Audiovisuaalinen kulttuuri on Ilona Hongiston mukaan osa arkeamme. Se on kommunikaatiotapa, tietämisen muoto ja kokemuksia jäsentävä väline.
– Taiteellisesti orientoitunut audiovisuaalinen kulttuuri on osa tätä laajempaa ilmiötä ja sitä tutkimalla voidaan tuottaa uutta tietoa esimerkiksi elokuvallisen kulttuuriperinnön roolista kansallisen muistin rakentumisessa tai vaikkapa tekoälyn vaikutuksesta audiovisuaalisiin kerrontakeinoihin, Hongisto kertoo.
Hongisto lähestyy audiovisuaalisuutta erityisesti elokuvasta käsin
Hongisto opettaa elokuvateoriaan ja estetiikkaan liittyviä kursseja, joilla pohditaan esimerkiksi kuvan ja äänen suhdetta, elokuvan ja katsojan välistä dynamiikkaa sekä faktan ja fiktion jännitteitä.
Muita opetuksessa käsiteltäviä ajankohtaisia teemoja ovat audiovisuaalisuuden kerroksellisuus, eli esimerkiksi se, miten TV-sarjat kommentoivat varhaista elokuvaa tai miten menneeseen sijoittuvat fiktioelokuvat käyttävät nykykuvastoa sanomansa rakentamiseen.
– Olemme tieteenalana kiinnostuneita myös audiovisuaalisia teoksia ympäröivistä tuotanto-, esitys- ja levitysrakenteista.
Tieteenalana elokuva- ja televisiotutkimus kouluttaa asiantuntijoita moninaisiin audiovisuaalisen alan tehtäviin: esimerkiksi esitystoimintaan, arkistotyöhön, taidehallintoon ja tutkimustehtäviin.
Audiovisuaalisen kulttuurin professuuri on uusi tehtävä, jonka puitteissa tehdään audiovisuaalisen kulttuurin tutkimusta ja kehitetään elokuva- ja televisiotutkimuksen tieteenalaa.
Elokuvatutkimusta monitieteisellä tutkimusotteella
Hongiston tutkimusprofiilia voisi kuvailla “laajennetuksi elokuvatutkimukseksi”, sillä häntä inspiroi erityisesti tieteenalan rajapinnat ja aineistot, jotka eivät ole alan valtavirtaa. Hän on tutkinut dokumentaarista elokuvaa ja kokeellisia audiovisuaalisen kulttuurin muotoja, ja tuonut elokuvatutkimukseen näistä lähtökohdista jäsennettyjä teoreettisia malleja ja käsitteitä.
Hongisto työstää parhaillaan kirjaa ajan ja totuuden muodoista dokumenttielokuvassa. Hän myös kehittää pilottihanketta audiovisuaalisista metodeista tutkimuksen ja opetuksen välineinä.
– Tutkimusotteeni on monitieteinen ja olen tehnyt yhteistyötä niin taiteiden tutkimuksen eri tieteenalojen edustajien kuin myös yhteiskunta- ja luonnontieteilijöiden kanssa.
Tällä hetkellä Hongisto on mukana Norjan valtion (Forskningsrådet) rahoittamassa monitieteisessä syvänmeren visualisointia käsittelevässä tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan kuvantamisteknologioiden toiminnallista ja epistemologista roolia ihmisen ja ympäristön suhteissa. Hanke tuottaa uutta tietoa ilmastokriisin ja kaivostoiminnan seuraamuksista meriympäristöille ja pyrkii lisäämään ymmärrystä ihmisen ja meriympäristön vuorovaikutuksesta.
Uusi professori haluaa lisää yhteistyötä ja kehittää tutkimuskulttuuria
Ilona Hongisto odottaa erityisesti opiskelijoihin tutustumista sekä yhteistyötä uusien kollegoiden ja paikallisten audiovisuaalisen alan toimijoiden kanssa.
– Suhtaudun erityisen intohimoisesti tieteenalani tutkimuskulttuurin kehittämiseen ja toivon myös pystyväni jatkamaan monitieteisten tutkimushankkeiden parissa.
Koneen Säätiön lahjoitusprofessuuri
Koneen Säätiö teki lahjoituksen humanistiselle koulutusalalle, ja Helsingin yliopisto päätti käyttää lahjoituksen taiteiden tutkimuksen vahvistamiseksi ja perustaa audiovisuaalisen kulttuurin professuurin.
– Lahjoitimme Aalto-yliopistolle, Helsingin yliopistolle, Jyväskylän yliopistolle, Taideyliopistolle ja Turun yliopistolle yhteensä 4,5 miljoonan euron rahoituksen humanistisille koulutusaloille turvataksemme rahoitusleikkauksista ja koulutuspolitiikan priorisoinneista kärsineillä aloilla oppialojen moninaisuuden ja tutkimuksen vapauden, Koneen Säätiön toimitusjohtaja Ulla Tuomarla kertoo.
Olemme Koneen Säätiössä erittäin tyytyväisiä siitä, että Helsingin yliopisto päätti kohdentaa lahjoituksen audiovisuaalisen kulttuurin professuurin perustamiseen.