Tutkimushankkeet
Alla näet esimerkkejä Kaupunkitutkimusinstituutin tutkimushankkeista.

Integroivat mekanismit alueellisen oikeudenmukaisuuden ja eriarvoisuuden hallinnassa

Horizon 2020 rahoitteisen IMAJINE-hankkeen päätavoitteena on kehittää Euroopan kansallisten ja aluehallinnollisten päätöksentekoelinten tarpeisiin uusia, integroivia politiikkamekanismeja, joiden avulla voidaan entistä paremmin puuttua territoriaalisen eriarvoistumiseen Euroopan unionin alueella. Projektin tavoitteena on määritellä Eurooppalainen aluejärjestelmä, jossa resurssien jako- ja tasausmekanismit ovat yhteneviä sosiaalisen ja alueellisen oikeudenmukaisuuden periaatteiden kanssa. Helsingin Yliopisto on vastuussa projektin työvaiheesta 1 jossa tehdään asiakirja- sekä haastatteluaineistojen avulla katsaus käsitteiden ‘alueellinen oikeudenmukaisuus’ sekä ‘alueellinen eriarvoisuus’ kehittymiseen ja käyttöön alueellisessa, kansallisessa sekä EU-politiikassa. Kaupunkitutkimusinstituutista IMAJINE hankkeessa ovat mukana Mikko Weckroth sekä Sami Moisio.

Tutkimuksen kohteena on kaupunkiseututasoiset valtion ja kuntien väliset alueellisen suunnittelun sopimusten tavat ja niiden vaikutukset yleisiin käsityksiin yhteiskunnallisen päätöksenteon perusteista. Vaikka sopimuskäytäntöjä voidaan pitää perusteltuina kaupunkiseutujen kilpailukyvyn edistämisen näkökulmasta, niihin rakentuu samalla jännitteitä demokratianäkökulmasta. Sopimuskäytäntöjen myötä lainsäädännöllä ohjatun ja toiminnan julkisuutta korostavan maankäytön suunnittelun järjestelmän rinnalle on rakentunut toinen järjestelmä, jonka suhde edelliseen on epäselvä. Tutkimuksessa kysytään millaisin perustein sopimuskäytännöt oikeutetaan ja millaista käsitystä yhteiskunnallisen päätöksenteon oikeuttamisesta nämä perustelut heijastavat.

Tutkimus toteutetaan vertailututkimuksena Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Yhteiskunnallisen päätöksenteon oikeuttamista tarkastellaan keskeisten toimijoiden määrittelemisen, sopimusten tietopohjan, sekä suunnittelun poliittisen ulottuvuuden näkökulmista.

Kaupunkiteologian hanke on Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan viisivuotinen tutkimuksen ja opetuksen kehittämishanke. Hanke pyrkii tuomaan kaupungistumiseen liittyvät kysymykset osaksi teologisessa tiedekunnassa tehtävää tutkimusta ja siihen perustuvaa teologian akateemista koulutusta.

Kaupunkiteologia ei ole oma oppiaineensa vaan se pyrkii hyödyntämään monitieteisesti eri oppiaineiden näkökulmia ja lähestymistapoja uskonnon ja kaupunkikontekstien risteymäkohtien ymmärtämiseen: Miten uskonto tai uskonnolliset yhteisöt vaikuttavat tai ovat yhteydessä kaupunkien ja kaupunkilaisten elämään ja hyvinvointiin? Miten uskonnontutkimus voi auttaa ymmärtämään kaupungeille leimallista uskontojen, kulttuurien ja elämäntapojen moninaisuutta? Miten uskonnon asiantuntijuus voi edistää dialogia, osallisuutta ja koheesiota kaupungeissa?

