Kliininen koulutus
Kliinistä koulutusta varten koulutuksessa oleva sairaalageneetikko hakeutuu sairaalageneetikon tai sitä vastaavaan koulutustoimeen johtoryhmän hyväksymän ohjaajan alaisuudessa. Ohjaajan tulee olla alan dosentti ja erikoistunut lääketieteelliseen genetiikkaan, joko sairaalageneetikko, perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri tai vastaava.

Kliiniseen koulutukseen kuuluu laboratoriotyön lisäksi osallistuminen toimipaikan seminaareihin ja kokouksiin. Käytännön työtä vaaditaan neljä vuotta. Kliininen koulutus tapahtuu pääasiallisesti yliopistollisten keskussairaaloiden diagnostisen genetiikan laboratorioissa. Koulutus voi tapahtua myös muissa johtoryhmän hyväksymissä toimipaikoissa.

Koulutus suoritetaan ensisijaisesti kokopäivätyössä. Koulutuksen johtoryhmän harkinnan mukaan voidaan koulutukseen hyväksyä myös osa-aikaista palvelua, jos osa-aikainen palvelu on viikoittain vähintään 50 % kokoaikaisesta palvelusta. Tällöin koulutusaika vastaavasti pitenee. Osa-aikaisesta palvelusta tulee sopia etukäteen koulutuksen johtoryhmän kanssa, mikäli yli puolet koulutuksesta suoritetaan osa-aikaisena.

Kliiniseen koulutukseen voidaan myös hyväksyä toimiminen alaan läheisesti liittyvissä tutkimusprojekteissa. Lyhin koulutukseksi hyväksyttävä jakso on yksi (1) kuukausi. Koulutus perustuu perinnöllisyystieteen professorin hyväksymään opintosuunnitelmaan ja koulutusjaksot hyväksytetään johtoryhmässä.

Koulutuksen sisältö

Kliinisen koulutuksen tulisi noudattaa kolmiportaista mallia: 1) ohjattua koulutusta, 2) pääosin itsenäistä työskentelyä, ja 3) itsenäistä ja vastuullista työskentelyä, joka voi sisältää uusien diagnostisten menetelmien pystyttämistä ja muiden ohjausta.

Koulutus sisältää sekä synnynnäisten että hankittujen kromosomipoikkeavuuksien sytogenetiikkaa, molekyyligenetiikkaa ja vapaavalintaista laboratoriogenetiikkaa. Sekä sytogenetiikan että molekyyligenetiikan koulutusjaksojen tulee sisältää vähintään yhden (1) vuoden työskentelyn diagnostisia tutkimuksia tekevissä yksiköissä.

Sytogenetiikan koulutusjakson tulee olla vähintään 12 kk ja sen tulee sisältää monipuolisesti sekä synnynnäisten (mukaan lukien sikiödiagnostiikka) että hankittujen kromosomipoikkeavuuksien ja/tai edellisiin liittyvien molekyylisytogeneettisten tutkimusten diagnostiikkaa. Molekyyligeneettisen koulutusjakson (12 kk) tulisi sisältää vähintään 6 kk perinnöllisten tautien molekyyligeneettistä diagnostiikkaa ja toiset 6 kk joko perinnöllisten tai hankittujen tautien molekyyligeneettistä diagnostiikkaa. Tänä kahden (2) vuoden aikana koulutettavan tulee saada tarvittavat valmiudet syto- ja molekyylibiologisten menetelmien kehittämiseen ja laadunhallintaan sekä tulosten tulkitsemiseen ja lausuntojen laatimiseen.

Koulutukseen ei hyväksytä koulutusjaksoja, joita on suoritettu ennen FM-tutkinnon valmistumista.

Osa kahden (2) vuoden vapaavalintaisesta koulutuksesta voi tapahtua johtoryhmän hyväksymässä tutkimusryhmässä tai kliinisessä laboratoriossa, kuitenkin pääasiallisesti diagnostisia geneettisiä tutkimuksia tekevissä/tarjoavissa laboratorioissa.

Käytännön työtä täydentävät säännölliset toimipaikkakoulutustilaisuudet. Näitä ovat luennot, seminaarit ja demonstraatiot, joissa käsitellään lääketieteellisen genetiikan keskeisiä kysymyksiä.

Koulutusjaksojen aikana koulutettavan tulee saada valmiudet vastata diagnostisen genetiikan laboratorion toiminnasta.

Koulutuksen puolivälissä eli kun noin kaksi vuotta kliinistä koulutusta on hyväksytty koulutettava ja ohjaaja käyvät yhdessä läpi koulutuksessa toistaiseksi saavutetut taidot ja päivittävät opintosuunnitelman, jonka opiskelija toimittaa johtoryhmälle. Päivitetyn opintosuunnitelmalomakkeen  lisäksi opintosuunnitelmaan tulisi liittää enintään yhden sivun (A4) mittainen vapaamuotoinen arviointi siitä miten koulutuksessa vaadittu kolmiportainen koulutusmalli toteutuu. Sekä koulutettava että ohjaaja allekirjoittavat päivitetyn opintosuunnitelman ja arvioinnin.