Dosentiksi

Helsingin yliopiston kansleri voi myöntää dosentin arvon henkilölle, joka omaa perusteelliset tiedot alaltaan ja joka on julkaisuilla tai muulla tavoin osoittanut kykyjä itsenäiseen tutkimustyöhön ja hyvään opetustaitoon.

Yliopisto voi hakemuksesta myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tutkimustyöhön tai taiteelliseen työhön ja hyvä opetustaito. (Yliopistolaki 89 §)

Dosentilta edellytetään yliopiston opetus- ja tutkimustehtäviä hoitavilta vaadittua kielitaitoa. Dosentin arvoa varten on osoitettava opetuskielen (suomen tai ruotsin) hallinta sekä lisäksi suomen ja ruotsin kielen vähintään tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Dosentin arvoon vaadittavasta kielitaidosta voidaan myöntää erivapaus ilman erillistä hakemusta ulkomaalaiselle tai Suomen kansalaiselle, joka ei ole syntyperäinen tai joka ei ole saanut koulusivistystään suomen tai ruotsin kielellä. (Helsingin yliopiston johtosääntö 32 §)

Tiedekuntaneuvosto hankkii ennen päätöksentekoa lausunnon hakijan tieteellisestä pätevyydestä kahdelta asiantuntijalta. Tiedekunnan opetustaitotoimikunta antaa lausunnon hakijan opetustaidosta. Jos tiedekuntaneuvosto katsoo dosentin arvoa hakevan henkilön täyttävän arvon saamisen edellytykset, se tekee asiaa koskevan esityksen Helsingin yliopiston kanslerille. Päätöksen Helsingin yliopiston dosentin arvon myöntämisestä tekee aina kansleri. (Helsingin yliopiston johtosääntö 52§)

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta edellyttää dosentin arvoa hakevalta, että hänellä on hyväksytyn väitöskirjan lisäksi muita julkaisuja siten, että kyseiseen dosentuurin alaan kuuluvat tutkimukset tieteelliseltä merkitykseltään ja määrältään vastaavat toista hyvää väitöskirjaa. Lisäksi tiedekunta edellyttää, että dosentilla on jo näyttöjä oman tutkimuslinjan luomisesta ja tässä mielessä itsenäisyydestä.

Tiedekunta edellyttää, että dosentin arvoa hakevan ansioita tutkittaessa kiinnitetään riittävästi huomiota

  • hakijan tieteelliseen julkaisutuotantoon kansainvälisissä, asiantuntijamenettelyä käyttävissä julkaisusarjoissa,
  • hakijan omaan osuuteen keskeisimmissä julkaisuissaan,
  • hakijan näyttöön itsenäisen tutkijanuran luomisesta (esim. omaan tutkimukseen saatuun rahoitukseen),
  • hakijan osallistumiseen opinnäytetöiden ja tieteellisen tutkimustyön ohjaukseen, ja
  • hakijan aktiiviseen osallistumiseen alansa kansainväliseen toimintaan ja tieteellisiin kokouksiin.

Tiedekunta edellyttää asiantuntijoiden ilmoittavan lausunnossaan mahdollisimman yksiselitteisesti sen, täyttääkö hakija dosentin arvon saamisen edellytykset. Tästä johtuen asiantuntijan on lausunnossaan riittävän perusteellisesti analysoitava hakijan tieteellistä tuotantoa.

Dosentilta vaadittavaa hyvää opetustaitoa tarkistettaessa otetaan huomioon dosentin arvon erityisasema. Dosentti voi osallistua edustamansa oppiaineen opetuksen antamiseen erikseen sovittavalla tavalla, mutta arvoon ei liity opetusvelvollisuutta.

Kanslerin ohjeiden mukaisesti dosentiksi hakevalta yleensä aina edellytetään opetusnäytteen antamista. Opetusnäytteen pituus on noin 25 minuuttia. Sen aiheen tulee olla sellainen kuin sen kuulijoina olisivat asianomaisen alan opiskelijat ja se voisi sisältyä johonkin asianomaisen alan opetukseen kuuluvaan luentosarjaan. Opetusnäytteen antaja voi käyttää apunaan muistiinpanoja. Dosenttihakuihin liittyvät opetusnäytteet järjestetään matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa etänä Zoom-videoviestintäpalvelun välityksellä.

