateemisen asiantuntijuuden avulla.

Vuoden mittainen projekti toteutetaan 2023 toukokuusta alkaen.

In this project, we investigate the immigrants’ housing pathways, realities and perceptions, focusing on the Helsinki Metropolitan Area. The housing situations and choices by various groups, including second generation Vietnamese- and Somali-speaking groups, Chinese, western African, Iranian and South Asian groups are explored in this research. 

(2023-2027) keskittyy kaupunkimatkailuympäristöjen viheralueiden tutkimiseen. Hanke tuottaa uudenlaisen käsityksen vihreiden kaupunkimatkailuympäristöjen laadusta, saatavuudesta ja hyvinvointivaikutuksista. Lisäksi se tuottaa tietoa siitä, kuinka tasapuolisesti kaupunkiväestö altistuu matkailun aikana vihreille ympäristöille ja niiden hyvinvointivaikutuksille.

Hanke hyödyntää kaupunkien informatiikan viimeaikaista kehitystä. Ohjattujen VR-kokeilujen ja kannettavien antureiden avulla selvitetään, ovatko vihreät matkailuympäristöt tärkeitä ihmisille, miksi viheralueet ovat tärkeitä matkailuympäristössä ja mitkä ympäristöt ovat erityisen tärkeitä ihmisille. Perinteisemmillä menetelmillä katunäkymäkuvilla ja 3D-mallien tietokonenäöllä kartoitetaan olennaisia kasvillisuusalueita ihmisen näkökulmasta vuodenaikojen mukaan. Mobiilia big dataa hyödynnetään kaupunkiväestön liikkumisvirtojen tutkimisessa ja vihreän altistumisen tasapuolisuuden selvittämisessä jokapäiväisillä matkoilla, myös eri liikennemuodot huomioiden.

Onnistuessaan hanke tuottaa muutostietoa vihreiden kaupunkimatkailuympäristöjen tärkeydestä, saatavuudesta ja tasapuolisuudesta. Se tuottaa täysin uusia avoimia ja siirrettäviä menetelmiä vihreiden matkailuympäristöjen analysointiin Euroopassa ja sen ulkopuolella.

Muutos kohti etnistä monimuotoisuutta Pohjoismaissa on konkreettisesti havaittavissa kaupunkien asuinalueilla, joille on muodostunut ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajista koostuvia ryhmittymiä. Nämä asuinalueet ovat tyypillisesti hyvinvoinnin ja poliittisen vaikutusvallan suhteen heikommassa asemassa.

 -tutkimushanke tarjoaa asukkaille yhteisen äänen monipuolisten kyselumenetelmien ja paneelitutkimusten avulla. Tutkimukset kohdistuvat Aarhusin, Göteborgin ja Helsingin suuralueiden asuinalueisiin/lähiöihin, joissa kerätään laajat kyselyaineistot. Hankkeessa on mukana neljä yliopistoa neljästä eri Pohjoismaasta: Göteborgin yliopisto, Norjan teknis-luonnontieteellinen yliopisto, Aarhusin yliopisto ja Helsingin yliopisto.

Lisätiedot:

Oskar Rönnberg

+358 40 5310893, 

-tutkimushanke (2023-2025) kehittää työkaluja kestävyysmurroksen vauhdittamiseen yhdessä kaupunkien ja yritysten kanssa. Helsingin yliopistosta johdetun Suomen Akatemian konsortiohankkeen tavoitteena on tuottaa Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman tueksi tietoa ihmisten arjesta kaupungeissa ja edistää kestävyysmurrosta. Hankkeen johtajan, Christopher Raymondin mukaan tarvitaan kaupunkien ja yritysten kestävyysstrategioiden yhteensovittamista, jotta kestävyystavoitteiden saavuttaminen on mahdollista. Hanke pyrkii luomaan datavirtoja ja järjestelmiä, jotka voivat koota asukkaiden, yritysten ja julkisten tahojen odotukset kestävältä tulevaisuudelta yhteen. Järjestelmätasoisen laajan muutoksen tueksi siis luodaan työkaluja, jotka auttaisivat kansalaisia ja organisaatioita navigoimaan muutoksen keskellä.

