Sairaalageneetikon koulutus

Sairaalageneetikon koulutusta koordinoi kansallisesti Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta 31.12.2024 saakka. Koulutus siirtyy Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan 1.1.2025 alkaen.

Sairaalageneetikon koulutus on sisällytetty filosofian lisensiaatin tutkintoon valtioneuvoston antaman asetuksen (834/2002) mukaisesti. Sairaalageneetikon nimike kuuluu terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/94) 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainittuihin nimikesuojattuihin ammattinimikkeisiin.
Sairaalageneetikon koulutus siirtyy Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan 1.1.2025 alkaen

Suomalainen sairaalageneetikon koulutus on yhteneväinen yhteiseurooppalaisen sairaalageneetikon (European registered Clinical Laboratory Geneticist) pätevyyden ja vaatimustason kanssa. Suomessa koulutuksen suorittaneet sairaalageneetikot voivat vähintään viisi vuotta työkokemusta hankittuaan hakea ErCLG-pätevyyttä ilman lisäkoulutusta. ErCLG-pätevyys on eurooppalainen sertifikaatti ammattitaidosta ja se helpottaa muun muassa työskentelyä sairaalageneetikkona eri Euroopan maissa.

Sairaalageneetikkojen työllisyystilanne on erinomainen. Sairaalageneetikot työllistyvät pääasiassa yliopistollisten keskussairaaloiden yhteydessä toimiviin diagnostisiin genetiikan laboratorioihin. Sairaalageneetikon koulutus voi edistää työllistymistä myös yksityisellä sektorilla ja alan tutkimuslaitoksissa.

Tavoite

Sairaalageneetikon koulutuksen tavoitteena on perehdyttää koulutettavat geneetikot diagnostisen genetiikan keskeisiin kysymyksiin ja menetelmiin sekä niiden sovellutuksiin diagnostisessa laboratoriotyössä. Koulutuksen aikana on saavutettava teoreettiset tiedot ja käytännön taidot, joita vaaditaan erilaisten perinnöllisten sairauksien sekä maligniteettien geneettisessä laboratoriodiagnostiikassa. Koulutus antaa valmiudet genetiikan tutkimustulosten tulkintaan sekä tulosten lausumiseen.

Sairaalageneetikon koulutuksen tavoitteena on, että koulutuksessa oleva perehtyy hyvin erikoisalansa tieteelliseen tietoon, hankkii tarvittavat tiedot ja taidot sekä kyvyn itsenäiseen toimintaan omalla erikoisalallaan. Koulutus tähtää monipuoliseen kliinisen genetiikan eri osa-alueiden laboratoriotutkimusten asiantuntijuuteen, mikä vaatii jatkuvaa tietotaidon ylläpitoa ja kehittämistä. Sairaalageneetikko toimii teknis-analyyttisenä asiantuntijana ja vastaa usein myös laboratoriotutkimusten laadusta ja laadunvalvonnasta. Asiantuntijuuteen kuuluu merkittävänä osana eettisten näkökulmien huomioonottaminen ja yhteistyö pyytävien yksiköiden, muiden erikoisalojen asiantuntijoiden sekä kliinikkojen kanssa.