Lähiympäristö 2.0 kokoaa tilannekuvan turvallisen lähiympäristön suunnittelusta. Hanke tarkastelee toteutuneita esimerkkikohteita nykyisten ja vaihtoehtoisten suunnitteluperiaatteiden valossa, kehittää periaatteita ja reflektoi niitä uusiin suunnitteluprosesseihin. Hanke tuottaa suosituksia suunnitteluperusteiden käyttämisestä ohjauksen eri tasoilla ja kiinnittää erityistä huomiota yhteistyöprosesseihin. Hanke on saanut rahoituksen valtioneuvoston kanslian koordinoimasta selvitys- ja tutkimustoiminnasta (VN TEAS). Hankkeen tutkimustiimi koostuu VTT:n, Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja SPEK:in tutkijoista.

Lähiympäristö 2.0 tutkijat Helsingin yliopistossa: 
Suvi Välimäki 
Rami Ratvio 

Lähiympäristö 2.0 kotisivu

Nordic City Challenge on monitieteellinen kestävän ja käytännöllisen kaupunkisuunnittelun intensiivikurssi, joka järjestetään vuosittain kussakin Pohjoismaassa. Kurssi kerää yhteen 20-25 pohjoismaista opiskelijaa jakamaan ajatuksia ja työskentelemään ajankohtaisten kaupunkisuunnittelun projektien parissa.  

Nordic City Challenge kurssilla on neljä päätarkoitusta:

1. Sitouttaa opiskelijoita todellisten kaupunkihaasteiden ratkaisuprosesseihin.
2. Muodostaa nuorten asiantuntijoiden, akateemikkojen ja muiden toimijoiden monitieteellisiä verkostoja.
3. Tarjota opiskelijoille syvällistä osaamista ja käytännön kokemusta suunnittelutyöstä
4. Tuottaa uusia näkökulmia ja innovaatioita Pohjoismaiden yhteiskuntakehitystä ja yhteistyötä varten.

Pohjoismaisten yhteiskuntien ja yhteiskuntarakenteiden välinen vertailu on vahvistanut asiantuntijoiden ja opiskelijoiden käsityksiä urbaanista kehityksestä ja mahdollistanut kaupunkirakenteiden tihentymistä kuvaavien sosioekologisten mallien luomisen. Opiskelijoiden suunnitelmia on myös käytetty erilaisissa kaupunkisuunnittelun projekteissa. 

Tunnetko naapurisi? on Helsingin yliopiston, Otavan opiston sekä Butterworks Oy -mediatalon yhteinen hanke, joka tutkii Imitaatiopelin tarjoamia mahdollisuuksia tutkimus-, opetus- ja mediakäyttöön. Tavoitteenamme on lisätä empatiaa ja luoda entistä syvempää ymmärrystä jatkuvasti muuttuvien naapuruuksien välille.

Hanketta rahoittaa Koneen Säätiö. #rohkeatekijä

Kutsumme kirkkojen, osuuskuntien, taloyhtiöiden, ylioppilaskuntien ja sen sellaisten kokonaisuutta parademokraattiseksi järjestelmäksi: siihen kuuluminen on vapaaehtoista, se on olemassa virallisen demokratian rinnalla, ja se vaikuttaa arkeen merkittävästi. Virallista demokratiaa on kaikki se, mitä olemme normaalisti tottuneet kutsumaan institutionaaliseksi demokratiaksi: edustuksellinen demokratia eli kunnallis-, eduskunta-, ja eurovaalit, sekä muut osallistamistavat kuten kuulemiset ja kansalaisaloitteet.

Totaalidemokratia-hanke tutkii sitä, miten suomalainen institutionaalinen demokraattinen järjestelmä toimii kokonaisuutena. Se on ensimmäinen tutkimus, joka huomioi virallisen demokraattisen järjestelmän lisäksi koko parademokraattisen järjestelmän sekä näiden väliset yhteydet. Hanke keskittyy tutkimaan suurten osuuskuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja taloyhtiöiden demokratiaa, näissä tapahtuvan osallistumisen taustalla olevia kulttuurisia työkaluja sekä näiden yhteyksiä virallisen demokratian vastaaviin.

