Tutkijat valokeilassa

Loka-marraskuussa tutkijoiden kanssa hyvästä yhteiskunnasta keskustelevat poliitikot, yritysmaailman edustajat ja järjestöjen asiantuntijat.

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuteen liittyvästä tutkimuksesta keskustelevat tutkijat niin oikeus- ja kasvatustieteen kuin sosiologiankin parista, alkoholintutkijoista työn, tietotekniikan ja kestävän kehityksen asiantuntijoihin. Tutkijoiden kanssa hyvästä yhteiskunnasta väittelevät muun muassa poliitikot ja järjestöjen asiantuntijat. Lavalle nousevat niin professori Pekka Sulkunen, monikulttuurisuuden tutkija Pasi Saukkonen, THL:n, Setan ja VATT:in asiantuntijat ja monet muut.

Marjatta Kalliala

Marjatta Kalliala on varhaiskasvatuksen dosentti, yliopistonlehtori ja muodollisesti lastentarhanopettaja. Hän on tutkinut muun muassa lasten leikkikulttuurin muutosta ja alle 3-vuotiaiden pedagogiikkaa. Kalliala kertoo päätyneensä varhaiskasvatuksen pariin opiskeltuaan ensin kansatiedettä, taidehistoriaa ja romaanista filologiaa. Lopullista ammattiaan etsiessään hän päätyi lasten pariin, koska halusi tehdä työtä kokonaisten ihmisten parissa ja koki erityisesti lapset juuri tällaisiksi. Kalliala pitää työssään tärkeimpänä lasten hyvinvoinnin edistämistä ja opettaessa vuorovaikutusta opiskelijoiden kanssa.

Vapaa-ajallaankin aktiivinen Kalliala on selvästi omalla alallaan: hän on luonnostaan nokkela keksimään, miten lapsenlapselle rakennetaan maja tyhjästä tai korvataan unohtunut varavaippa. Perhe ja lapsenlapset ovat valtava ilon aihe ja suurin syy asua Helsingissä.

Katariina Salmela-Aro

Katariina Salmela-Aro on nuorten oppimisen ja motivaation tutkija. Hänen tutkimuskysymyksiään ovat esimerkiksi digisukupolven nuorten kouluinto, koulutuksen vaiheesta toiseen siirtyminen sekä tulevaisuuden oppiminen. Salmela-Aro on mukana nuorten motivaatiota ja hyvinvointia selvittävissä, laajoissa FinEdu -pitkittäistutkimuksessa ja Mind the Gap -hankkeessa.

Reijo Miettinen

Reijo Miettinen on Helsingin yliopiston aikuiskasvatuksen professori  ja tutkija. Hän nimeää tärkeimmiksi tutkimuslinjoikseen teknologiset  innovaatiot ja niiden käyttöönoton sekä ihmisen kehitykseen ja oppimiseen liittyvät palvelut, joiden avulla lapset ja nuoret kykenevät kasvamaan osaaviksi ja täysvaltaisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Miettinen julkaisi vuonna 2012 kirjan, joka käsittelee hyvinvointivaltiota, demokratiaa ja instituutioita.

Kiinnostus ihmiseen ja luokkatoverien valinnat vaikuttivat Miettisen päätökseen ryhtyä käyttäytymistieteilijäksi, vaikka hän oli kiinnostunut myös biologiasta ja kemiasta. Bravuuria kysyttäessä Miettinen nostaa esille Aleksis Kiven Kihlaus -näytelmän: "näyttelin koulupoikana Aapelia ja teimme pari vuotta sitten näytelmän laitoksellamme ja näyttelin vanhaa kraataria Eenokkia."

Mira Kalalahti

Mira Kalalahti väitteli vuonna 2014 Helsingin yliopistolta nuorten muuttuvista koulutusmahdollisuuksista. Väitöksessään hän tutki helsinkiläisten yhdeksäsluokkalaisten koulumenestystä ja asennetta. Kalalahti on koulutussosiologi ja kertoo katsovansa kasvatusta sosiologisin silmin.

Kalalahtea kiinnostaa lasta ympäröivän sosiaalisen ympäristön vaikutukset koulusaavutuksille, mutta myös perheiden kouluvalinnat ja koulutuksen yhteiskuntaluokkasidonnaisuus. Hän kertoo poistuvansa mukavuusalueeltaan useinkin tehdessään tutkimusta ja käynnistelevänsä nyt nelivuotista hanketta maahanmuuttajien koulutussiirtymistä, missä tuntemattomia alueita riittää.