Opetusnäytteen arvioinnin tukena käytetään tiedekunnan hyväksymää tasoluokittelua, jossa kiinnitetään huomiota opetustilanteen ja oppiaineksen jäsentämiseen, tieteelliseen taustaan sekä hakijan vuorovaikutustaitoihin ja opetusvälineiden ja materiaalien käyttämiseen. Opetusnäytteestä annetaan arvosana (välttävä - tyydyttävä - hyvä - kiitettävä - erinomainen).

Dosentiksi hakeminen sijoittuu akateemisessa urassa usein vaiheeseen, jossa opetuskokemus tai saatu pedagoginen koulutus on vähäisempää kuin esimerkiksi yliopistonlehtorin tehtävän hakijoilla. Täten dosentiksi hakevan opetustaidon kokonaisarvioinnissa hyvän opetusnäytteen osuus usein korostuu.

Opetustaidon arvioinnissa käsitellään erikseen hakijan opetuskokemusta, pedagogista koulutusta, taitoa tuottaa oppimateriaalia ja muita opetustoimessa saavutettuja ansioita sekä hakijan antamaa opetusnäytettä ja sitä seurannutta opetustaitotoimikunnan kanssa käytyä keskustelua. Täten hakija saa aina selvityksen sekä arvioinnissa esille tulleista vahvuuksistaan että niistä opetustaidon osa-alueista, joissa hänen ansionsa näyttävät vielä toistaiseksi vähäisemmiltä.

Opetustaidosta annettavassa kokonaisarviossa ilmoitetaan yhteenvetona, täyttääkö hakija dosentin arvon myöntämisen edellytyksen ja onko hänellä hyvä opetustaito.

Dosentin arvon saaneen hakiessa opetus- ja tutkimustehtävään hänen opetustaitonsa arvioidaan erikseen tehtävän kelpoisuusvaatimuksia tarkastellen. Tässä arvioinnissa voidaan hakijan opetustaito professoriksi tai yliopistonlehtoriksi todeta riittämättömäksi.

Hakuajat ja hakujärjestelmä

Lukuvuonna 2024–2025 dosentin arvon hakuajat ovat 15.8.-31.8.2024, 15.10.–31.10.2024, 15.1.–31.1.2025 ja 15.4.–30.4.2025. Opetusnäytteille varatut päivät ovat 15.11.2024, 15.1.2025, 15.4.2025 ja 13.6.2025.

Dosentin arvoa voi hakea yliopiston rekrytointijärjestelmän kautta hakuaikojen puitteissa.

  • Ulkoiset hakijat hakevat kirjautumalla rekrytointijärjestelmään tästä luomalla aluksi tilin.
  • Sisäiset hakijat, joilla on helsinki.fi -käyttäjätunnukset ja voimassa oleva työsopimus, apurahatutkijan sopimus, vierailevan tutkijan tai vierailevan professorin sopimus Helsingin yliopistossa, hakevat tästä kirjautumalla sisään ensiksi HY:n käyttäjätunnuksella

Tiedekunta toivoo, että dosentin arvoa hakeva neuvottelee ennen hakemuksensa jättämistä asiasta asianomaista tieteenalaa edustavan osaston johtajan tai oppiaineen vastuuhenkilön kanssa. Muiden dosentin arvon hakemiseen liittyvien asioiden (dosentuurin ala, tieteelliset ansiot) lisäksi tässä yhteydessä tarkastellaan alustavasti myös hakijan opetusansioita.  Neuvottelussa tarkistetaan osaston kanta haetun dosentuurin alaan. Mikäli ala on uusi (alalla ei ennestään ole yhtään dosenttia tiedekunnassa), on osaston toimitettava tiedekunnalle nimikettä koskeva selvitys ja perustelu, miksi tiedekunnassa katsotaan tarvittavan ko. alan dosenttia.

