Hankkeessa keskityttiin laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottaviin Escherichia coli -bakteereihin, joihin luetaan ESBL- (extended-spectrum beta-lactamase), plasmidillista AmpC- (pAmpC) sekä karbapenemaasientsyymiä tuottavat E. coli -bakteerit. Luonnonvaraiset muuttolinnut voivat mahdollisesti toimia vastustuskykyisten bakteerien levittäjinä yli maarajojen. Arviolta satoja tuhansia valkoposkihanhia muuttaa Suomen läpi vuosittain, jonka lisäksi Suomen pesimäkanta on kasvanut. Valkoposkihanhet pesivät koko rannikkoalueella, mutta suurin osa linnuista on asettunut pääkaupunkiseudulle ja Turun saaristoon. Hanhet lepäävät ja ruokailevat muuttoretkellään pelloilla, sekä kaupunkiympäristössä ne voivat tulla läheiseen kontaktiin ihmisten kanssa esimerkiksi puistoalueilla. Ihmiset voivat tulla kosketuksiin valkoposkihanhien ulosteen kanssa esimerkiksi ympäristön tai lemmikkieläinten välityksellä.
Tutkimushankkeessa tutkittiin valkoposkihanhien ulosteita pääkaupunkiseudulla kahtena ajankohtana vuosina 2017 – 2018. Näytteistä tutkittiin ESBL/pAmpC/karbapenamaasi-entsyymiä tuottavien E. coli -bakteerien esiintymistä. Lisäksi kokogenomisekvensoinnin avulla määritettiin resistenttien bakteerien kantamat resistenssi- ja virulenssigeenit, plasmidireplikonit, sekä plasmidien ja bakteerin sekvenssityyppi. ESBL/AmpC-entsyymiä tuottavaa E. coli -bakteeria löydettiin yhdeksestä (4.5 %) näytteestä ja plasmidireplikonit edustivat IncI1 ja IncK tyypin lisäksi myös harvemmin tavattavia plasmidityyppejä, kantaen useampia resistenssigeenejä.
Tutkimusta sai rahoitusta EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta (No 773830, project One Health EJP) ja Walter Ehrströmin säätiöltä.
Julkaistu artikkeli löytyy osoitteesta: https://doi.org/10.12688/openreseurope.13529.1