Koulutuksen sisältö ja tutkintovaatimukset
Lisensiaatin tutkintoon sisältyvä sairaalageneetikon koulutus sisältää opintosuunnitelmaan perustuvan kliinisen koulutuksen, teoreettisen koulutuksen (hallinnollinen koulutus ja valinnaiset alan teoriaopinnot) sekä loppukuulustelun.

Väitöskirja lääketieteellisen genetiikan alalta voi korvata lisensiaatintutkimuksen. Väitöskirjatyön sisältö arvioidaan tapauskohtaisesti ja siitä voidaan hyväksyä 0-12 kk vapaavalintaiseen kliiniseen koulutuksen.

Sairaalageneetikon koulutuksen suoritusaika on keskimäärin 4–6 vuotta. Koulutettavan on anottava jatkoaikaa, jos hän ei saa suoritettua koulutusta 10 vuodessa.
Tutkintovaatimuksiin kuuluvat

1. Opintosuunnitelmaan perustuva kliininen koulutus 4 vuotta (30 op) (52989) josta:

  • Sytogenetiikkaa, vähintään 12 kk
    • sisältää kattavasti synnynnäisten (pre- ja postnataali) sekä maligniteetteihin liittyvien kromosomipoikkeavuuksien diagnostiikkaa
  • Molekyyligenetiikkaa, vähintään 12 kk
    • perinnöllisten tautien molekyyligeneettistä diagnostiikkaa (vähintään 6 kk)
    • maligniteetteihin liittyvää molekyyligeneettistä diagnostiikkaa (mikäli ei ole mahdollisuutta tehdä maligniteettien molekyyligeneettistä diagnostiikkaa, voi tehdä korvaavat 6 kk lisää synnynnäistä molekyyligeneettistä diagnostiikkaa)
  • Vapaavalintainen laboratoriodiagnostiikka, 24 kk
    • väitöskirjasta voi saada 0-12 kk
    • kliinistä koulutusta yllä olevista tai muuta geneettiseen laboratoriodiagnostiikkaan soveltuvaa kliinistä koulutusta
    • antaa mahdollisuuden profiloitua esim. johonkin tekniikkaan, bioinformatiikkaan tai kliiniseen osa-alueeseen

2. Hallinnollinen koulutus 20 t (2 op) (52990)

3. Valinnaiset alan teoriaopinnot, sopimuksen mukaan 14 op:

  • Ihmisgenetiikkaan ja erityisesti diagnostiikkaan painottuvat kotimaiset ja kansainväliset kurssit sekä kokoukset tai muut soveltuvat opinnot

4. Sairaalageneetikon loppukuulustelu (14 op) (52988)

5. Lisensiaatintutkimus (tai väitöskirja) lääketieteellisen genetiikan alalta

Sairaalageneetikon koulutus voidaan suorittaa kolmella tavalla, joista vaihtoehto 3) on yleisin:

1. FM-tutkinnon jälkeen:

  • Lisensiaatin tutkinto (Helsingin yliopisto, sairaalageneetikon koulutus):
    • Jatko-opinto-oikeus soveltuvassa tohtorikoulutusohjelmassa tulee olla hyväksytty ennen sairaalageneetikon koulutukseen hakeutumista
    • Lisensiaattityö kuuluu osaksi tutkintoa eikä siitä hyväksytä kliinisen koulutuksen kuukausia
  • 4 vuotta kliinistä koulutusta (30 op)
  • Valinnaiset alan teoriaopinnot (14 op)
  • Hallinnollinen koulutus (2 op)
  • Sairaalageneetikon lopputentti (14 op)
  • Mikäli opiskelija haluaa väitellä tämän jälkeen tohtoriksi, on vaatimuksena:
    • Väitöskirjatyö (FT)
    • Ei lisäopintoja

2. FL-tutkinnon jälkeen (ihmisgenetiikan alan FL-tutkinto mistä tahansa yliopistosta):

  • 4 vuotta kliinistä koulutusta (30 op)
  • Valinnaiset alan teoriaopinnot (14 op)
  • Hallinnollinen koulutus (2 op)
  • Sairaalageneetikon lopputentti (14 op)

3. FT-tutkinnon jälkeen (ihmisgenetiikan alan FT-tutkinto mistä tahansa yliopistosta), jolloin sairaalageneetikon koulutus suoritetaan tutkintoa täydentävänä koulutuksena:

Kun FT-tutkinto (väitöskirja + FT-tutkintoon vaadittavat opinnot) on suoritettu ennen sairaalageneetikon koulutukseen hyväksymistä tai viimeistään ennen sairaalageneetikon opintojen valmistumista:

Väitöskirjatyöllä korvataan lisensiaattityö

  • Johtoryhmä arvioi tapauskohtaisesti väitöskirjan, josta voi saada hyväksi luettua kliinistä koulutusta (0/3/6/9/12 kk)
  • 3-4 vuotta kliinistä koulutusta (30 op)
  • Valinnaiset alan teoriaopinnot (14 op)
  • Hallinnollinen koulutus (2 op)

Sairaalageneetikon lopputentti (14 op)