Urbaanin yhteiskehittämisen mallit -hankkeen tarkoituksena on kehittää suomalaista monialaista, tietoperusteista kaupunkiosaamista uusien yhteiskehittämisen muotojen ja parhaiden kansainvälisten käytänteiden analyysin kautta. Kaksivuotisessa, eri korkeakouluja ja kaupunkien toimijoita yhdistävässä tutkimushankkeessa kartoitetaan ja analysoidaan kaupunkitietoa koskevaa metatietoa ja sen jäsentymisen ja soveltamisen malleja. Lähestymistavassa hyödynnetään keskeisesti kaupunkitutkimukseen liittyvää kaupunki-yliopisto -yhteistyötä ja kansainvälisiä esimerkkejä.

Tutkimushankkeen tavoitteena on etsiä uusia tapoja tuottaa kaupunkitutkimuksen ja –kehittämisen kannalta hyödyllistä tietoa. Tutkimuksellisten jäsennysten lisäksi hankkeen on tarkoitus tuottaa myös konkreettisia avauksia, esimerkiksi uusien yhteistyötapojen kehittämisen muodossa.

Kun rakennettuja alueita kehitetään kestävämpään suuntaan, avainasemassa ovat urbaanin tilan käyttö ja ekosysteemipalvelujen hyödyntäminen. Viherkatot eli elävällä kasvillisuudella peitetyt rakennusten katot ovat maailmalla yhä useammin käytetty keino hallita ja vähentää kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia ympäristöhaittoja, kuten tulvavesipulsseja, lämpösaarekeilmiötä ja meluisuutta. Viherkattoja täydentävät viherseinien tarjoamat vastaavanlaiset ekosysteemipalvelut. Ne molemmat ovat osa kaupunkien vihreää infrastruktuuria eli viherrakennetta.

Viides ulottuvuus -tutkimusohjelman tavoitteena on löytää parhaita mahdollisia, kestävän kehityksen mukaisia viherrakentamisen ratkaisuja suomalaisiin olosuhteisiin. Se perustuu dynaamiselle, verkostoituneelle toiminnalle, joka osallistaa laajan joukon toimijoita niin tutkimuslaitoksissa, kaupungeissa kuin alan yrityksissä.

Mi­ten kan­sa­lai­syh­teis­kun­ta kan­nat­te­lee pai­kal­li­syh­tei­sö­jä ko­ro­na­krii­sis­sä ja mitä opim­me sii­tä seu­raa­via krii­se­jä var­ten? Tutkimuksessa tarkastellaan Helsingin asuinalueiden yhteisöllistä resilienssiä koronaepidemian aiheuttamassa kriisissä. Yhteisöllisellä resilienssillä viitataan tässä paikallisten yhteisöjen kykyyn kohdata kriisejä, toimia niissä ja huolehtia yhteisön jäsenten hyvinvoinnista.

Tutkimuksen fokus on erityisesti ihmisten psykologiselle selviytymiselle keskeisissä solidaarisuutta, yhteistoimintaa ja epävirallisuutta ilmentävissä toimijoissa: yhdistysten, järjestöjen ja uskonnollisten yhteisöjen muodostamassa kolmannessa sektorissa sekä vapaiden toimijoiden äkkiä ilmaantuvassa neljännessä sektorissa. Paikallisia palvelualan pienyrityksiä sekä kaupunginhallintoa tarkastellaan näiden toimijoiden kumppaneina.

Kysymme, miten asuinalueet eroavat toisistaan yhteisöllisten kriisitoimien suhteen ja miten nämä toimet vaikuttavat niiden asukkaiden hyvinvointiin. Millainen segregaatio kaupungissa vallitsee yhteisöllisen resilienssin suhteen, ja miten toimijat, etenkin kaupunginhallinto ohjaavana toimijana, voisivat ehkäistä eriytymistä sekä tässä että tulevissa kriiseissä? Erityishuomion kohteina ovat heikoimmat väestöryhmät ja heidän hyvinvointinsa.

