Tutkimus ja koulutus hallitusohjelman ytimeen

Helsingin yliopisto on huolissaan tutkimuksen tason ja korkeimman koulutuksen rapautumisesta. Siksi se vaatii, että uusi hallitus nostaa osaamisen vahvistamisen strategiseksi tavoitteekseen. Konkreettisena tekona hallituksen pitäisi taata yliopistoille vakaa perusrahoitus. 

–Suomen osaamispääomaa heikentävät kovaa vauhtia jo toteutetut säästöt, yliopistokentän hajanaisuus ja järjestelmän vähäinen dynamiikka, rehtori Jukka Kola sanoo.

Suomen koulutustaso on jäämässä toisista koulutuksen kärkimaista jälkeen. Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa on sekä yliopistojen että tutkimusinfrastruktuurien rahoitukseen panostettu enemmän.

–Uuden hallituksen onkin varmistettava yliopistoille vakaa perusrahoitus, jotta ne vastakin pystyvät kouluttamaan osaavaa työvoimaa ja tekemään innovatiivista tutkimusta. Näin turvaamme Suomen menestystä ja kestävää kilpailukykyä, Kola toteaa. 

Reippaille uudistuksille tarvetta

Jukka Kola perää toimia yliopistojen työjaon järkevöittämiseksi.

–Jotta nykyisin resurssein voidaan taata korkea tieteellinen taso ja menestyä kansainvälisessä kilpailussa, tarvitaan rohkeaa koko korkeakoulukentän uudistamista. Se voisi tapahtua muun muassa yliopistojen vahvemmalla, laatuun perustuvalla profiloitumisella sekä tutkimuslaitoksia ja yliopistoja yhdistämällä, vaikkapa Tanskan mallin mukaan. Tämä voitaisiin tehdä alueittain, esimerkiksi puolella kymmenellä korkeakoulualueella, hän esittää. 

Tanskan isossa uudistuksessa yliopistoja yhdistettiin sekä keskenään että valtion tutkimuslaitosten kanssa: 25 yksiköstä syntyi 11, joten voimavaroja pystyttiin yhdistämään ja päällekkäisyyksiä poistamaan. Yliopistokentän rakenteellisten muutosten olisi perustuttava ennen kaikkea tutkimuksellisesti ja opetuksellisesti korkeatasoisten, riittävän vahvojen yksiköiden toimintaan. Voimavarat on kohdennettava nykyistä tarkemmin.

Helsingin yliopiston mukaan rajoitusten sijaan suomalainen korkeakoulujärjestelmä kaipaakin

  • päätösten pohjaksi tietoa koulutuksen ja tutkimuksen laadusta alakohtaisesti
  • tutkintojen myynnin ja koulutusviennin mahdollistavan lainsäädännön ja
  • kokeiluihin rohkaisevaa ja tuloksista palkitsevaa ohjausta.

Laadukkaan koulutuksen ja tutkimuksen turvaamiseksi tarvittaisiin lisäksi

  • siirtymistä aidosti kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen,
  • lisää kansainvälisiä opiskelijoita ja tutkijoita sekä
  • tukea suomalaisen lahjoittamiskulttuurin synnyttämiseksi.

Suomen kilpailukyky sekä yhteiskunnallinen hyvinvointi ovat perustuneet tasa-arvoisen ja toimivan koulutusjärjestelmän synnyttämälle osaamiselle, jossa tieteen ja koulutuksen merkitys on ollut keskeinen. Suomi tarvitsee vahvoja yliopistoja ja niiden tuottamia innovaatioita ja ideoita erityisesti vaikeina aikoina.

Helsingin yliopisto esittää, että tuleva hallitus ottaa strategiseksi tavoitteekseen kansallisen osaamisperustan vahvistamisen. Siksi se vetoaa puheenjohtaja Juha Sipilään sekä kaikkiin hallitusneuvotteluihin osallistuviin puolueisiin, että ne ottaisivat yliopistojen ja tieteen aseman näkyvästi osaksi hallitusohjelmaneuvotteluja.

Lisätietoja: asiamies Tanja Remes, tanja.remes@helsinki.fi