Sosiaali- ja kulttuuriantropologia

Sosiaali-ja kulttuuriantropologia tarkastelee inhimillisten kulttuurien ja yhteiskuntamuotojen eroja vertailevan etnografisen analyysin avulla. Helsingin yliopiston antropologia on alallaan maan laajin tieteenalaksi järjestynyt yksikkö, joka tarjoaa tutkijoille vahvat yhteydet antropologian laitoksiin ulkomaisissa yliopistoissa. Antropologisen tutkimuksen tavat, teemat ja painopistealueet muuttuvat ja elävät maailman ja yhteiskuntien muuttuessa. Tällä hetkellä tieteenalallamme tutkitaan muun muassa raja-alueiden politiikkaa, kaupunkeja, luonnonvarapolitiikkaa, muuttoliikkeitä, sekä globaalisti leviävien uskonnollisten liikkeiden, musiikkityylien ja viestintäteknologioiden uusia merkityksiä.

Sosiaali- ja kulttuuriantropologia tarkastelee inhimillisten kulttuurien ja yhteiskunnan muotojen kirjoa vertailevan etnografisen tutkimuksen kautta.

Antropologian yleinen tavoite on pysynyt samana, vaikka sen menetelmät ovat kehittyneet ja sen tutkimus on kohdistunut yhä uusiin elämänmuotoihin ja erilaisten inhimillisten maailmojen välisiin suhteisiin. Tällä hetkellä Helsingin yliopiston antropologien tutkimus käsittelee muun muassa, rajojen politiikkaa, globaalia siirtolaisuutta, luonnonvarojen politiikkaa, uskonnollista muutosta sekä musiikin ja viestintäteknologioiden uusia merkityksiä.

Antropologia kiinnostavat sekä mikrotason sosiaalinen elämä että globaalin tason ilmiöt, ja hän pyrkii jatkuvasti laajentamaan oman asiantuntijuutensa rajoja.

Antropologian opetus Helsingin yliopistalla painottaa kenttätyön perinnettä, jonka kautta moderni antropologia on yhteydessä monien kulttuuria, yhteiskuntaa ja inhimillistä käyttäytymistä tutkivien tieteenalojen aiheisiin ja kysymyksiin. Antropologian opinnoissa perehdytään laaja-alaisesti niihin tutkimusperinteisiin ja filosofisiin ja teoreettisiin kysymyksiin, joita antropologit ovat pohtineet kautta tieteenalan historian. Lisäksi opinto-ohjelman tarkoitus on varmistaa, että jokainen opiskelija on perillä nykyantropologian keskusteluista, tutkimusmenetelmistä ja eri puolilla maailmaa tehdystä etnografisesta tutkimuksesta.

Suuri osa antropologian opinnoista kertyvää asiantuntijuutta on kyky työskennellä monien alojen tehtävissä ja erilaisissa ammatillisissa ympäristöissä sekä kehittää ratkaisuja uusien tilanteiden tuottamiin, vaikeasti ennustettaviin ongelmiin. Erilaisten tutkimushankkeiden lisäksi antropologit työllistyvät kansainvälisten organisaatioiden, julkishallinnon ja yritysten asiantuntijatehtävissä sekä journalisteina ja muilla viestintäaloilla. Antropologit ovat myös haluttuja opettajia sekä yliopistoissa että muissa oppilaitoksissa, ja heille on erityistä tarvetta kansalaisjärjestöissä ja museoalalla sekä sosiaali- ja kulttuurialan hankkeissa.

Löydät sosiaali- ja kulttuuriantropologian tutkijat ja tarkempaa tietoa heidän tutkimuksestaan Tuhat -tutkimustietojärjestelmästä. Voit myös etsiä henkilöitä puhelinluettelosta ja yhteystietohausta

Tieteenalavastaava:  professori Timo Kaartinen

Et­sit­kö tut­ki­jaa, yli­opis­to­lais­ta tai yk­sik­köä?

Sosiaali- ja kulttuuriantropologia posti- ja käyntiosoite
PL 18 (Unioninkatu 35)
00014 Helsingin yliopisto

Syksystä 2017 alkaen, sosiaali- ja kulttuuriantropologiaa opetetaan yhteiskunnallisen muutoksen -koulutusohjelman kandidaatin ja maisterin opinnoissa. Kandidaatin tutkinto on suunniteltu suoritettavaksi kolmen vuoden ja maisterin tutkinto kahden vuoden täysipäiväisellä opiskelulla. Molemmat ohjelmat opetetaan neljän tieteenalan yhteistyönä: antropologia, kehitysmaatutkimus, poliittinen historia sekä talous- ja sosiaalihistoria.

Tavoitteenamme on antaa kattava antropologinen koulutus antropologiaan erikoistuville opiskelijoillemme. Opiskelijoille annetaan tieteenalasta koostuva pääaine kandidaatin tutkinnon toisena vuonna, ja tutkinnon kolmas vuosi keskittyy antropologisen tutkimusperinteen ja tutkimusmenetelmien opiskeluun. Maisteriopintojen kurssit käsittelevät monipuolisesti erilaisia antropologisia tutkimusaiheita sekä teoreettisesta että metodologisesta näkökulmasta. Molempien tutkintojen opetus edellyttää myös opiskelijoilta osallistumista seminaariin, joka tukee heidän itse valitsemansa aiheen pohjalta tehtävää tutkielmaa. Maisterin opintoihin kuuluva pro gradu -tutkielma on antropologiassa tyypillisesti perustunut etnografisen kenttätyön aikana kerättyyn aineistoon.

Antropologisen koulutuksen lisäksi koulutusohjelma tarjoaa laajan valikoiman yhteiskuntatieteellisiä menetelmä- ja teoriakursseja. Tulevat opiskelijat voivat hakea ohjelmaan niin kandidaatin kuin maisterinkin tasolla. Kandidaattiohjelmaan valittu opiskelija saa myös oikeuden jatkaa opintojaan maisteriohjelmassa suoritettuaan kandidaatintutkintonsa. Maisteriohjelmaan hyväksytään lisäksi opiskelijoita, joilla on soveltuva kandidaatintutkinto toisesta yliopistosta tai tiedekunnasta. Kansainväliset opiskelijat voivat opiskella antropologiaa maisteritasolla kansainvälisessä Contemporary Societies -maisteriohjelmassa. Maisteritasolla suuri osa antropologian opinnoista käydään englanniksi, minkä vuoksi kansainväliset ja suomalaiset opiskelijat voivat käydä samoja tieteenalakohtaisia kursseja ja seminaareja.

 

Lisää antropologia-aiheisia blogeja löydät Living Anthropologically - verkkosivustolta