Yhteystiedot

Professori Henrietta Grönlund 
henrietta.gronlund@helsinki.fi
+358503148772, +358294123472

Re:Urbia -hankkeessa tutkitaan, millaisia kehityspolkuja lähiöiden sosiaalisessa muutoksessa on 2000-luvulla nähtävissä. Hankkeessa pyritään tunnistamaan tapoja, joilla lähiöt voivat vastata 2020-luvun haasteisiin yli hallinonalojen ulottuvilla ratkaisuilla. Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston monitieteisen hankkeen lähtökohtana on lähiöiden suunnitteluhistoria ja tarve tunnistaa niiden nykytila ja potentiaali.

Minkälainen lähiö nykypäivänä on sosiaalisena ympäristönä ja toiminnan näyttämönä; muuttoliikkeen ja väestöllisen valikoitumisen kohteena; nuorten ja koululaisten elämänympäristönä sekä toiminnallisen kaupungin fyysisenä rakenteena. Entä minkälaisen vision ymmärrys ja havainnot sosiaalisista yhteisöistä ja niiden nykymuodoista, sosiaaliset rakenteet, koulupalvelut ja fyysiset ympäristöt mahdollistavat tulevan lähiön kehittämiselle?

2,5-vuotinen hankkeemme kiinnittyy Lähiöohjelman 2020 ydintavoitteisiin segregaation torjumisesta sekä asukkaiden hyvinvoinnin parantamisesta. Partnerikuntia ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere ja Jyväskylä, jotka tuovat tarkasteluun mahdollisuuden löytää eri kaupunkiseuduilla operoivia sosiaalisia kehityskulkuja ja tarkastella esimerkiksi koulujen paikallista potentiaalia lähiöiden veto- ja pitovoiman kehittämisessä.

Yhteystiedot

Apulaisprofessori Venla Bernelius
venla.bernelius@helsinki.fi
+358504154865, +358294150784

Tutkimushanke ”Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI)” on Helsingin yliopiston maantieteilijöiden ja Jyväskylän yliopiston liikunnan yhteiskuntatieteilijöiden yhteinen hanke, joka on osa ympäristöministeriön koordinoimaa Lähiöohjelmaa 2020-2022. Hankkeessa kartoitetaan esimerkkilähiöiden Jyväskylän Huhtasuon ja Helsingin Kontulan avulla suomalaisten lähiöiden asukkaiden liikkumista ja erityisesti yhdenvertaista mahdollisuutta erilaisiin liikuntaharrastuksiin, aktiivisiin kulkumuotoihin ja liikunnalliseen elämäntapaan sekä kehitetään työkaluja liikuntapaikkojen suunnittelun tueksi.

Tutkimuksen toteutuksessa ovat mukana Helsingin yliopiston tutkimusyhmät Geography of Well-being and Education ja Digital Geography Lab, Jyväskylän yliopiston liikunnan yhteiskuntatieteiden tutkijat, Jyväskylän yliopiston koordinoima LIPAS-palvelu, Helsingin kaupunki sekä Jyväskylän kaupunki. Tutkimushankkeen toteutusaika on 1.9.2020-31.12.2022.

Yhteystiedot 

yliopistonlehtori Petteri Muukkonen 
petteri.muukkonen@helsinki.fi
+358 50 448 9195, +358 2941 50775

Yhdistävät palstat on monitieteellinen tutkimushanke, jossa tarkastellaan viljelypalstoja monitoimisena vihreänä infrastruktuurina, jotka lisäävät elinvoimaisuutta ja vähentävät eriarvoistumista Vantaalla. Hankkeessa tutkitaan viljelypalstojen avulla naapuruston asukkaiden välille muodostuvia sosiaalisia suhteita, mutta myös laajemmin viljelypalstojen potentiaalia segregaation ehkäisyssä ja käyttämättömän kaupunkitilan aktivoinnissa. 