Ossi Heinänen (@ossih)

Ossi Heinänen on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri ja ollut vuodesta 2012 lähtien Plan Suomen pääsihteeri. Plan Suomen keulakuvana Heinänen vastaa kuudenkymmenen hengen työyhteisöstä ja johtaa lasten oikeuksiin keskittyvän järjestön toimintaa Suomessa. Aikaisemmin hän on työskennellyt myös muissa, erityisesti lasten ja nuorten parissa toimivissa kansalaisjärjestöissä sekä edistänyt heidän asemaansa eri ministeriöiden työryhmissä ja luottamustehtävissä.

Hulluimmaksi omaa alaansa koskevaksi stereotypiaksi Heinänen valitsee epäilyn rahojen päätymisestä hallintokuluihin ja työntekijöiden taskuihin kehitysmaiden sijaan. Hän haluaisi asua jonkin aikaa ulkomailla Madridissa tai New Yorkissa, mutta Helsinki on kuitenkin se mieluisin kotikaupunki.

Pasi Saukkonen

Erikoistutkija Pasi Saukkonen on tutkinut muun muassa kulttuuripolitiikkaa ja kulttuurin monimuotoisuutta pääkaupunkiseudulla. 2013 häneltä julkaistiin kirja Erilaisuuksien Suomi: Vähemmistö- ja kotouttamispolitiikan vaihtoehdot (Gaudeamus), jossa hän paneutuu vähemmistö- ja kotouttamispolitiikan historiaan, nykyhetken tilanteeseen sekä tulevaisuuden näkymiin.

Saukkonen on pohtinut erityisesti eri kieliryhmien asemaa ja malleja Suomessa. Helsinki on hänen lempikaupunkinsa, eikä hän muuttaisi täältä muualle. Tutkijan haaveissa olisi päästä kuumailmapallolennolle.

Lotta Haikkola

Lotta Haikkola on valtiotieteiden tutkijatohtori ja työskentelee tällä hetkellä sosiaalitieteiden laitoksella sosiologian oppiaineessa. Tutkijana hän on kiinnostunut maahanmuutosta, nuorista ja eriarvoisuudesta. Haikkolan kirjoituksia on julkaistu muun muassa kirjassa Nuorisotakuun arki ja politiikka sekä Lapsiasianvaltuutetun vuosikirjassa.

Huoli yhteiskunnallisesta epäoikeudenmukaisuudesta ajoi Haikkolan alun perin sosiologian pariin. Tämä ei ollut kuitenkaan mikään lapsuuden toiveammatti; Haikkola kertoo lapsena haaveilleensa kampaajan ammatista. Jonain päivänä Haikkola haluaisi vielä opiskella flamencoa Espanjassa.

Salla-Maija Hakola

Salla-Maija Hakola on kasvatustieteen maisteri, terveydenhoitaja ja sairaanhoitaja. Vuodesta 2012 lähtien hän on toiminut ihmisoikeusjärjestö Setan ja sen jäsenjärjestöjen Mummolaakso ry:n ja Suomen karhut Fin-Bears ry:n kolmivuotisen Yhdenvertainen vanhuus -projektin koordinaattorina.

Kiti Müller (@KitiMuller)

Kiti Müller on Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori ja peruskoulutukseltaan lääkäri. Hän tutkii ihmisten toimintakykyä erilaisissa työtehtävissä, muun muassa sitä, miten tietoa stressin, väsymyksen tai innostuneisuuden vaikutuksesta voidaan käyttää hyväksi aivoystävällisen työn kehittämisessä. Hän on myös kiinnostunut siitä miten uudet teknologiat vaikuttavat työn vaatimuksiin.

Tutkijaksi Müllerin ajoi uteliaisuus ja halu ymmärtää erilaisia asioita. Müller pitää tutkijankoulutustaan tärkeänä, koska sen avulla voi arvioida kliinistä tieteellistä tutkimusta. Hänelle tutkimustyö on luovaa toimintaa, joka tarjoaa jatkuvasti uusia tutkimuskysymyksiä ja oivalluksia. Müller sanoo toivovansa, että päätöksentekijät tajuaisivat tärkeimpien kilpailuvalttiemme löytyvän päästämme ja halusta käyttää sitä yhteisten asioiden edistämiseen.

