Podcast: Utelias mieli

Missäpäin Suomea on viimeksi purkautunut tulivuori? Mistä tiedämme, mitä maapallon sisuksissa on, vaikka emme ole koskaan päässeet tekemään siellä mittauksia? Maapallo on 4,5 miljardia vuotta vanha, ja sen sisällä on yhä paljon ihmiselle tuntematonta. 

Tässä Utelias mieli -podcastin jaksossa geologi Jussi Heinonen kertoo, millä tavoin maapallon sisukset näkyvät arjessamme. Samoin selviää, miksi me kaikki olemme tulivuorten lapsia. Studiossa on myös teini-ikäinen laavakivi, vieras sadan kilometrin syvyydestä sekä seniori tähtitaivaalta.

Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa tutkijat puhuvat siitä, mikä heistä on omalla tieteenalalla kiinnostavinta juuri nyt. Voit tilata podcastin esimerkiksi Spotifyssa ja iTunesissa.

Monet asiat ovat muuttuneet nollien ja ykkösten digitaalisessa maailmassa matematiikaksi. Teollisuusmatematiikka tuottaa hyötyä ja ratkaisuja loppukäyttäjälle. Sen avulla saadaan vastauksia muun muassa ihmisen biologiasta, geologiasta ja universumista.

Tässä Uteliaan mielen jaksossa teollisuusmatematiikan professori Samuli Siltanen kertoo, missä kaikkialla törmäämme käänteisiin eli inversio-ongelmiin ja mitä tekemistä Instagramin filttereillä on matematiikan kanssa.

Ihmisellä on tarve näyttäytyä itselleen ja toisille moraalisena yksilönä, joka erottaa oikean väärästä ja toimii yhteisesti hyväksyttyjen arvojen mukaan. Samaan aikaan käytämme hyviä tekojamme oikeutuksena myös pahoihin tai ristiriitaisiin tekoihin. Miksi ihminen esimerkiksi saattaa arkisilla teoillaan tukea vähäosaista mutta samaan aikaan äänestää puoluetta, jonka politiikka kasvattaa eriarvoisuutta yhteiskunnassa?

Sosiaalipsykologian professori Inga Jasinskaja-Lahti kertoo, miten niin sanottu moraalinen lisensointi näkyy arjessamme. Miksi moni hyväksyy ristiriitaiset toimet itsellään, mistä se johtuu ja kuinka omaan ja muiden epäjohdonmukaisuuteen voi yrittää suhtautua?
 

Suomessa koulutus on kansainvälisesti katsottuna tasa-arvoista, ja muodollisesti lähes kuka tahansa voi hakea mihin tahansa koulutukseen. Todellisuudessa ihmisten koulutusvalintoja rajaavat monet taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja alueelliset seikat. Kasvatustieteen apulaisprofessori Sonja Kosunen tutkii, ketkä osallistuvat yliopistojen pääsykokeisiin valmistaville valmennuskurssille ja miksi kursseille hakeudutaan.

– Valmennuskursseissa taloudellinen eriarvoisuus piiloutuu usein sen alle, että puhutaan yksilön motivaatiosta saada opiskelupaikka, Kosunen sanoo.

Entä mitä tapahtuu tasa-arvolle, kun korkeakoulujen opiskelijavalinta uudistuu ja todistuksen painoarvo kasvaa pääsykokeiden kustannuksella?

Luonnon monimuotoisuus suojelee toisaalta metsiä ja toisaalta ilmastoa. Meteorologian professori Timo Vesala kertoo, miksi veden ja hiilen yhteispeliä on niin tärkeää ymmärtää ja miten paljon puhutut hiilinielut käytännössä toimivat. Entä mitä yhteistä on ison tutkimusprojektin pyörittämisellä ja elokuvan tekemisellä?

Tietokoneohjelmat voittavat ihmisen shakissa ja Go-pelissä, mutta Petri Myllymäen mukaan tekoälyä on turha pelätä. Helsingin yliopiston professori ja Tietotekniikan tutkimuslaitoksen (HIIT) johtaja ei oikeastaan välittäisi puhua tekoälystä älynä, sillä kyse on yksittäisiin tehtäviin erikoistuneista koneoppimista käyttävistä ohjelmista, jotka eivät tiedä muusta maailmasta mitään.