Vantaan lähiöt ovat etnisesti hyvin monaisia ja nopeasti kasvavia asuinalueita. Vantaan kaupungilla onkin suuri potentiaali kasvattaa ja kehittää viheralueiden roolia lähiöissään. 

Yhteystiedot 

Tutkijatohtori Seona Candy
seona.candy@helsinki.fi
+358294150774, +358504750915

HY, VTT ja GTK konsortio tutkii, miten syviin geotermisiin kaukolämpövoimaloihin liittyvää indusoidun seismisyyden riskiä voitaisiin valvoa ja hallita? Pienet indusoidut maanjäristykset aiheuttavat potentiaalisen riskin kaupungin rakennetulle infrastruktuurille:

  • tärinäherkille laitteille
  • maanalaiselle rakentamiselle
  • kaukolämmön omalle energialähteelle.

Riskiä voidaan hallita ja minimoida läpinäkyvällä lupaprosessilla, seismisellä valvonnalla sekä maankäytönsuunnittelulla. Projektissa laaditaan Suomen seismisen hasardin kartasto sekä arvioidaan seismisten aaltojen potentiaalista vaikutusta pääkaupunkiseudun eri osiin 3d mallien avulla. Lisäksi tutkitaan eri hallinnon alojen ja tasojen sekä eri organisaatioiden rooleja nykyisessä vielä selkeytymättömässä lupaprosessissa sekä selvitetään, millaista tietoa päättäjät tarvitsevat indusoituneesta seismisyydestä ja sen riskeistä ja hallinnasta?

Lisätietoja hankkeesta projektin verkkosivuilta.

Monissa kaupungeissa köyhät ja rikkaat ihmiset elävät yhä useammin erillisillä alueillaan. Sosiaalis-alueellinen segregaatio - erilaisten sosiaalisten ryhmien epätasainen jakautuminen eri puolille kaupunkia - ei vain kasva naapuruston tasolla vaan vaikuttaa samanaikaisesti myös muihin elämän osa-alueisiin. Oppilaitokset, kuten päiväkodit ja koulut, ovat vahvasti yhteydessä kaupungin sosiaalis-alueelliseen rakenteeseen. GED-tutkimusryhmä tarkastelee sosiaalis-alueellisen segregaation ja koulutuserojen monimutkaista suhdetta ja näiden tulevaisuushorisontteja erinäisissä urbaareissa konteksteissa ja koulutuksen periferia-alueilla.

Kaksivuotinen tutkimushanke keskittyy monitieteisten taitojen kehittämiseen kaupunkitutkimuksessa ja uusien tapojen löytämiseen yliopistojen ja kaupunkien välisen tiedonsiirron parantamiseksi. Hankkeen tavoitteena on löytää uusia menetelmiä kaupunkitoimijoiden ja tutkijoiden välisen yhteistyön kehittämiseksi erityisesti keskittymällä tiedon yhteistuotantoon. Tutkimusta tehdään analysoimalla kaupunkitutkimuksen yhteistyön nykytilaa, vertailemalla kansainvälisesti tunnettuja kaupunkitutkimuslaitoksia sekä järjestämällä ja kehittämällä malleja uudentyyppisille työpajoille yhteistyön ja tiedonvaihdon tehostamiseksi.

Tutkimusprojektin tarkoituksena on tuottaa tutkimustuloksia ja uutta tietoa aiheesta. Tämän lisäksi tavoitteena on myös luoda konkreettisia ehdotuksia ja malleja yliopistojen ja kaupunkitoimijoiden välisen yhteistyön tehostamiseksi ja tukea tietoon perustuvaa päätöksentekoa kaupungeissa.