Patrik Floréen (@paflo64)

Patrik Floréen on Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen dosentti ja tietotekniikan tutkimuslaitoksen HIITin varajohtaja. Hänen erityisalaansa on ubiikkilaskenta. Lisäksi Floréen johtaa Tekesin isoa strategista hanketta nimeltä Tietotyön vallankumous.

Aikoinaan Floréenin uravalintaan vaikuttivat kiinnostus luonnontieteitä, erityisesti matematiikkaan kohtaan, sekä se, että hänen aloittaensa yliopisto-opintonsa vuonna 1983 tietojenkäsittelytiede vaikutti tulevaisuuden alalta. Omituisin alaan liitetty stereotypia on Floréenin mukaan se, että tietojenkäsittelytieteilijä olisi erityisen perehtynyt siihen, mikä tietokone pitäisi ostaa tai miten Exceliä käytetään.

Veikko Eranti (@veikkoeranti)

Veikko Eranti on koulutukseltaan VTM ja FM sosiologiasta ja kotimaisesta kirjallisuudesta ja valmistelee tällä hetkellä sosiologian väitöskirjaa. Erantin tutkimukset keskittyvät erilaisiin demokratian osiin: siihen miten poliittinen järjestäytyminen tapahtuu  Facebookissa, miten kaavoitukseen osallistutaan ja minkälaisen demokratiakäsityksen nämä muodostavat.

Sosiologian pariin Erantin ajoi halu saada kiinni yhteiskunnan sykkivästä pulssista ja oppita siitä jotain, jotta ymmärtäisi paremmin, miten sen rakenteita olisi mahdollista muovata. Sittemmin tärkeäksi on noussut myös sosiologisen materiaalin rikkaus: tekemisissä ei olla vain lukujen ja abstraktioiden kanssa, vaan myös kaoottisena vellovan elämän. Aikaisemmin Eranti on toiminut muun muassa Ylioppilaslehden kolumnistina.

Jyrki Kasvi (@jyrkikasvi)

Jyrki Kasvi on tutkimus- ja kehittämisjohtaja Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksessa. Kasvi on toiminut myös vihreiden kansanedustajana sekä Espoon kaupunginvaltuuston ja teknisen lautakunnan puheenjohtajana. Kasvi väitteli tekniikan tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta.

Antti Kasvio

Yhteiskuntatieteiden tohtori Antti Kasvio on vanhempi tutkija Työterveyslaitoksella ja hän analysoi muiden yhteiskuntatieteilijöiden kanssa suomalaisen työelämän nykytilaa ja muutostrendejä. Tuotetulla tiedolla on tarkoitus auttaa ratkaisemaan työelämän kehityksen kannalta oleellisia ongelmia. Kasvio kertoo olevansa kiinnostunut pohtimaan tapoja, joiden avulla yhteisöt ja yksilöt voivat pitää huolta toimintakyvystään yhä kestämättömämmäksi muuttuvassa työelämässä.

Tutkijaksi Kasvio päätyi sattumalta professorin pyydettyä tuoretta maisteria tutkijaksi projektiinsa. ”Aika nopeasti sitten opin pitämään tutkimusta leipätyönäni”, hän kertaa. Kasvio haluaisi ymmärtää miten oppisimme lopettamaan oman elinympäristömme hälyttävästi etenevän tuhoamisen. ”Kyse on mitä suurimmassa määrin nimenomaan omaan tutkimusalaani kuuluvasta ongelmasta”, tutkija kertoo ja nimeää syyksi alun perin väärällä tavalla liikkeelle lähteneen työn modernisaatioprosessin.

Pertti Koistinen

Pertti Koistinen on sosiaalipolitiikan ja erityisesti työpolitiikan  professori Tampereen yliopistossa. Tutkimalla työelämää hän tutkii yhteiskuntaa, ihmisten asemaa ja kenties ihmisen unelmiakin, mitä tulee itsensä toteuttamiseen ja vastoinkäymisiin. Koistinen haaveili lapsena tanssijan ammatista, kunnes kiinnostus yhteiskunnallisia asioita kohtaan heräsi. Tutkijan työ ei hänen mielestään ole missään nimessä pelkkää yksinäistä puurtamista, vaikka moni niin ehkä luuleekin. Koistinen nauttii ulkoliikunnasta, muun muassa melomisesta. Tulevaisuudessa hän toivoo pääsevänsä kirjoittamaan kirjoja ja matkustamaan.