Yksi hankkeen yrityskumppaneista on Kone, jonka kanssa Helsingin yliopisto solmi sopimuksen strategisesta yhteistyöstä maaliskuussa 2022. Kone aikoo hyödyntää tutkimustuloksia kestävien ja älykkäiden kaupunkien rakentamisessa. Hankkeen kaupunkikumppaneja ovat Helsinki, Espoo, Lahti, Oulu ja Turku.

Kaupungit tekevät ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja kaupungistumisen aiheuttaman paineen alla ratkaisuja, jotka tulevat vaikuttamaan paikalliseen ilmanlaatuun, lämpömukavuuteen ja näiden aiheuttamiin terveysvaikutuksiin. Konsortio auttaa ratkaisemaan ilmanlaatuun liittyviä ongelmia auttamalla kaupunkeja suunnittelmaan tulevaisuuden ilmastoterveellisiä asuinalueita huomioiden myös väestön ja liikenteen kehittymisen. yhdistää tekoäly-, ilmasto- ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta tavalla, jota ei ole aiemmin vastaavassa laajuudessa tehty. Hanke tarjoaa paitsi tieteellisesti, myös päättäjille ja kaupunkisuunnittelijoille, kansainvälisesti uutta tietoa sekä työkaluja tulevaisuuden kestävien kaupunkien luomiseen. Tutkimuksessa käytetään useita tietolähteitä väestömääristä ja -rakenteesta ilmasto- ja liikennedataan, ja kehitetään uusia menetelmiä monitieteisen haasteen ratkaisemiseksi. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä paikallisten sidosryhmien kanssa

Integroivat mekanismit alueellisen oikeudenmukaisuuden ja eriarvoisuuden hallinnassa

Horizon 2020 rahoitteisen -hankkeen päätavoitteena on kehittää Euroopan kansallisten ja aluehallinnollisten päätöksentekoelinten tarpeisiin uusia, integroivia politiikkamekanismeja, joiden avulla voidaan entistä paremmin puuttua territoriaalisen eriarvoistumiseen Euroopan unionin alueella. Projektin tavoitteena on määritellä Eurooppalainen aluejärjestelmä, jossa resurssien jako- ja tasausmekanismit ovat yhteneviä sosiaalisen ja alueellisen oikeudenmukaisuuden periaatteiden kanssa. Helsingin Yliopisto on vastuussa projektin työvaiheesta 1 jossa tehdään asiakirja- sekä haastatteluaineistojen avulla katsaus käsitteiden ‘alueellinen oikeudenmukaisuus’ sekä ‘alueellinen eriarvoisuus’ kehittymiseen ja käyttöön alueellisessa, kansallisessa sekä EU-politiikassa. Kaupunkitutkimusinstituutista IMAJINE hankkeessa ovat mukana Mikko Weckroth sekä Sami Moisio.

-tutkimushanke edistää asumisen ja rakentamisen oikeudenmukaista kestävyysmurrosta. Hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää asukkaita osallistavia ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja asuinalueiden eriytymisen haasteisiin. Hankkeessa tuotetaan tietoa kansalaisten asumiseen ja ilmastonmuutokseen liittyvistä arvoista sekä ilmastotoimenpiteiden edellytyksistä. Lisäksi kehitetään työkaluja ja ratkaisuja yhdessä kaupunkien, asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

Yksi keino kaupunkien ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa on maksimoida hiilidioksidin sitoutuminen kaupunkien viheralueisiin ja maaperään. Näiden hiilinielujen tehokkuudesta nyt tai tulevaisuudessa ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa johtue mittausten vähyydestä. Lisäksi kaupunkien maankäyttö ja paikallinen pienilmasto vaihtelevat huomattavasti, mutta tämän vaihtelun kuvaamiselle ei ole olemassa sopivia malleja. pyrkii vastaamaan näihin tarpeisiin tutkimalla kaupunkien luonnollista hiilen kiertoa ja kehittämällä malleja, joilla voi määrittämää nämä hiilinielut sekä maksimoida tulevaisuuden hiilensidonta hankkeen tutkimuskaupungeissa (Helsinki, Lontoo, Minneapolis, Peking ja São Paolo). Hanke tehdään yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Ilmatieteenlaitoksen kanssa.