Utelias mieli -podcastissa pohditaan myös, miksi hypetetyn ja pelätyn big datan lisäksi tulisi kiinnittää huomiota small dataan.

Laitetaanko nuoret päättämään omasta terveydestään liian varhain? Miten suomalainen terveydenhuolto vastaisi paremmin nuorten tarpeisiin?

80 prosentilla suomalaisista nuorista on asiat paremmin kuin koskaan aikaisemmin, mutta 20 prosenttia nuorista voi huonommin kuin parikymmentä vuotta sitten. Nuorten terveydenhuolto pitäisi uudistaa, ja yksi muutosta kaipaava palanen on kouluterveydenhuolto, sanoo nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola. Hän muun muassa lakkauttaisi koko ikäluokalle tehtävät kouluterveystarkastukset.

Kuusikumi on hemiselluloosaa, joka saa puun huojumaan tuulessa. Sitä voisi myös käyttää stabilointiaineena ruuassa ja kosmetiikassa, eli sekoittamaan toisiinsa vettä ja rasvaa vaikkapa salaatinkastikkeessa.

Kyse on merkittävästä metsäteollisuuden sivuvirrasta, sillä kuusen painosta noin neljännes on hemiselluloosaa. Tällä hetkellä se kuitenkin päätyy puun prosessoinnissa usein yli. Kuusikumia voisi käyttää nykyistä tehokkaammin, sanoo elintarviketieteiden apulaisprofessori Kirsi Mikkonen.

– Luonnonvarat eivät riitä kaikille sitä tahtia kuin me niitä maapallolla käytämme. Jos meillä on luonnonvara, jota voisi käyttää korkeamman arvon tuotteessa, niin kannattaisi ehdottomasti tehdä sen sijaan että se esimerkiksi poltetaan energiaksi, Mikkonen sanoo.

Miksi kuusikumi ei ole jo teollisessa tuotannossa? Mikkonen kertoo aiheesta podcastissa.

Lähes puoli miljoonaa suomalaista syö masennuslääkkeitä. Uusia nopeavaikutteisia lääkkeitä, kuten ketamiinia, pidetään lupaavina hoitokeinoina. Ihmeapu ne eivät kuitenkaan ole.

Saisimme vielä pysyvämpiä tuloksia masennuksen hoidossa, jos ymmärtäisimme paremmin aivojen muovautuvuutta ja unta, sanoo Helsingin yliopiston farmakologian ja lääkehoidon osaston apulaisprofessori Tomi Rantamäki. Toimisiko masennuslääke esimerkiksi eri tavoin, jos sen ottaisi keskellä yötä?

Uteliaan mielen ohella Helsingin yliopistossa syntyy muitakin podcasteja. Ne käsittelevät erilaisia aiheita ravitsemuksesta maanviljelyyn ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Tutkijoidemme ohjelmat:

Aivosumutorvi, ravitsemustieteen tutkijat keskustelevat terveydestä ja ajankohtaisesta tutkimuksesta.

Askelpalautin, podcast, joka käsittelee tietokoneiden vaikutuksia ihmisiin.

EuroStorie Podcast, jaksot käsittelevät Eurooppaa ja sen ongelmia eri näkökulmista. 

Exalt, podcast luonnonmateriaalien louhimisesta, rajallisuudesta ja vaihtoehdoista.

Maanviljelijät tietobaari, pelto on monimutkainen ekosysteemi, johon maanviljelijä-tutkijat paneutuvat 8-osaisessa podcast-sarjassaan. 

Menneisyyden jäljillä, podcast käsittelee historian tarinoita ja historian vaikutuksiin.

Poikkeusaikoja, historiantutkijat tarkastelevat kriisiaikojen merkillistä maailmanmenoa.

Poliittinen talous, podcast politiikasta, taloudesta ja poliittisesta taloudesta.

Ranskaa raakana, tietoa Ranskan kulttuurista ja kielestä.

The Science Basement, tiedettä laaja-alaisesti tohtorikoulutettavien silmin (englanniksi).

Veden kierto, ajankohtaista tutkittua tietoa ilmastonmuutoksen torjunnasta.

Yliopiston Soundcloud-tililtä löytyvät Utelias mieli, Chasing for Smart Materials ja Yliopisto-lehden podcast-jaksot.