Sekoittuneet yhteiskuntaluokat ja pedagogiset ratkaisut (MAPS; engl. Mixed Classes and Ped­ago­gical Solu­tions) on vertaileva tutkimusprojekti, joka toteutetaan yhteistyössä Helsingin, Amsterdamin ja Islannin yliopistojen kanssa. Etsimme vastauksia siihen, kuinka kaupunkikoulut Helsingissä, Amsterdamissa ja Reykjavíkissa ovat pyrkineet vastaamaan segregaation tuomiin haasteisiin ajatuksella inklusiivisesta koulutuksesta. Hanke sijaitsee kaupunkitutkimuksen Sosiaalitutkimus (SURE) -yksikössä. MAPS-tutkimushanke on saanut kolmen vuoden rahoituksen NordForsk:ilta ajanjaksolle 2018–2020.

Ristiriitoja ja uudelleenajattelua sukulaisuuden marginaaleissa (CoreKin) - on tutkijoiden yhteenliittymä, joka osallistuu uusien ideoiden luomiseen suhteista, sukulaisuudesta, perheestä ja seksuaalisuudesta eri konteksteissa. Hanke pyrkii vastaamaan kysymykseen "Mistä sukulaisuudessa on kyse?", ja täten kontribuoi merkittävällä tavalla sukulaisuus- ja seksuaaliteorioihin. Tämä tapahtuu yhdistämällä kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset aineistot keskenään ja erottamalla sukulaisuuden intiimi taloustiede kenttätyön avulla erilaisiin sosiaalisiin realiteetteihin. Hankkeen tarkoituksena on yhtäältä selventää, kuinka valtion politiikkatoimenpiteet ja taloudelliset arvostelmat vaikuttavat näkymättömiin, laittomiin ja muuten syrjäytyneisiin hoitosuhteisiin ja toisaalta tutkia sitä, miten olemassa olevat käytännöt uudelleentuottavat normeja ja valtiovaltaa.

Kaupungit ovat poikkeuksetta monikulttuurisia- ja kielisiä, joka luo tarpeen ymmärtää syvemmin kaupunkien monikielisyyttä ja sen vaikutuksia. Tämän hankkeen tavoitteena on kartoittaa pääkaupunkiseudun kielimaisemaa yhdistelemällä rekisteri- ja sosiaalisen median aineistoja. Näiden aineistojen yhdistelmä tarjoaa uutta tietoa ja ymmärrystä asukkaiden omasta kieli-identiteetistä sekä heidän arkielämässään käyttämistään ja kohtaamistaan kielistä. Keskittymällä kielten käyttöön hanke pyrkii tunnistamaan yhteisöjä, jotka muodostuvat kaupunkilaisten yhteisten kokemusten ympärille, ja jotka ylittävät kieliryhmien rajat. Mapping the linguistic landscape of the Helsinki metropolitan area (MAPHEL) hanketta rahoittaa Emil Aaltosen Säätiö (2020-2022), ja toteutetaan osana Digital Geography Lab -tutkimusryhmää.

Yhteystiedot
Apulaisprofessori Tuomo Hiippala
tuomo.hiippala@helsinki.fi
+358503773366, +358294123416

Rotat ovat eläneet ihmisten seuralaisina maanviljelyksen alusta asti. Rottia on tutkittu laboratorioissa jo pitkään, joten tiedämme niistä yllättävän paljon. Silti, emme tiedä paljoakaan siitä, mitä rotat tekevät kaupunkien puistoissa, viemäreissä tai tunneleissa. Voinemme kuitenkin olettaa, että rotat ovat nopeasti sopeutuneet tähän muuttuvaan ja uudenlaiseen ympäristöönsä. Tutkimusprojektimme tähtää Helsingin rottapopulaatioiden sijainnin ja koon selvittämiseen, rottien lois- ja tartuntatautilajiston kartoittamiseen ja rottien ja ihmisten välisten suhteiden ymmärtämiseen.

Lisätietoja hankeesta löydät täältä.