Osana projektia, tulemme 2020-2021 tekemään intensiivisen mittauskampanjan Kumpulan alueella SMEAR III mittausaseman ympäristössä. Mittausasema on osa Eurooppalaista tutkimusinfrastruktuuria ICOS (Integrated Carbon Observation System). Mittauksien tarkoitus on ymmärtää kuinka kasvillisuustyyppi ja sijainti vaikuttavat hiilen vaihtoon ja varastoitumiseen. Lisäksi mittauksia käytetään kehittämään malleja. Kampanjan aikana monitoroimme kolmea erilaista kaupunkiviheraluetyyppiä. Yksi mittauspiste sijaitsee Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa, missä kolmen lehmuksen kaasunvaihtoa mitataan automaattisesti hiilidioksidikammioilla sekä sap-flow sensoreilla. Lisäksi mitataan maaperän ja ilman lämpötilaa, maan kosteutta, ja ilman suhteellista kosteutta. Puiden juurien kasvua, fluoresenssia ja kaasun vaihtoa mitataan myös manuaalisesti. Toinen mittauspiste sijaitsee kaupunkimetsässä, missä monitoroidaan kolmea koivua, ja kolmas mittauspiste vilkkaasti liikennöidyn tien varressa, missä monitoroidaan kolmea lehmusta. Näiltä paikoilta mitataan puiden sap flowta (verrannollinen puun haihduttamiseen), maaperän ja ilman lämpötilaa, maankosteutta ja ilman suhteellista kosteutta manuaalisten kaasunvaihto- ja fluoresenssimittausten lisäksi.

Jotta kaupungit olisivat asuttavia, oikeudenmukaisia ja kestäviä, niitä pitää myös suunnitella ja hallinnoida  teknologian ja digitaalisen infrastruktuurin monimutkaisina järjestelminä, jotka tukevat ekologista, biofysikaalista ja sosiaalis-institutionaalis-taloudellista dynamiikkaa. Tämä edellyttää poikkitieteellistä lähestymistapaa ja tiedontuotannon siilojen murtamista tuoden tekniikka, ihmiset ja luonto yhteen.

(2020-2023) pyrkii kehittämään ja testaamaan uusia työkaluja ja prosesseja sosiaalisten, ekologisten ja teknologisten järjestelmien (SETS) selkeästi lähentyviin lähestymistapoihin kaupunkielämän parantamiseksi.

Kaupunkien viheralueilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä sekä sen vaikutuksiin sopeutumisessa. Kaupunkivihreän potentiaalia hiilensidonnassa onkin mahdollista hyödyntää nykyistä tehokkaammin. CO-CARBON on monialainen tutkimushanke, jonka tavoitteena on mitata ja mallintaa kaupunkivihreän hiilensidontakykyä. Uusia ratkaisuja hiiliviisaan kaupunkivihreän suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon kehitetään paitsi tieteellisen tutkimuksen keinoin myös vuorovaikutteisesti yhdessä asukkaiden, yritysten, kaupunkien ja muiden toimijoiden kanssa.

CO-CARBON-hanke toteutetaan Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston, Ilmatieteen laitoksen, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Kööpenhaminan yliopiston yhteistyönä. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). CO-CARBON on osa STN:n Ilmastonmuutos ja Ihminen -tutkimusohjelmaa (CLIMATE). Ohjelmassa haetaan ratkaisuja siihen, miten ihmiset voisivat tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tai sopeutumiseen liittyviä valintoja ja miten yhteiskunta mahdollistaa valintojen tekemisen kestävästi ja yhdenvertaisesti.

Lisätietoja hankkeesta löydät .

kehittää uutta ilmanlaadun täsmätietoa ja sen innovatiivista hyödyntämistä kaupunginosa- ja asukastasolla. Ilmanlaatua mitataan sekä kiinteästi asennetuilla että kannettavilla henkilökohtaisilla ilmanlaatusensoreilla.  Hankkeessa etsitään ratkaisuja ilmanlaadun parantamiseen ja otetaan käyttöön osallistavan budjetoinnin malli, jossa kohdealueiden asukkaat vaikuttavat parhaimpien keinojen valintaan. Hanke on kehittänyt avoimen lähdekoodin , joka auttaa löytämään kävely- ja pyöräilyreittejä, joilla on vähemmän saasteita ja enemmän vihreyttä kuin lyhyimmällä reitillä.

