Tuleeko skandinaavinen ruokavalio?

Johanna Mäkelä ja Piia Jallinoja tutkivat rasvaa nyt samassa talossa, kun Kuluttajatutkimuskeskus liittyi yliopistoon.

Ruoan ja ruokavalioiden runsaus tuo vapautta, mutta monilla on tarve poimia runsaudesta ikiomat tapansa: oma syömisen kulttuuri tai heimo. Tämä näkyy muun muassa rasvan käytössä, jota Piia Jallinoja ja Johanna Mäkelä ryhmineen ovat tutkineet vuodesta 2011.

Julkiset keskustelut rasvasta ovat yhteydessä rasvan kulutukseen. Välillä keskustelu leimahtaa, kuten kävi muutama vuosi sitten Ylen Rasvainen kupla -ohjelmassa. Siihen liittyvä nettikeskustelu kuuluu Jallinojan ja Mäkelän tutkimuksen aineistoihin.

Rasvaa käyttävät mutta hiilihydraatteja kammoavat karppaajat näkyivät julkisuudessa, mutta väestökyselyssä vain seitsemän prosenttia ilmoitti karppaavansa. Heistäkin osa nautti hiilihydraatteja, jopa makeisia.

– Ihmiset ovat ruokavalioissaan joustavia ja soveltavia, ja tiukkoja karppaajia on todella vähän, Jallinoja sanoo.

Uusi hittidieetti muhii jo

Kiista D-vitamiinilisien suuruudesta, veganismi, tehopirtelöt, hyönteisruoka, Itämeren ruokavalio, paleodieetti, viikinkien ruoka. Mitä tulee seuraavaksi?

– Pohjoismainen ministerineuvosto on rakentanut pohjoismaista ruokavaliota ilmiönä, ja se voi nousta suosituksi nyt, kun se ensin kiertää USA:n ja brändäytyy trendikkääksi, Jallinoja arvelee.

Kuluttajilla on mielenkiintoinen taipumus pitää tutkijoiden suosituksia holhoavina ja luottaa mieluummin ”kapinatohtoreihin” tai omaan yksilökokemukseensa.

– Miksei ihan virallisistakin ravitsemussuosituksista voisi tulla muotia, kun kotoilu ja marttailukin on tuotteistettu?

Takaisin alma materiin

Mäkelä ja Jallinoja ovat valtiotieteellisen tiedekunnan kasvatteja ja tuntevat toisensa jo opiskeluajoilta. Mäkelä työskenteli Kuluttajatutkimuskeskuksessa (KTK), kunnes siirtyi käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan ruokakulttuurin professoriksi kolme vuotta sitten.

Jallinoja palasi yliopistoon nyt vuodenvaihteessa, kun koko Kuluttajatutkimuskeskus liittyi osaksi valtiotieteellistä tiedekuntaa.

– Nyt voimme soitella alanumeroilla. Yhteistyömme jatkuu varmasti ruokaa ja kulutusta käsittelevissä hankkeissa. KTK:lla on yliopistolle annettavana rautaista osaamista täydentävän rahoituksen hakemisessa, Mäkelä kehuu.

Monitieteinen opetus ja menetelmäosaaminen vahvistuvat myös.

Yhtaikaa KTK:n kanssa yliopistoon liittyi Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Sen uudeksi nimeksi valtiotieteellisessä tiedekunnassa tuli Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo).

Fat in food and bodies -tutkimushanke

Hankkeen loppuseminaari maanantaina 26.5. kello 9 Minerva-torilla