Työ, Työvoima & Politiikka -blogi
 

Lauri Holappa

Lauri Holappa on Helsingin yliopistossa tohtorikoulutettavana politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksella. Hän tutkii uusklassisen taloustieteen vaikutusta talouspolitiikkaan ja julkiseen keskusteluun. Keväällä Holappa ja Jussi Ahokas julkaisivat kirjan 'Rahatalous haltuun – irti kurjistavasta talouspolitiikasta' (Like), joka on johdatus modernin rahatalouden toimintamekanismeihin ja keskeisimpiin instituutioihin.

”Olen aina ollut teoreettisesti virittynyt ihminen”, Holappa vastaa kysyttäessä syytä ryhtyä tutkijaksi ja jatkaa havainneensa jo varhain, että tieteellisillä ideoilla on merkittävä vaikutus siihen miten ihmiset jäsentävät todellisuutta. Hänen mielestään on tärkeää, että kaikki ymmärtäisivät taloustieteellisen tiedon näkökulmallisen luonteen: arvoista ja ideologioista vapaita talouden asiantuntijoita ei ole, vaan kaikkien näkemykset nojaavat johonkin teoreettiseen kokonaisuuteen.

Katariina Mäkinen

Katariina Mäkinen on filosofian ja yhteiskuntatieteiden maisteri Turun ja Tampereen yliopistoista. Nykyisin hän toimii tutkijana Helsingin yliopiston Tutkijakollegiumissa.

Tapio Bergholm

Tapio Bergholm on Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian historian dosentti. Hän haaveili historian tutkimisesta jo varhain. Hän ihmettelee stereoptypiaa, jonka mukaan historiantutkijat ovat ujoja ja hiljaisia. Tämä ei ole ihme, kun mies on sanojensa mukaan haastanut mieskuoro Huutajat omalla retrospektiivisella soolohuutospektaakkelillaan.

Urpo Kangas

Urpo Kangas on Helsingin yliopiston siviilioikeuden professori, joka väitteli vuonna 1982 lesken oikeudellisesta asemasta. Kangas on opettanut ja tutkinut perhe- ja perintöoikeutta Helsingin yliopistossa vuodesta 1987 lähtien. Hän kuvailee perhe- ja perintöoikeutta oikeudenalana laajaksi kuin sateenkaari, jonka alku- tai loppupäätä ei voi kukaan nähdä.

Kankaan päätyminen oikeustieteen pariin oli silkka vahinko, sillä hän oli nuorena paljon kiinnostuneempi historiasta kuin juridiikasta. Tutkija Kankaasta tuli vain sen vuoksi, että hänet haettiin kirjastosta professorin tutkimusapulaiseksi. Lapsuutensa haaveammattiin Kangas ei kuitenkaan päätynyt: "Minusta piti pienenä poikana tulla pappi; ajattelin seurata isäni jälkiä, mutta eksyin."

Torsti Hyyryläinen (@torsti64)

Torsti Hyyryläinen on hallintotieteiden tohtori yhteiskuntamaantieteestä ja työskentelee tutkimusjohtajana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa Mikkelissä. Hän väitteli aluetieteestä Tampereen yliopistolla vuonna 1994. Vuodesta 1986 Hyyryläinen on erikoistunut maaseutututkimukseen ja maaseudun kehittämisen kysymyksiin. Hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat erityisesti kansalaisyhteiskunnan näkökulma sekä kansalaisten osallistuminen paikallisesti. Tällä hetkellä hän on aktiivisimmin mukana tutkimuksissa, jotka koskevat liitoskuntien kehittämiskulttuureja, digitalisaation vaikutuksia maaseutuyrityksiin ja paikallisen kehittämisen oppimisympäristöjä.

Maaseutututkimuksen pariin Hyyryläinen kertoo päätyneensä lähinnä siitä syystä, että opiskeli laitoksella, jonka professori oli Suomen tunnetuimpia maaseutututkijoita. Hyyryläinen oli kiinnostunut sosiaalipsykologisesta luovuustutkimuksesta, ja professori osasi liittää nämä kiinnostuksen kohteet maaseutukysymyksiin. Bravuurikseen Hyyryläinen kertoo juureen tehdyn ruisleivän, jonka resepti löytyy myös hänen kotisivuiltaan (www.torsti64.fi).