Rotat ovat eläneet ihmisten seuralaisina maanviljelyksen alusta asti. Rottia on tutkittu laboratorioissa jo pitkään, joten tiedämme niistä yllättävän paljon. Silti, emme tiedä paljoakaan siitä, mitä rotat tekevät kaupunkien puistoissa, viemäreissä tai tunneleissa. Voinemme kuitenkin olettaa, että rotat ovat nopeasti sopeutuneet tähän muuttuvaan ja uudenlaiseen ympäristöönsä. Tutkimusprojektimme tähtää Helsingin rottapopulaatioiden sijainnin ja koon selvittämiseen, rottien lois- ja tartuntatautilajiston kartoittamiseen ja rottien ja ihmisten välisten suhteiden ymmärtämiseen.

Lisätietoja hankeesta löydät.

Kaupungit ovat poikkeuksetta monikulttuurisia- ja kielisiä, joka luo tarpeen ymmärtää syvemmin kaupunkien monikielisyyttä ja sen vaikutuksia. on kartoittaa pääkaupunkiseudun kielimaisemaa yhdistelemällä rekisteri- ja sosiaalisen median aineistoja. Näiden aineistojen yhdistelmä tarjoaa uutta tietoa ja ymmärrystä asukkaiden omasta kieli-identiteetistä sekä heidän arkielämässään käyttämistään ja kohtaamistaan kielistä. Keskittymällä kielten käyttöön hanke pyrkii tunnistamaan yhteisöjä, jotka muodostuvat kaupunkilaisten yhteisten kokemusten ympärille, ja jotka ylittävät kieliryhmien rajat. Mapping the linguistic landscape of the Helsinki metropolitan area (MAPHEL) hanketta rahoittaa Emil Aaltosen Säätiö (2020-2023), ja toteutetaan osana -tutkimusryhmää.

Yhteystiedot

Apulaisprofessori Tuomo Hiippala



+358503773366, +358294123416

HY, VTT ja GTK konsortio tutkii, miten syviin geotermisiin kaukolämpövoimaloihin liittyvää indusoidun seismisyyden riskiä voitaisiin valvoa ja hallita? Pienet indusoidut maanjäristykset aiheuttavat potentiaalisen riskin kaupungin rakennetulle infrastruktuurille:

• tärinäherkille laitteille
• maanalaiselle rakentamiselle
• kaukolämmön omalle energialähteelle.

Riskiä voidaan hallita ja minimoida läpinäkyvällä lupaprosessilla, seismisellä valvonnalla sekä maankäytönsuunnittelulla. Projektissa laaditaan Suomen seismisen hasardin kartasto sekä arvioidaan seismisten aaltojen potentiaalista vaikutusta pääkaupunkiseudun eri osiin 3d mallien avulla. Lisäksi tutkitaan eri hallinnon alojen ja tasojen sekä eri organisaatioiden rooleja nykyisessä vielä selkeytymättömässä lupaprosessissa sekä selvitetään, millaista tietoa päättäjät tarvitsevat indusoituneesta seismisyydestä ja sen riskeistä ja hallinnasta?

Lisätietoja hankkeesta projektin .

Tutkimushanke ”” on Helsingin yliopiston maantieteilijöiden ja Jyväskylän yliopiston liikunnan yhteiskuntatieteilijöiden yhteinen hanke, joka on osa ympäristöministeriön koordinoimaa Lähiöohjelmaa 2020-2022. Hankkeessa kartoitetaan esimerkkilähiöiden Jyväskylän Huhtasuon ja Helsingin Kontulan avulla suomalaisten lähiöiden asukkaiden liikkumista ja erityisesti yhdenvertaista mahdollisuutta erilaisiin liikuntaharrastuksiin, aktiivisiin kulkumuotoihin ja liikunnalliseen elämäntapaan sekä kehitetään työkaluja liikuntapaikkojen suunnittelun tueksi.

Tutkimus- ja kehityshanke YLLI 2.0 on jatkoa aiemmalle YLLI-hankkeelle ”Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö”, jota rahoitti Lähiöohjelma 2020-2022. YLLI 2.0 -hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö Liikunnallisen elämäntavan valtakunnalliset kehittämisavustuksella. YLLI 2.0 alkoi keväällä 2023 ja tavoitteena on jatkaa kevääseen 2026.

