Opiskelijat ja tutkijat saivat tukea muun muassa pro gradu -tutkielman tekoon, tutkimukseen ja niihin liittyvään matkustamiseen. Osa palkittiin hyvästä opiskelumenestyksestä. Kevään stipendiaatteja juhlittiin yhdessä lahjoittajien kanssa toukokuun alussa järjestetyssä tilaisuudessa. Opiskelijat ja tutkijat kertoivat olevansa erittäin kiitollisia, että tällaisia lahjoituksia tehdään. Opiskelijoille stipendit merkitsevät tärkeää tunnustusta työlle, tukevat käsitystä opiskelun merkityksellisyydestä ja kannustavat jatkamaan urapolulla. Tutkijoille apurahat mahdollistavat kokonaan uusia avauksia ja laajentavat tutkimustyötä esimerkiksi välinehankintojen tai kansainvälisen yhteistyön muodossa.
– Monet elämäämme parantavat ja helpottavat asiat ovat tieteen tulosta. Tutkijoiden uteliaisuus ja innovatiivisuus tuottavat uutta tietoa ja ymmärrystä monista asioista, joista emme aiemmin edes tienneet. Tieteeseen tukeutuminen ja tieteen tukeminen antavat toivon paremmasta tulevaisuudesta. Lämmin kiitos lahjoittajillemme, että olette mukana tukemassa tutkimusta ja opetusta ja luomassa toivoa, Helsingin yliopiston kansleri Kaarle Hämeri kiittää.
Tieteen ja toivon avulla mahdottomasta voi tulla mahdollista
Juhlassa kuultiin puheenvuorot tieteen kyvystä luoda toivoa Euroopan historian professori Laura Kolbelta, Itämeri-tutkimuksen professori Alf Norkolta sekä teoreettisen fysiikan opiskelija Netta Karjalaiselta.
– Tieteellisen tutkimuksen tekeminen tarjoaa meille aina jonkinlaisen todennäköisyyden ratkaisun löytämiselle. Näenkin tämän tärkeimpänä tekijänä oman alani luomasta toivosta; ennen kun jokainen maailmankaikkeuden nurkka on tutkittu ja kaikki luonnonlait syvällisesti ymmärretty, perusteltu ja sovellettu, meillä on aina mahdollisuus löytää ratkaisu lähes jokaiseen ongelmaan. Tieteen avulla me voimmekin yhdessä luoda jopa mahdottomasta mahdollista, totesi puheessaan Netta Karjalainen.
Lahjoitus tieteelle on lahjoitus toivolle. Tutkijamme etsivät tinkimättömästi ratkaisuja aikamme suuriin ja pieniin kysymyksiin. Useiden eri lahjoittajien tuen ansiosta Helsingin yliopisto on voinut myös perustaa täysin uusia professuureja. Professuuriin lahjoittaminen on investointi tärkeän tutkimusalueen edelläkävijyyteen tai uuden tutkimusalan synnyttämiseksi.
Apulaisprofessori Linda Mannila hoitaa Helsingin yliopiston ensimmäistä ruotsinkielistä tietojenkäsittelytieteen professuuria. Se on lahjoitusprofessuuri, joka perustuu seitsemän ruotsinkielisen säätiön lahjoituksiin. Tarkoitus on keskittyä erityisesti tekoälyn yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.
Apulaisprofessori Mia Sivén on maailman ensimmäinen kestävän farmasian apulaisprofessori. Farmasian tiedekunnan uusi professuuri edistää lääkealan kestävyyshaasteiden ratkaisemista. Professuurin ovat mahdollistaneet lukuisat lahjoitukset farmasian kestävän kehityksen rahastoon.
Tuore audiovisuaalisen kulttuurin professori Ilona Hongisto lähestyy audiovisuaalista kulttuuria taiteen näkökulmasta. Uuden professuurin puitteissa tehdään audiovisuaalisen kulttuurin tutkimusta ja kehitetään elokuva- ja televisiotutkimuksen tieteenalaa. Koneen Säätiö teki lahjoituksen humanistiselle koulutusalalle, ja Helsingin yliopisto päätti käyttää lahjoituksen taiteiden tutkimuksen vahvistamiseksi ja perustaa audiovisuaalisen kulttuurin professuurin.