Liisa Björklund

Diakonissalaitoksen kehitysjohtaja Liisa Björklund haaveili lapsena opettajan ammatista, mutta päätyi auttamaan ihmisiä toista tietä. Björklundin ydinosaamista on yhteiskuntafilosofian ja sosiaalietiikan soveltaminen sekä palvelumuotoilun työkalujen käyttäminen arjen kehittämistyössä. Hän kertoo ammentavansa ideoita työhönsä toimintavalmiusajattelusta ja dialogisuuden tutkimuksesta.

Björklund väitteli vuonna 2008 kannustamisen moraalista ja on tutkinut suomalaisen hyvinvointivaltion erilaisia kannustinjärjestelmiä.  ”Tutkimukseni keskeinen tulos oli, että ketään ei voida kannustaa tuottamaan yhteistä hyvinvointia jollei kannustettava ihminen pysty näkemään tarjotuilla kannustimilla yhteyttä omaan hyvinvointiinsa. Suomalainen hyvinvointijärjestelmä palveluineen sisältää tarpeettoman monia taloudellisia, byrokraattisia ja inhimillisiä loukkuja, joihin liian monet ihmiset putoavat ja syrjäytyvät.”

Eeva Hellström (@EevaHellstrom)

Eeva Hellström toimii johtavana asiantuntija Sitran strategiayksikössä, jossa hän vastaa kestävän hyvinvoinnin yhteiskuntamallin edelleen kehittämisestä. Koulutukseltaan Eeva on ympäristöekonomian tohtori Helsingin yliopistosta.

Peter Eriksson

Emeritustutkija Peter Eriksson on tutkinut alkoholin vaikutuksia jo yli 40 vuotta, ensin Alkon laboratoriossa, sen jälkeen KTL:ssä ja THL:ssä ja nykyisin Helsingin yliopistossa. Tutkimuskohteina on ollut mm. alkoholin aineenvaihdunta, alkoholin farmakologiset vaikutukset aivoissa sekä alkoholin vaikutukset ihmisen käyttäytymiseen koskien riippuvuutta sekä seksuaalista ja aggressiivista käyttäytymistä.

Tällä hetkellä hän tutkii miten sukuhormoni testosteroni ja alkoholin aineenvaihduntatuote asetaldehydi liittyvät alkoholiriippuvuuden syntyyn. Virastaan jo eläköitynyt tutkija on mielissään saadessaan jatkaa työtään Helsingin yliopistolla. Aktiivisen tutkijan haaveissa siintää vielä kirjan kirjoittaminen ihmisen parinvalinnasta.

Pekka Sulkunen

Pekka Sulkunen toimii Helsingin yliopiston sosiologian professorina. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa tutkijana ja esimiehenä Alkoholipoliittisessa tutkimuslaitoksessa sekä tutkimusprofessorina Stakesissa.

Antti Maunu

Sosiologi Antti Maunu sai hiljattain valmiiksi väitöskirjansa ”Yöllä yhdessä”, joka paneutuu yökerhobiletykseen sosiaalisena rituaalina. Väitöskirjassa pohditaan mm. pienryhmädynamiikkaa ja suomalaisten juomiskulttuurin muutosta. Maunun muita erikoistumisaloja ovat esimerkiksi moraalin ja arvon tutkimus, individualismi, sosiaalisuuden tutkimus ja päihdetutkimus.

Maunu kertoo päätyneensä sosiologiksi luettuaan nuorena Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla -kirjan. ”Se oli menoa ja halusin tehdä jotain suunnilleenkaan samaa.” Antti Maunun mielestä tutkijan tehtävä on palvella yhteiskuntaa kaikilla kanavilla, mutta hän myönsi joutuneensa hieman ulos mukavuusalueeltaan suostuttuaan Big Brother -Extraan haastateltavaksi.

Ulla Lehmijoki

Ulla Lehmijoki tutkii taloudellista kasvua ja sen eri aspekteja, esimerkiksi väestön elinolosuhteiden vaikutusta talouskasvuun. Hän myös opettaa melko paljon, muun muassa matematiikkaa. Lehmijoen toiveissa olisi päästä matkustamaan niin, että väestön olosuhteet konkretisoituisivat ja tulisivat myös "vereksi ja lihaksi" tutkijalle. Tutkijantyön ohella Lehmijoki nauttii sienestyksestä ja marjastuksesta sekä illoista ystävien kanssa.