Yhteystiedot 

yliopistonlehtori Petteri Muukkonen 



+358 50 448 9195, +358 2941 50775

on Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan viisivuotinen tutkimuksen ja opetuksen kehittämishanke. Hanke pyrkii tuomaan kaupungistumiseen liittyvät kysymykset osaksi teologisessa tiedekunnassa tehtävää tutkimusta ja siihen perustuvaa teologian akateemista koulutusta.

Kaupunkiteologia ei ole oma oppiaineensa vaan se pyrkii hyödyntämään monitieteisesti eri oppiaineiden näkökulmia ja lähestymistapoja uskonnon ja kaupunkikontekstien risteymäkohtien ymmärtämiseen: Miten uskonto tai uskonnolliset yhteisöt vaikuttavat tai ovat yhteydessä kaupunkien ja kaupunkilaisten elämään ja hyvinvointiin? Miten uskonnontutkimus voi auttaa ymmärtämään kaupungeille leimallista uskontojen, kulttuurien ja elämäntapojen moninaisuutta? Miten uskonnon asiantuntijuus voi edistää dialogia, osallisuutta ja koheesiota kaupungeissa?

yleistavoitteena on tarjota uraauurtavaa ja samalla toimintakelpoista tietoa ilmastoon liittyvistä terveysriskeistä. Oletamme, että tietyillä ympäristöön liittyvillä ja sosioekonomisilla muuttujilla on vaikutusta yksilöiden terveyteen. Näitä muuttujia koskevia tietoja analysoidaan yhdessä kohorttien terveystietojen kanssa useilla aikavaiheilla, minkä ansiosta voimme tehdä päätelmiä niiden yhteyksistä. Analyysimme kattavat koko Suomen, ja painopistealueena ovat Suomen kuusi suurinta kaupunkia.

on humanistinen kaupunkitutkimushanke, jossa kiinnostuksen kohteina ovat helsinkiläisille tärkeät paikat. Selvitämme, mitkä paikat ovat arjessa voimaannuttavia, mikä tekee niistä sellaisia ja miten näiden paikkojen muutokset ovat vaikuttaneet kaupunkilaisten kokemuksiin omasta lähiympäristöstään.

Hankkeemme kiinnittyy humanistisen kaupunkitutkimuksen traditioon, jossa keskiössä ovat ihmisen ja ympäristön välinen vuorovaikutus sekä paikkasuhteessa ilmenevät merkitykset ja tunteet. Tutkimuksessa hyödynnetään sekä etnologisia että nimistöntutkimuksellisia lähestymistapoja.

Re:Urbia on hiljattain päättynyt Helsingin yliopiston tutkimushanke lähiöiden tilasta ja kehityksestä 2020-luvun Suomessa. Hankkeessa analysoitiin lähiöiden moniulotteista segregaatioprosessia muun muassa muuttoliikkeen, koulujen ja lähiöiden veto- ja pitovoiman näkökulmasta ja kehitettiin lähiöiden suunnitteluratkaisuja ja palveluita. Re:Urbia on osa Ympäristöministeriön rahoittamaa lähiöohjelmaa vuosille 2020–2022.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että lähiöiden väestörakenteessa korostuu entistä enemmän yksinasuvien taloudet (61 %). Palvelut ja kaupungin kasvu on suuntautunut entistä enemmän lähiöiden ulkopuolelle. Paikallinen palvelutarjonta on supistunut ja suurin osa palveluista sijaitsee nykyisin lähiöiden väleissä. Lähiöiden koulujen vähäisenä näyttäytyvä vetovoima voi ylläpitää alueen heikkoa houkuttelevuutta, mutta suurin osa vastaajien lapsista kävi heille osoitettua lähikoulua. Kyselyyn vastanneista taloudelliselta asemaltaan huono-osaisten kokema hyvinvointi oli tilastollisesti merkittävällä tavalla heikompaa kuin muiden.

Lisätiedot:

Venla Bernelius, johtava asiantuntija,

-hankkeen tarkoituksena on kehittää suomalaista monialaista, tietoperusteista kaupunkiosaamista uusien yhteiskehittämisen muotojen ja parhaiden kansainvälisten käytänteiden analyysin kautta. Kaksivuotisessa, eri korkeakouluja ja kaupunkien toimijoita yhdistävässä tutkimushankkeessa kartoitetaan ja analysoidaan kaupunkitietoa koskevaa metatietoa ja sen jäsentymisen ja soveltamisen malleja. Lähestymistavassa hyödynnetään keskeisesti kaupunkitutkimukseen liittyvää kaupunki-yliopisto -yhteistyötä ja kansainvälisiä esimerkkejä.

