Koulutusohjelmakohtaiset pysyväismääräykset löytyvät ko. erikoistumisalan omalta sivulta.

Erikoiseläinlääkärikoulutuksen pysyväismääräyksen yleisosa

Hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 17.11.2015

1. Koulutuksen tavoitteet ja koulutusohjelmat

Asetus erikoiseläinlääkärin tutkinnosta ja oikeudesta toimia erikoiseläinlääkärinä (275/2000) on tullut voimaan 1.7.2000, sekä muutos asetukseen 1.6.2006 (400/2006).

Erikoiseläinlääkärin tutkinto on ammatillinen jatkotutkinto. Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää eläinlääkäri erikoisalansa tieteelliseen tietoon ja antaa hänelle valmiudet alansa erikoiseläinlääkärin tehtäviin, ammattitaidon ylläpitämiseen ja erikoisalansa kehittämiseen sekä toimimiseen erikoiseläinlääkärinä eläinlääkintähuollossa ja muissa erityisosaamista edellyttävissä tehtävissä. 

Erikoiseläinlääkärin tutkintoon johtava koulutus järjestetään koulutusohjelmina, joita ovat: pieneläinsairaudet, hevossairaudet, tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoito, ympäristöterveydenhuolto, elintarviketuotannon hygienia sekä tarttuvat eläintaudit.
Erikoiseläinlääkärikoulutuksen pysyväismääräyksen yleisosa koskee kaikkia koulutusohjelmia. Koulutusohjelmakohtaisia vaatimuksia tai poikkeamia yhteisestä pysyväismääräyksestä on kerrottu tarkemmin alakohtaisesti koulutusohjelmien pysyväismääräyksissä.

2. Koulutusohjelman hallinto ja tehtävänjako

Eläinlääketieteellinen tiedekunta vastaa erikoiseläinlääkärin tutkinnon järjestämisestä Helsingin yliopistossa. Tiedekunta hyväksyy tutkinnon suoritusoikeutta hakevat opiskelijoiksi hakemuksen perusteella ja päättää suoritettujen tutkintojen hyväksymisestä. 

Erikoistumiskoulutuksen varadekaani
Varadekaani toimii erikoistumistoimikunnan puheenjohtajana, ja vastaa erikoistumiskoulutuksen organisoinnista ja yhteistyöstä tiedekunnan, yliopiston ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

Erikoistumistoimikunta
Tiedekunnassa on dekaanin nimittämä erikoistumistoimikunta, jossa on vähintään yksi edustaja jokaiselta erikoistumisalalta. Toimikunnan puheenjohtaja on erikoistumiskoulutuksen varadekaani ja sihteeri tiedekunnan jatkokoulutussuunnittelija. Erikoistumistoimikunta tekee tiedekuntaneuvostolle esityksen erikoistumisopintojen pysyväismääräykseksi ja valvoo erikoistumisopintojen toteutusta ja kehittämistä yleisellä tasolla. Erikoistumistoimikunta valvoo koulutusohjelmakohtaisia ohjausryhmiä ja tarvittaessa käsittelee ohjausryhmien tekemiä ehdotuksia. Toimikunta hyväksyy erikoistumiskuulustelusuoritukset ja päättää tiedekunnan erikoistumistoimien jaosta.

Koulutusohjelmakohtaiset ohjausryhmät
Koulutusohjelmilla on dekaanin nimittämä ohjausryhmä. Ohjausryhmät koordinoivat koulutusohjelmaansa ja kehittävät koulutusohjelmien sisältöä ja koulutuksen laatua. Ohjausryhmät huolehtivat, että alan erikoistujat saavat yhtenäistä ja yhdenvertaista ohjausta, ja kouluttavat ohjaajia. Ohjausryhmät hyväksyvät opintosuunnitelmat. Ne päättävät koulutusohjelmakohtaisista käytännön asioista ja tuovat päätökset tiedoksi erikoistumistoimikunnalle. Koulutusohjelmakohtaiset ohjausryhmät luovat kriteerit tiedekunnan ulkopuoliselle kouluttautumiselle. Ohjausryhmät ehdottavat erikoistumistoimikunnalle erikoistumistoimiin valittavat hakijat. Ohjausryhmät päivittävät erikoistumiskuulusteluvaatimukset ja järjestävät kuulustelukysymysten laatimisen ja vastausten tarkastamisen erikoistumistoimikunnan antamassa aikataulussa.

Koulutusohjelmien vastuuhenkilöt
Koulutusohjelmakohtainen erikoistumiskoulutuksen vastuuhenkilö toimii oman ohjelmansa ohjausryhmän puheenjohtajana. Hän on erikoistumistoimikunnan jäsen ja vastaa yhteistyöstä muiden erikoistumisalojen kanssa. Lisäksi hänen tehtäviinsä kuuluu verkkokoulutuksen organisointi. Koulutusohjelman vastuuhenkilö nimittää erikoistujalle pääohjaajan.