Outi Sirniö (@OutiSirnio)

Sosiologi ja väestötieteilijä Outi Sirniö on tutkija ja väitöskirjankirjoittaja Helsingin yliopistolla. Sirniö tutkii muun muassa eriarvoisuuden ylisukupolvisuutta, eriarvoisuutta, sosiaalista liikkuvuutta, yhteiskunnan kerrostuneisuutta ja sosiaaliryhmiä. Hän kertoo innostuneensa eriarvoisuuden ylisukupolvisuudesta jo graduntekovaiheessa ja jääneensä sille tielle.

Sirniön mukaan omituisin omaan alaan liittyvä stereotypia on se, että kaikki sosiologit käyttäisivät samettihousuja.

Sakari Karvonen (@SakariKarvonen)

Valtiotieteiden tohtori, lääketieteellisen sosiologian dosentti Sakari Karvonen työskentelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) tutkimusprofessorina. Karvonen on THL:n keskeisiä väestön ja väestöryhmien terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin asiantuntijoita. Hän on perehtynyt väestön alueellisiin ja sosiaalisiin hyvinvointieroihin ja niihin vaikuttaviin yhteiskunnallisiin tekijöihin. Karvonen tuntee hyvin myös nuorten hyvinvointieroja; hän väitteli tohtoriksi vuonna 1998 nuorten hyvinvoinnin ja elintapojen alueellisista eroista.

Anni Sinnemäki (@AnniSinnemaki)

Anni Sinnemäki on helsinkiläinen poliitikko, joka on toiminut Vihreän liiton kansanedustajana vuodesta 1999 lähtien. Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen Sinnemäki on ollut vuodesta 2005 lähtien, ja työministerinä hän on toiminut vuosina 2009-2011.

Heikki Loikkanen

Heikki A. Loikkanen on kaupunkitaloustieteen emeritusprofessori. Loikkanen kertoo tulleensa palkatuksi jo ensimmäisenä opiskeluvuonnaan ETLAn edeltäjään Taloudelliseen tutkimuskeskukseen laskuapulaiseksi ja jääneensä sitten alalle. Tällä hetkellä hän on virallisesti eläkeläinen, mutta jatkaa omien sanojensa mukaan eläkeläisen elämän harjoittelemista luennoimalla Helsingin yliopistolla, Aalto-yliopistossa sekä Vietnamissa. Lisäksi hän kirjoittaa sadepäivinä artikkeleita muun muassa kaupunkikehityksestä ja julkisen talouden reformeista.

Loikkasen lapsuuden haaveammatti oli puolustusasianajaja, ja jonain päivänä hän haaveilisi vielä perustavansa ihmistensuojeluyhdistyksen.

Jyri Liukko (@JyriLiukko)

Jyri Liukko työskentelee erikoistutkijana Eläketurvakeskuksen tutkimusosastolla. Tällä hetkellä hän tutkii työkyvyttömyyseläke- ja kuntoutusjärjestelmää, erityisesti työkyvyttömyyden ehkäisyyn vaikuttavien ammattilaisten yhteistyötä. Hän väitteli valtiotieteiden tohtoriksi keväällä 2013. Liukkoa ovat aina kiinnostaneet sosiaalipolitiikan ikuisuuskysymykset tulonjaon oikeudenmukaisuudesta ja hyvinvointivaltion muutoksesta. Näihin asioihin syventyminen ja halu oppia jatkuvasti uutta tekivät hänestä tutkijan lapsuuden haaveiden ammatin jalkapalloilijan sijaan. Liukko soittaa bassoa ja pitää musiikin kuuntelemisesta. Hänen haaveissaan on muuttaa puoleksi vuodeksi Lappiin asumaan.

Matti Ylönen (@mattiylonen)

Tohtorikoulutettava Matti Ylönen valmistelee väitöskirjaansa Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan oppiaineeseen. Hän tutkii yritysten verosuunnittelun politiikkaa osana Aalto yliopiston tutkimushanketta. Tutkimuksen kohteena ovat yritysten verojen välttelyn tavat ja se miten ne vaikuttavat yritysten ja valtioiden välisiin valtasuhteisiin.

Ylönen kiinnostui yhteiskunnallisesta vallasta erityisesti vähemmän tutkituilla alueilla jonka seurauksena hän päätyi tutkimaan yritysten, konsulttien ja veroparatiisivaltioiden tapoja käyttää valtaa. Hän kertoo Helsingin olevan lempikaupunkinsa, mutta lähtisi mieluusti tutkijavaihtoon minne vain Kööpenhaminasta Sapporoon.