Tutkimushankkeen tavoitteena on etsiä uusia tapoja tuottaa kaupunkitutkimuksen ja –kehittämisen kannalta hyödyllistä tietoa. Tutkimuksellisten jäsennysten lisäksi hankkeen on tarkoitus tuottaa myös konkreettisia avauksia, esimerkiksi uusien yhteistyötapojen kehittämisen muodossa.

Ristiriitoja ja uudelleenajattelua sukulaisuuden marginaaleissa () - on tutkijoiden yhteenliittymä, joka osallistuu uusien ideoiden luomiseen suhteista, sukulaisuudesta, perheestä ja seksuaalisuudesta eri konteksteissa. Hanke pyrkii vastaamaan kysymykseen "Mistä sukulaisuudessa on kyse?", ja täten kontribuoi merkittävällä tavalla sukulaisuus- ja seksuaaliteorioihin. Tämä tapahtuu yhdistämällä kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset aineistot keskenään ja erottamalla sukulaisuuden intiimi taloustiede kenttätyön avulla erilaisiin sosiaalisiin realiteetteihin. Hankkeen tarkoituksena on yhtäältä selventää, kuinka valtion politiikkatoimenpiteet ja taloudelliset arvostelmat vaikuttavat näkymättömiin, laittomiin ja muuten syrjäytyneisiin hoitosuhteisiin ja toisaalta tutkia sitä, miten olemassa olevat käytännöt uudelleentuottavat normeja ja valtiovaltaa.

Kaksivuotinen tutkimushanke keskittyy monitieteisten taitojen kehittämiseen kaupunkitutkimuksessa ja uusien tapojen löytämiseen yliopistojen ja kaupunkien välisen tiedonsiirron parantamiseksi. Hankkeen tavoitteena on löytää uusia menetelmiä kaupunkitoimijoiden ja tutkijoiden välisen yhteistyön kehittämiseksi erityisesti keskittymällä tiedon yhteistuotantoon. Tutkimusta tehdään analysoimalla kaupunkitutkimuksen yhteistyön nykytilaa, vertailemalla kansainvälisesti tunnettuja kaupunkitutkimuslaitoksia sekä järjestämällä ja kehittämällä malleja uudentyyppisille työpajoille yhteistyön ja tiedonvaihdon tehostamiseksi.

Tutkimusprojektin tarkoituksena on tuottaa tutkimustuloksia ja uutta tietoa aiheesta. Tämän lisäksi tavoitteena on myös luoda konkreettisia ehdotuksia ja malleja yliopistojen ja kaupunkitoimijoiden välisen yhteistyön tehostamiseksi ja tukea tietoon perustuvaa päätöksentekoa kaupungeissa.

on monitieteellinen kestävän ja käytännöllisen kaupunkisuunnittelun intensiivikurssi, joka järjestetään vuosittain kussakin Pohjoismaassa. Kurssi kerää yhteen 20-25 pohjoismaista opiskelijaa jakamaan ajatuksia ja työskentelemään ajankohtaisten kaupunkisuunnittelun projektien parissa.  

Nordic City Challenge kurssilla on neljä päätarkoitusta:

1. Sitouttaa opiskelijoita todellisten kaupunkihaasteiden ratkaisuprosesseihin.

2. Muodostaa nuorten asiantuntijoiden, akateemikkojen ja muiden toimijoiden monitieteellisiä verkostoja.

3. Tarjota opiskelijoille syvällistä osaamista ja käytännön kokemusta suunnittelutyöstä

4. Tuottaa uusia näkökulmia ja innovaatioita Pohjoismaiden yhteiskuntakehitystä ja yhteistyötä varten.

Pohjoismaisten yhteiskuntien ja yhteiskuntarakenteiden välinen vertailu on vahvistanut asiantuntijoiden ja opiskelijoiden käsityksiä urbaanista kehityksestä ja mahdollistanut kaupunkirakenteiden tihentymistä kuvaavien sosioekologisten mallien luomisen. Opiskelijoiden suunnitelmia on myös käytetty erilaisissa kaupunkisuunnittelun projekteissa. 