Jatkokoulutussuunnittelija
Tiedekunnan jatkokoulutussuunnittelija toimii erikoistumistoimikunnan sihteerinä ja vastaa erikoistumiskoulutukseen liittyvistä hallinnollisista ja kehittämistehtävistä. Näihin kuuluu opintojen seuraaminen yleisellä tasolla, erikoistujien ohjeistus hallinnollisissa asioissa sekä erikoistumiskoulutuksen viestintä. Suunnittelija tarkastaa erikoistumiskoulutukseen hakevien pätevyyden eläinlääketieteen lisensiaattitutkinnon suorittamisen osalta.  Lisäksi hän kerää ja raportoi erikoistumiskoulutuksen palautteet.

3. Tutkinnon rakenne

Erikoiseläinlääkärin koulutuksen kesto on 4 vuotta ja kokonaislaajuus 240 op. Erikoiseläinlääkärikoulutukseen osallistuvan tulee suorittaa yhden vuoden pituinen koulutuksen yleisosa ja kolmen vuoden pituinen ohjattu osuus, johon sisältyy käytännön työpaikkakoulutus, kurssimuotoinen teoreettinen koulutus, kirjalliset opintosuoritukset, koulutusohjelmakohtainen kuulustelu sekä laatia tieteellinen julkaisu.

Koulutuksen yleisosa suoritetaan toimimalla erikoistumisalaan soveltuvissa tehtävissä. Yleisosa on suoritettava ennen ohjattua erikoistumiskoulutusta. Yleiskoulutukseksi hyväksytyn työn tulee olla kokopäiväistä tai puolipäiväistä. Jos työ on puolipäiväistä, aika vaaditaan kaksinkertaisena. Säännöllinen päivystystyö hyväksytään myös yleisosaan. Lyhin erikoistumiskoulutukseksi hyväksytty työjakso on yksi kuukausi. Koulutusohjelmakohtaisista vaatimuksista on tarkemmin koulutusohjelmien pysyväismääräyksissä.

Käytännön työpaikkakoulutuksen laajuus on 140­-195 op. 1 kk = 6 op. Sisältää ohjatun perus- ja syventävän osan. Koulutusohjelmakohtaisissa pysyväismääräyksissä määritellään tarkemmin koulutusjakson laajuus, osaamistavoitteet ja koulutukseen hyväksyttävien työtehtävien ja koulutuspaikkojen kriteerit.

Kurssimuotoisen teoreettisen koulutuksen vähimmäislaajuus on 15 op. Kursseista saa opintopisteitä siten, että ≥ 5t/päivä = 0,5 op tai kurssin ennakkoon määritellyn opintopisteytyksen verran. Suoritettavien kurssien tulee muodostaa erikoistujan kannalta mielekäs kokonaisuus.
Laillistumisen jälkeen, mutta ennen erikoistumiskoulutuksen aloittamista suoritettuja kursseja voidaan hyväksyä kurssimuotoiseen koulutukseen perustelluista syistä.

Koulutusohjelmakohtaisten kirjallisten opintosuoritteiden laajuus on yhteensä vähintään 30 op kaikilla erikoistumisaloilla: henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) 2 op, tieteellisen julkaisun laatiminen 10 op, kuulustelu 10 op, erikoistumisportfolio 2 op, muut kirjalliset suoritteet koulutusohjelmakohtaisesti vähintään 6 op. 

Julkaisun laatiminen Erikoistumiskoulutukseen sisältyy myös vähintään yhden alan erikoisosaamista osoittavan vertaisarvioidun julkaisun laatiminen. Käsikirjoitus tulee julkaista vertaisarviointia käyttävässä ammatillisesti tai tieteellisesti merkittävässä julkaisusarjassa. Erikoistujan tulee olla ensimmäisenä kirjoittajana Suomen Eläinlääkärilehdessä julkaistussa artikkelissa. Kansainvälisessä julkaisussa erikoistujan ei tarvitse olla ensimmäisenä kirjoittajana, mikäli erikoistujan koulutusohjelmakohtainen ohjausryhmä katsoo hänen selvittämänsä työpanoksen riittäväksi.

Kuulustelu Erikoistumiskuulustelu järjestetään kerran vuodessa marraskuussa. Tiedekunnan kanslia vastaa kuulustelun järjestelyistä. Kuulusteluun voi ilmoittautua, kun opintosuorituksia on koossa vähintään 160 opintopistettä. Kuulusteluun ilmoittaudutaan eläinlääketieteellisen tiedekunnan kotisivuilta.
Ohjausryhmä hyväksyy vuosittain koulutusohjelmakohtaiset kuulusteluvaatimukset viimeistään viisi kuukautta ennen erikoistumiskuulustelua. Kuulusteluvaatimukset ovat tiedekunnan www-sivuilla. Kuulustelussa hyväksytty suoritus edellyttää vähintään 60 % kokonaispistemäärästä.

