Antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja löydetään kaikkialta ympäriltämme: ympäristöstä, ihmisistä, eläimistä ja elintarvikkeista. Tuotantoeläimistä etenkin broilerit kantavat resistenttejä bakteereja. Erityisesti laajakirjoisia beetalaktamaasin (extended-spectrum beta-lactamase, ESBL) ja plasmidillisen AmpC:n (pAmpC) tuottajia löydetään runsaasti broilereilta monissa maissa. Nämä entsyymit aiheuttavat bakteerille vastustuskyvyn monia tavallisesti käytettyjä antibiootteja, kuten kefalosporiineja, kohtaan. Jalostuseläinten kasvatus tapahtuu vain muutamassa maassa, ja emolinnut kuljetetaan tuontimaastaan yleensä yhden päivän ikäisinä untuvikkoina. ESBL/pAmpC-bakteereita löydetään myös maista, joissa käytetään vain maltillisesti antibiootteja broilerituotannossa. Tämä herättää kysymyksen resistenttien bakteerien alkuperästä. Yleisesti hyväksytty teoria on, että resistentit bakteerit leviävät vertikaalisesti tuotantopyramidissa emolinnuilta poikasille.
Tässä hankkeessa tutkittiin emolintuja, niiden munimia munia sekä poikasia tartuntareitin selvittämiseksi. ESBL/pAmpC-löydökset kokogenomisekvensoitiin mm. resistenssigeenien ja plasmidien selvittämiseksi. Tutkimustulosten perusteella emolinnuilta ja munien pinnoilta pian muninnan jälkeen löydetään ESBL:ää, mutta haudonnan jälkeen munien pinta on puhdistunut. ESBL/pAmpC-bakteerien leviäminen vertikaalisesti munan välityksellä kuoriutuvaan poikaseen ei täten näytä olevan yleistä. Hyvä tuotantohygienia luultavasti auttaa pitämään resistenssitilanteen maltillisella tasolla suomalaisessa broilerituotannossa.
Tämä hanke on osa Suomen Akatemian 2016 – 2018 rahoittamaa AmiFoPo - Preventing Antimicrobial Resistance in Food Production Animals -projektia.
Tutkimus on valmistunut. Julkaistu artikkeli löytyy osoitteesta: https://doi.org/10.1016/j.vetmic.2019.03.001