Aasialaisten kielten opetuksesta ja ylläpidosta osana Suomen kielivarantoa muina kuin vieraina kielinä ei juuri ole tarjolla tietoa. Projektissamme keskitymme japaniin, jota opetetaan äidin- ja kotikielenä muutamien kaupunkien kouluissa sekä kouluyhdistyksen ylläpitämässä lauantaikoulussa. Japaninkielisessä terminologiassa kokugo (国語) ’kansalliskieli’ linkittää opetuksen ”viralliseen” äidinkielen opetukseen Japanissa. Japanin kieleen yleensä ja erotuksena muista kielistä viitataan sen sijaan termillä nihongo (日本語). Japani kielipääomana on täten nihongo, oppiaineena koulutuksen järjestäjästä riippuen myös ensikielen veroinen ”virallinen” kokugo. Riikka Länsisalmen Sachiko Sōsan tutkimusprojekti paitsi kartoittaa ja selvittää japanin opetuksen ja oppimisen nykytilaa äidin-, koti- ja perintökielenä myös analysoi siihen linkittyviä kielellisiä ideologioita ja asenteita.

Yhteystiedot

Riikka Länsisalmi

Japanin kielen yliopistonlehtori, Japanin-tutkimuksen dosentti, Aasian kielten tieteenalavastaava



+358 2941 23290

Sekoittuneet yhteiskuntaluokat ja pedagogiset ratkaisut (; engl. Mixed Classes and Ped­ago­gical Solu­tions) on vertaileva tutkimusprojekti, joka toteutetaan yhteistyössä Helsingin, Amsterdamin ja Islannin yliopistojen kanssa. Etsimme vastauksia siihen, kuinka kaupunkikoulut Helsingissä, Amsterdamissa ja Reykjavíkissa ovat pyrkineet vastaamaan segregaation tuomiin haasteisiin ajatuksella inklusiivisesta koulutuksesta. Hanke sijaitsee kaupunkitutkimuksen Sosiaalitutkimus (SURE) -yksikössä. MAPS-tutkimushanke on saanut kolmen vuoden rahoituksen NordForsk:ilta ajanjaksolle 2018–2020.

kohteena on kaupunkiseututasoiset valtion ja kuntien väliset alueellisen suunnittelun sopimusten tavat ja niiden vaikutukset yleisiin käsityksiin yhteiskunnallisen päätöksenteon perusteista. Vaikka sopimuskäytäntöjä voidaan pitää perusteltuina kaupunkiseutujen kilpailukyvyn edistämisen näkökulmasta, niihin rakentuu samalla jännitteitä demokratianäkökulmasta. Sopimuskäytäntöjen myötä lainsäädännöllä ohjatun ja toiminnan julkisuutta korostavan maankäytön suunnittelun järjestelmän rinnalle on rakentunut toinen järjestelmä, jonka suhde edelliseen on epäselvä. Tutkimuksessa kysytään millaisin perustein sopimuskäytännöt oikeutetaan ja millaista käsitystä yhteiskunnallisen päätöksenteon oikeuttamisesta nämä perustelut heijastavat.

Tutkimus toteutetaan vertailututkimuksena Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Yhteiskunnallisen päätöksenteon oikeuttamista tarkastellaan keskeisten toimijoiden määrittelemisen, sopimusten tietopohjan, sekä suunnittelun poliittisen ulottuvuuden näkökulmista.

 on monitieteellinen tutkimushanke, jossa tarkastellaan viljelypalstoja monitoimisena vihreänä infrastruktuurina, jotka lisäävät elinvoimaisuutta ja vähentävät eriarvoistumista Vantaalla. Hankkeessa tutkitaan viljelypalstojen avulla naapuruston asukkaiden välille muodostuvia sosiaalisia suhteita, mutta myös laajemmin viljelypalstojen potentiaalia segregaation ehkäisyssä ja käyttämättömän kaupunkitilan aktivoinnissa. 

Vantaan lähiöt ovat etnisesti hyvin monaisia ja nopeasti kasvavia asuinalueita. Vantaan kaupungilla onkin suuri potentiaali kasvattaa ja kehittää viheralueiden roolia lähiöissään. 