4. Erikoiseläinlääkärin tutkinnon suorittaminen

4.1. Tutkinnon suoritusoikeus ja opiskeluoikeuden myöntäminen
Erikoiseläinlääkärin tutkinnon voi suorittaa Suomessa ainoastaan Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. Erikoiseläinlääkärin tutkinnon voi suorittaa henkilö, jolla on oikeus toimia laillistettuna eläinlääkärinä Suomessa.

Eläinlääkäri voi hakea opiskeluoikeutta erikoiseläinlääkärin tutkinnon suorittamiseen sitten, kun hän on suorittanut koulutuksen yleisosan, eli työskennellyt valmistumisensa jälkeen vähintään vuoden ajan koulutusohjelman hyväksymissä työtehtävissä.
Erikoistumiseen hakeutuva täyttää sähköisen lomakehakemuksen  tai toimittaa hakemuksen tiedekunnan kansliaan jatkokoulutussuunnittelijalle. Hakemukseen liitetään kopiot työ- ja muista todistuksista, joiden perusteella yleisosa voidaan todeta suoritetuksi ja voidaan päätellä, täyttääkö hakija koulutusohjelman vaatimukset. Kansainvälisen hakijan tulee toimittaa tarvittavat tutkintotodistukset.
Koulutusohjelman vastuuhenkilö hyväksyy yleisosan suorituksen ja opiskeluoikeushakemuksen sekä nimeää erikoistujalle pääohjaajan. Opiskeluoikeuden myöntää erikoistumiskoulutuksen varadekaani.

4.2. Erikoistuvan eläinlääkärin ohjaus
Erikoistuvan eläinlääkärin pääohjaajan kelpoisuusvaatimuksena on saman koulutusohjelman erikoiseläinlääkärin tutkinto, koulutusohjelman eläinlääketieteen tohtorin tutkinto tai koulutusohjelmaan liittyvä kansainvälinen erikoistumistutkinto. Pääohjaajan tulee kuulua Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan henkilökuntaan.
Pääohjaaja auttaa erikoistujaa opintojen aloittamisessa ja henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisessa. Hän ohjaa kirjallisten opintosuoritusten laatimista ja seuraa ja arvioi vuosittain erikoistujan koulutuksen etenemistä. Pääohjaaja hyväksyy erikoistujan opintosuoritukset koulutuksen aikana.
Pääohjaajan lisäksi erikoistujalle nimetään koulutuspaikkakohtaisesti lähiohjaaja, jonka pääohjaaja hyväksyy. Lähiohjaajan kelpoisuusvaatimuksena on erikoiseläinlääkärin tutkinto, eläinlääketieteen tohtorin tutkinto tai kansainvälinen erikoistumistutkinto; tarkemmat kelpoisuusvaatimukset koulutusohjelmien pysyväismääräyksissä. Koulutusohjelmakohtaisesti erikoistujalla voi olla useita lähiohjaajia ja myös muunlaisia ohjaajia.

4.3. Erikoistujan velvollisuudet
Erikoistuvan eläinlääkärin edellytetään tutustuvan yleisiin ja koulutusohjelmakohtaisiin pysyväismääräyksiin sekä ohjeistuksiin.
Erikoistuja laatii koulutuksen sisältöä ja suoritustapaa koskevan henkilökohtaisen opintosuunnitelman erikoistumiskoulutuksen alussa, puolen vuoden (6 kk) kuluessa opiskeluoikeuden myöntämisestä. Suunnitelmaa tehtäessä otetaan huomioon erikoistujan omat oppimistavoitteet ja suunnitelmasta tulee käydä ilmi suunnitellut koulutuspaikat. Ohjausryhmät hyväksyvät opintosuunnitelmat. Erikoistujan tulee pyytää lähiohjaajalta kirjallinen suostumus.
Erikoistuja osallistuu oman oppimisensa arviointiin ja koulutuksen kehittämiseen. Hän vastaa siitä, että käy yhdessä pääohjaajansa kanssa erikoistumisen ohjauskeskusteluja vähintään kerran vuodessa.  Erikoistuja ylläpitää perusportfoliota omista suorituksistaan erikoistumiskoulutusosuuden alusta opintojen päättymiseen asti. Tämän avulla hän laatii erikoistumisen lopussa erikoistumisportfolion.
Erikoistujan tulee ilmoittautua yliopistoon vuosittain joko läsnä tai poissa olevaksi. Ilmoittautumisaika alkaa 1.5. ja päättyy 31.8. Mikäli tämä päivä on lauantai tai sunnuntai, viimeinen ilmoittautumispäivä on sitä seuraava ensimmäinen arkipäivä. Opintosuorituksia ei kerry ajalta, jona erikoistuja ei ole ilmoittautunut läsnä olevaksi.