HOPE-hanke kehittää uutta ilmanlaadun täsmätietoa ja sen innovatiivista hyödyntämistä kaupunginosa- ja asukastasolla. Ilmanlaatua mitataan sekä kiinteästi asennetuilla että kannettavilla henkilökohtaisilla ilmanlaatusensoreilla.  Hankkeessa etsitään ratkaisuja ilmanlaadun parantamiseen ja otetaan käyttöön osallistavan budjetoinnin malli, jossa kohdealueiden asukkaat vaikuttavat parhaimpien keinojen valintaan. Hanke on kehittänyt avoimen lähdekoodin vihreiden polkujen reititystyökalun, joka auttaa löytämään kävely- ja pyöräilyreittejä, joilla on vähemmän saasteita ja enemmän vihreyttä kuin lyhyimmällä reitillä.

Kaupunkien viheralueilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä sekä sen vaikutuksiin sopeutumisessa. Kaupunkivihreän potentiaalia hiilensidonnassa onkin mahdollista hyödyntää nykyistä tehokkaammin. CO-CARBON on monialainen tutkimushanke, jonka tavoitteena on mitata ja mallintaa kaupunkivihreän hiilensidontakykyä. Uusia ratkaisuja hiiliviisaan kaupunkivihreän suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon kehitetään paitsi tieteellisen tutkimuksen keinoin myös vuorovaikutteisesti yhdessä asukkaiden, yritysten, kaupunkien ja muiden toimijoiden kanssa.

CO-CARBON-hanke toteutetaan Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston, Ilmatieteen laitoksen, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Kööpenhaminan yliopiston yhteistyönä. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). CO-CARBON on osa STN:n Ilmastonmuutos ja Ihminen -tutkimusohjelmaa (CLIMATE). Ohjelmassa haetaan ratkaisuja siihen, miten ihmiset voisivat tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tai sopeutumiseen liittyviä valintoja ja miten yhteiskunta mahdollistaa valintojen tekemisen kestävästi ja yhdenvertaisesti.

Lisätietoja hankkeesta löydät täältä.

Jotta kaupungit olisivat asuttavia, oikeudenmukaisia ja kestäviä, niitä pitää myös suunnitella ja hallinnoida  teknologian ja digitaalisen infrastruktuurin monimutkaisina järjestelminä, jotka tukevat ekologista, biofysikaalista ja sosiaalis-institutionaalis-taloudellista dynamiikkaa. Tämä edellyttää poikkitieteellistä lähestymistapaa ja tiedontuotannon siilojen murtamista tuoden tekniikka, ihmiset ja luonto yhteen.

SMARTer Greener Cities -hanke (2020-2023) pyrkii kehittämään ja testaamaan uusia työkaluja ja prosesseja sosiaalisten, ekologisten ja teknologisten järjestelmien (SETS) selkeästi lähentyviin lähestymistapoihin kaupunkielämän parantamiseksi.

Aasialaisten kielten opetuksesta ja ylläpidosta osana Suomen kielivarantoa muina kuin vieraina kielinä ei juuri ole tarjolla tietoa. Projektissamme keskitymme japaniin, jota opetetaan äidin- ja kotikielenä muutamien kaupunkien kouluissa sekä kouluyhdistyksen ylläpitämässä lauantaikoulussa. Japaninkielisessä terminologiassa kokugo (国語) ’kansalliskieli’ linkittää opetuksen ”viralliseen” äidinkielen opetukseen Japanissa. Japanin kieleen yleensä ja erotuksena muista kielistä viitataan sen sijaan termillä nihongo (日本語). Japani kielipääomana on täten nihongo, oppiaineena koulutuksen järjestäjästä riippuen myös ensikielen veroinen ”virallinen” kokugo. Riikka Länsisalmen Sachiko Sōsan tutkimusprojekti paitsi kartoittaa ja selvittää japanin opetuksen ja oppimisen nykytilaa äidin-, koti- ja perintökielenä myös analysoi siihen linkittyviä kielellisiä ideologioita ja asenteita.

Yhteystiedot

Riikka Länsisalmi
Japanin kielen yliopistonlehtori, Japanin-tutkimuksen dosentti, Aasian kielten tieteenalavastaava
riikka.lansisalmi@helsinki.fi
+358 2941 23290