Yhteystiedot 

Tutkijatohtori Seona Candy



+358294150774, +358504750915

Mi­ten kan­sa­lai­syh­teis­kun­ta kan­nat­te­lee pai­kal­li­syh­tei­sö­jä ko­ro­na­krii­sis­sä ja mitä opim­me sii­tä seu­raa­via krii­se­jä var­ten? tarkastellaan Helsingin asuinalueiden yhteisöllistä resilienssiä koronaepidemian aiheuttamassa kriisissä. Yhteisöllisellä resilienssillä viitataan tässä paikallisten yhteisöjen kykyyn kohdata kriisejä, toimia niissä ja huolehtia yhteisön jäsenten hyvinvoinnista.

Tutkimuksen fokus on erityisesti ihmisten psykologiselle selviytymiselle keskeisissä solidaarisuutta, yhteistoimintaa ja epävirallisuutta ilmentävissä toimijoissa: yhdistysten, järjestöjen ja uskonnollisten yhteisöjen muodostamassa kolmannessa sektorissa sekä vapaiden toimijoiden äkkiä ilmaantuvassa neljännessä sektorissa. Paikallisia palvelualan pienyrityksiä sekä kaupunginhallintoa tarkastellaan näiden toimijoiden kumppaneina.

Kysymme, miten asuinalueet eroavat toisistaan yhteisöllisten kriisitoimien suhteen ja miten nämä toimet vaikuttavat niiden asukkaiden hyvinvointiin. Millainen segregaatio kaupungissa vallitsee yhteisöllisen resilienssin suhteen, ja miten toimijat, etenkin kaupunginhallinto ohjaavana toimijana, voisivat ehkäistä eriytymistä sekä tässä että tulevissa kriiseissä? Erityishuomion kohteina ovat heikoimmat väestöryhmät ja heidän hyvinvointinsa.

Yhteystiedot

Professori Henrietta Grönlund 



+358503148772, +358294123472

Kutsumme kirkkojen, osuuskuntien, taloyhtiöiden, ylioppilaskuntien ja sen sellaisten kokonaisuutta parademokraattiseksi järjestelmäksi: siihen kuuluminen on vapaaehtoista, se on olemassa virallisen demokratian rinnalla, ja se vaikuttaa arkeen merkittävästi. Virallista demokratiaa on kaikki se, mitä olemme normaalisti tottuneet kutsumaan institutionaaliseksi demokratiaksi: edustuksellinen demokratia eli kunnallis-, eduskunta-, ja eurovaalit, sekä muut osallistamistavat kuten kuulemiset ja kansalaisaloitteet.

tutkii sitä, miten suomalainen institutionaalinen demokraattinen järjestelmä toimii kokonaisuutena. Se on ensimmäinen tutkimus, joka huomioi virallisen demokraattisen järjestelmän lisäksi koko parademokraattisen järjestelmän sekä näiden väliset yhteydet. Hanke keskittyy tutkimaan suurten osuuskuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja taloyhtiöiden demokratiaa, näissä tapahtuvan osallistumisen taustalla olevia kulttuurisia työkaluja sekä näiden yhteyksiä virallisen demokratian vastaaviin.

on Helsingin yliopiston, Otavan opiston sekä Butterworks Oy -mediatalon yhteinen hanke, joka tutkii Imitaatiopelin tarjoamia mahdollisuuksia tutkimus-, opetus- ja mediakäyttöön. Tavoitteenamme on lisätä empatiaa ja luoda entistä syvempää ymmärrystä jatkuvasti muuttuvien naapuruuksien välille.

Hanketta rahoittaa Koneen Säätiö. #rohkeatekijä

Lähiympäristö 2.0 kokoaa tilannekuvan turvallisen lähiympäristön suunnittelusta. Hanke tarkastelee toteutuneita esimerkkikohteita nykyisten ja vaihtoehtoisten suunnitteluperiaatteiden valossa, kehittää periaatteita ja reflektoi niitä uusiin suunnitteluprosesseihin. Hanke tuottaa suosituksia suunnitteluperusteiden käyttämisestä ohjauksen eri tasoilla ja kiinnittää erityistä huomiota yhteistyöprosesseihin. Hanke on saanut rahoituksen valtioneuvoston kanslian koordinoimasta selvitys- ja tutkimustoiminnasta (VN TEAS). Hankkeen tutkimustiimi koostuu VTT:n, Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja SPEK:in tutkijoista.

Lähiympäristö 2.0 tutkijat Helsingin yliopistossa: 



Rami Ratvio