4.4. Erikoistumiskoulutuksen suorituspaikat
Erikoistumiskoulutus suoritetaan käytännön työpaikkakoulutuksena tiedekunnan hyväksymissä koulutusohjelmaan soveltuvissa työtehtävissä. Tiedekunnan erikoistumistoimia haetaan vuosittain kaikkien koulutusohjelmien yhteishakuna. Erikoistumistoimikunta kohdentaa erikoistumistoimet alakohtaisesti.

4.5. Erikoistumiskoulutuksen työjaksoja koskevat yleiset määräykset
Pääsääntöisesti lyhin erikoiskoulutukseksi hyväksyttävä yksittäinen työjakso on yksi kalenterikuukausi tai 30 päivää. Kokopäiväisen työjakson viikoittainen työtuntimäärä on vähintään 35 tuntia. Osa-aikainen työaika on viikoittain vähintään 18 tuntia, ja tällöin koulutusaika vastaavasti pitenee.
Erikoiseläinlääkärin tutkintoon voidaan hyväksyä tutkimustyötä, joka on erikoistumisalaan liittyvää ja koulutusohjelmakohtaisen ohjausryhmän hyväksymää.

5. Erikoistumisopintojen rekisteriseuranta

Opintojen rekisteriseurannan tavoitteena on kannustaa erikoistujaa edistämään opintojaan ja tutkinnon valmistumista. Erikoistumisopintojen edistymistä seurataan vuosittain keväisin. Mikäli erikoistumisopinto-oikeuden myöntämisestä on kulunut kuusi vuotta tai enemmän ja erikoistumistutkinto on kesken, tiedekunta ottaa yhteyttä erikoistujaan.

6. Opintosuoritusten hyväksyminen ja valmistuminen

Pääohjaaja hyväksyy opintosuoritukset. Suoritukset kirjataan opintosuoritusrekisteriin ja arkistoidaan. 
Kun erikoistuja on suorittanut kaikki erikoistumistutkintoon kuuluvat opinnot, lähetetään tästä pääohjaajan allekirjoittama vamistumislomake tiedekunnan kansliaan tutkintotodistuksen kirjoittamista varten. Tutkintotodistuksen myöntää tiedekunnan dekaani.

 

7. Suoritusten vanheneminen

Yleisosa ei vanhene. Ohjattuun erikoistumiskoulutukseen kuuluva työskentely, teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen kurssit sekä kirjalliset opintosuoritukset vanhenevat kymmenessä vuodessa. Kuulustelu vanhenee neljässä kalenterivuodessa. Koulutusohjelmakohtainen ohjausryhmä voi erikoistujan kirjallisesta hakemuksesta myöntää jatkoaikaa opintosuoritusten voimassaololle. 

8. Koulutusohjelman vaihtaminen

Koulutusohjelman vaihtaminen tapahtuu samaa menettelyä noudattaen kuin haettaessa ensimmäistä kertaa opinto-oikeutta erikoiseläinlääkärin tutkintoon.

9. Usean erikoiseläinlääkärin tutkinnon suorittaminen

Lähtökohtana on, että eläinlääkäri suorittaa vain yhden erikoistumistutkinnon. Erikoistumistoimikunta voi erityisistä perusteista myöntää hakijalle oikeuden suorittaa erikoiseläinlääkärin tutkinnon useammassa erikoistumiskoulutusohjelmassa. Jos erikoistuminen suoritetaan useammassa koulutusohjelmassa, molemmista koulutusohjelmista määrätään erikoistujalle pääohjaaja.

10. Väitöskirjatyön ja erikoistumiskoulutuksen yhtäaikainen suorittaminen

Kurssimaisen koulutuksen suorituksia voidaan soveltuvin osin hyväksyä sekä erikoistumistutkintoon että tohtorintutkintoon. Tohtorintutkintoon hyväksytty tieteellinen artikkeli voidaan hyväksyä myös erikoistumistutkintoon, mikäli se muilta osin täyttää kohdassa 3. (julkaisun laatiminen) määritetyt vaatimukset.

11. Kansainväliset erikoistumistutkinnot

Kansainväliset erikoistumistutkinnot voidaan hyväksyä osittain tai kokonaan osaksi kansallista erikoistumistutkintoa ehdoilla, jotka määritellään tarkemmin koulutusohjelmien pysyväismääräyksissä.

12. Voimaantulo

Tämä pysyväismääräys astuu voimaan 17.11.2015. Samalla kumotaan 20.9.2007 annettu pysyväismääräys erikoiseläinlääkärikoulutuksesta.