Saat musiikkipalvelusta suosituksia sinulle sopivasta kuunneltavasta. Hyödynnät silloin tekoälyä. Suoratoistopalvelu ehdottaa, mitä voisit seuraavaksi katsella. Tekoäly hommissa taas.
Tällaiset tekoälyyn perustuvat sovellukset ovat monelle jo niin tuttuja, ettei niiden käyttäjä välttämättä suo ajatustakaan tekoälyn uhille tai mahdollisuuksille, muistuttaa tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori Linda Mannila.
Mannilan professuuri on Helsingin yliopiston ensimmäinen ruotsinkielinen tietojenkäsittelytieteen professuuri. Se on perustettu lahjoitusvaroin, ja professuurin tarkoituksena on keskittyä juuri tekoälyn mahdollisuuksiin ja seurauksiin yhteiskunnissa.
Tutkimusta tarvitaan, sillä viime vuosien aikana tekoälyteknologia on kehittynyt, ja esimerkiksi tekoälyn etiikasta on puhuttu kiihtyvällä tahdilla.
Esimerkiksi syksyllä 2022 internettiin kaikkien saataville julkaistiin laajaan kielimalliin perustuva vuorovaikutteinen tekoälysovellus ChatGPT, joka tuottaa tekstiä.
Parhaillaan yhteiskunnissa käydään keskustelua esimerkiksi siitä, millaisia päätöksiä voi ulkoistaa tekoälyn hoidettavaksi esimerkiksi terveydenhuollossa.
Tärkeä kysymys on se, miten voidaan varmistua tekoälyn toimivan päätöksissään reilusti ja läpinäkyvästi, Mannila sanoo. Hän antaa esimerkin: Jos tekoälysovellus tekisi yksin vaikkapa päätöksen hakijalle myönnettävästä asumistuesta, onko päätös varmasti reilu, mihin se perustuu, ja kuka lopulta kantaa siitä vastuun?
– Teknologiat eivät tule ihmisten arkeen käsikirjan kera. Tarvitaan tutkimusta ja koulutusta, jotta niistä voidaan hyötyä yhteiskunnan eri tasoilla mahdollisimman paljon ja samalla välttää haasteet.
Jotta tieto tekoälyn eettisestä hyödyntämisestä lisääntyisi yhteiskunnan eri portailla, Mannilan hoitaman professuurin alaisuuteen kuuluu myös yhteistyö Helsingin yliopiston ruotsinkielisen luokanopettajankoulutuksen kanssa.
Osa tekoälyn etiikkaa on tavallaan myös kysymys, käyttävätkö ihmiset sitä reilusti. Tekoälyä ei voi sulkea koulu- ja opiskelumaailmasta pois, Mannila muistuttaa. Koska se on joka tapauksessa jo nyt kiinteä osa esimerkiksi työelämää, on parempi ajatus antaa oppilaille ja opiskelijoille mahdollisimman hyvät valmiudet sen fiksuun hyödyntämiseen.
– Polkupyörää on tärkeä oppia käyttämään pienillä teillä ennen kuin lähtee isommille väylille. Vastaavasti on hyvä oppia käyttämään tekoälyn mahdollisuuksia järkevästi jo koulussa. Järkevä käyttö tarkoittaa tekoälyn hyödyntämistä niin, että se tuo lisäarvoa omaan tekemiseen. Ei niin, että sen avulla yritetään päästä sieltä, missä aita on matalin.
Tekoälyn lukutaitoa kaikille
Lapsena Mannila omisti ikonisen Commodore64-tietokoneen. Hän rakasti teknologiaa ja ongelmanratkaisua.
Nykyisin puhutaan paljon kuplista, joissa ihmiset elävät. Mutta kuplia on ollut ennenkin, eikä Mannilan kuplassa kukaan kyseenalaistanut, etteikö teknologia olisi tyttöjen juttu. Siitä tykkäsivät hänen kaverinsakin. Lukion jälkeen Mannila lähti opiskelemaan tietojenkäsittelytiedettä Turkuun.
– Silloin ei puhuttu paljonkaan vielä digitalisaatiosta, mutta kyllä puhuttiin, että tietojenkäsittelytiede tulee väistämättä muuttamaan maailmaa. Minussa heräsi jo siihen aikaan kysymys, miksei ainetta sitten opeteta kaikille jo koulussa esimerkiksi matematiikan, fysiikan ja kemian tapaan.
Tai lukutaidon opetuksen tavoin. Nyt tekoälyn ”lukutaito” on korostunut entisestään siksikin, että digitalisaation myötä disinformaatio on yleistynyt. Senkin vuoksi yleisymmärrys teknologiasta on osa tämän päivän sivistystä, Mannila painottaa.
Se ei tarkoita, että jokaisesta pitäisi tulla koodari. Mutta olisi hyvä ymmärtää edes vähän esimerkiksi siitä, mistä peruspalikoista digitaalinen maailma on rakennettu, miten tekoäly toimii, ja miksi nettimaailmassa todeltakaan näyttävät asiat eivät välttämättä ole totta.
Helsingin yliopistossa on käynnissä tutkimushankkeita tekoälyn lukutaidosta. Uuden professuurin myötä tutkimusta on mahdollista tehdä ja opetusta tarjota aiempaa enemmän, ja nyt siis myös ruotsiksi, Mannila painottaa.
– Jokainen professuuri tuo, totta kai, aina lisää graduja, kandiryhmiä ja väitöstutkimuksia. Ja mitä erinäköisempiä professuureja jollakin alalla on, sitä enemmän saadaan erilaista tutkimustakin.
Tietojenkäsittelytieteen ruotsinkielisen apulaisprofessuurin rahoitus perustuu seitsemän eri tahon lahjoituksiin, jotka tulivat yliopistolle luonnontieteiden koulutusalalle osana edellistä vastinrahakampanjaa. Tietojenkäsittelytieteen dosentti ja alan yrittäjä Mannila aloitti apulaisprofessorina syyslukukaudella 2023.
Lahjoituksia antoivat Svenska kulturfonden, Magnus Ehrnrooths stiftelse, Ruth och Nils-Erik Stenbäcks stiftelse, Stiftelse Brita Maria Renlunds minne, Stiftelsen Tre Smeder, Lisi Wahls stiftelse för studieunderstöd ja Tekniska föreningen i Finland TfiF.
Professuurin rahoitukseen osallistuu myös matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, jonka alaisuuteen se kuuluu.