Tuuli Hirvilammi

Tuuli Hirvilammi on yhteiskuntapolitiikan jatko-opiskelija Helsingin yliopistossa. Hän tutkii viittä vaille valmiissa väitöstutkimuksessaan kestävää hyvinvointia. Sosiaalisten kysymysten ja ympäristöongelmien yhdistäminen on kiinnostanut häntä jo perusopinnoista asti eikä innostukselle näy loppua. Lapsuudessaan opettajan ammatista haaveillut Hirvilammi on mestari tekemään sämpylöitä aineksista, joita jauho- ja hiutalepussien pohjalta sekä siemenvarastoista sattuu kulloinkin löytymään.

Pekka Tuomola

Pekka Tuomola on Sininauhasäätiön ohjelmajohtaja ja ylilääkäri sekä Barona Groupin lääketieteellinen johtaja. Aiemmin Helsingin Diakonissalaitoksen ylilääkärinä toiminut Tuomola on erikoistunut päihdelääketieteeseen, ja hänellä on myös kognitiivisen psykoterapian koulutus. Hän luonnehtii itseään käytännön lääkäriksi: Tuomola on ollut mukana professori Jari Tiihosen tutkimusryhmässä tutkimassa muun muassa amfetamiinikorvaushoitoa sekä kirjoittanut alan kirjallisuutta muun muassa paperittomien oikeudesta terveydenhuoltoon, kognitiivisesta psykoterapiasta ja ongelmakäyttäjien kohtaamisesta.

Kipinän lääketieteeseen Tuomola uskoo syttyneen jo hänen esittäessään lääkäriä oppikoulun koulunäytelmässä. Viime vuosina hän on myös aktiivisesti yrittänyt tehdä muutakin kuin lääkärin töitä ja poistua mukavuusalueeltaan. Tuomola onkin yhä enemmän keskittynyt ihmisoikeusasioihin, kuten paperittomiin ja asunnottomiin.

Anni Huhtala

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimusjohtaja Anni Huhtala aloitti taloustieteen opintonsa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa ja väitteli myöhemmin tohtoriksi Berkeleyn yliopistosta Kaliforniasta. Hän kertoo kiinnostuneensa yhteiskunnallisista kysymyksistä jo varhain ja aloitti jo melko pienenä esimerkiksi vaalitenttien seuraamisen televisiosta.

Huhtalalla on tällä hetkellä työn alla SA:n rahoittama tutkimus ydinvoimaan liittyvistä riskeistä ja ihmisten siihen liittämistä riskikäsityksistä. Tutkijanurallaan Huhtala on käsitellyt monipuolisesti muitakin ympäristö- ja luonnonvarataloustieteen teemoja. Helsingistä hän nimeää mieluisaksi paikaksi Unioninkadun kirjaston salin, jossa voi lukea mikrofilmiltä vanhoja sanomalehtiä.

Sirpa Wrede

Sosiologian dosentti Sirpa Wrede väitteli vuonna 2001 Åbo Akademista tutkimuksella, jossa tarkasteli äitiyshuollon ja kätilötyön politiikkaa sekä niiden kautta naisille suunnatun terveydenhuollon institutionalisoitumista osaksi suomalaista hyvinvointivaltiota. Jo jatko-opiskelijana hän ryhtyi tekemään vertailevaa tutkimusta kansainvälisessä tutkimusryhmässä, mistä tuli hänen keskeinen erityisalansa. Wreden tutkimusten teemat ovat olleet terveydenhuollon ja terveysammattien sosiologiaa, ja hän luonnehtii eri tutkimusaiheita yhdistävää näkökulmaansa eriarvoisuuden sosiologiaksi sekä yhteiskunnallisen muutoksen tutkimukseksi. Tällä hetkellä Wrede toimii sosiologian yliopistonlehtorina. Lisäksi hän johtaa Suomen Akatemian tutkimushanketta ja toimii Pohjoismaisen sosiologiliiton puheenjohtajana.

Wrede kertoo lapsuuden haaveammatikseen kirjailijan ammatin: "Monella tapaa olenkin ammattikirjoittaja, ja työni on luovaa, mutta tällaisesta en osannut haaveilla."

viestinnan_opiskelijat_675px.gif