Vain rekrytointijärjestelmän kautta toimitetut hakuohjeiden mukaiset ja hakuaikojen puitteissa lähetetyt hakemukset käsitellään dosenttitoimikunnan seuraavassa kokouksessa. 

Hakemus

Hakemukseen tulee liittää seuraavat liitteet englanninkielisinä PDF-tiedostoina:

  1. Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dosenttitoimikunnalle osoitettu hakukirje, josta selviää
    • haetun dosentin arvon ala (suomeksi tai ruotsiksi ja englanniksi) ja osasto, johon dosentuuri sijoittuu
    • tieto siitä, kenen osaston edustajan kanssa hakija on neuvotellut hakemisesta
    • toivottu opetusnäytteen aihe, kohderymä, kieli (suomi, ruotsi tai englanti) sekä ajankohta
  2. Ansioluettelo, julkaisuluettelo sekä kuvaus hakijan opetusansioista tai edellä mainitut asiakirjat sisältävä yliopistoportfolio
    • Hakijaa pyydetään listaamaan hakemukseensa ne julkaisut, jotka ovat Web of Sciencessa sekä merkitsemään ne julkaisunsa, jotka hän on tehnyt väitöksensä jälkeen. Lisäksi hakijaa pyydetään esittämään oma mielipiteensä siitä, mistä julkaisuista hän itse arvioi toisen hyvää väitöskirjaa vastaavan kokonaisuuden muodostuvan.
  3. Hakijan itsearvio opetustaidostaan
    • Hakijaa pyydetään arvioimaan opetusansioitaan/-taitoaan suhteessa tiedekunnan opetustaidon arvioinnin kriteereihin. Hakijaa pyydetään antamaan itselleen arvosana (välttävä – tyydyttävä – hyvä – kiitettävä – erinomainen) kullakin opetustaidon arvioinnin osa-alueella lukuun ottamatta opetusnäytettä sekä perustelemaan tämä kriteereihin nojautuen.

Lisäksi

  • Jos hakija ei ole työsuhteessa Helsingin yliopistoon eikä hänelle voida myöntää erivapautta dosentin arvoon vaadittavasta kielitaidosta (ks. Dosentin arvon myöntäminen), hänen tulee liittää dosentilta edellytettävää suomen ja ruotsin kielen taitoa osoittavista todistuksista jäljennökset hakemukseen. Vaadittava kielitaito sisältyy yleensä hakijan opintoihin ja siitä on maininta tutkintotodistuksessa. Kielitaito voidaan myös osoittaa virallisilla kielitutkinnoilla.
  • Mikäli ulkomaalainen hakija ei ole palvelussuhteessa Helsingin yliopistoon, hänellä tulee liittää hakemukseen kahden henkilön oikeaksi todistamat jäljennökset passista ja tohtorin tutkinnosta annetusta todistuksesta. 

Hakijan ei tarvitse toimittaa julkaisujaan hakemusta jättäessään, vaan ne voi toimittaa suoraan tieteellisille asiantuntijoille hakuprosessin myöhemmässä vaiheessa.

Lisätietoja hakemisesta voi kysyä osoitteesta hr-kumpula@helsinki.fi

Saapuneet hakemukset käsittelee matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dosenttitoimikunta, johon kuuluu professoriedustaja kultakin tiedekunnan osastolta. Toimikunta kokoontuu aina n. 2-3 viikkoa kunkin hakuikkunan jälkeen käsittelemään hakemuksia. 

Jos toimikunta puoltaa hakemusta, se etenee tieteellisen pätevyyden arviointiin ja/tai opetustaidon arviointiin. Toimikunta voi olla myös puoltamatta hakemusta. Tästä päätöksestä ja sen perusteluista lähetetään tieto dosentuurin hakijalle. Toimikunta antaa samalla ohjeen, kuinka hakemusta olisi täydennettävä. Mikäli dosenttitoimikunta ei puolla dosentin arvon hakemusta, niin hakija voi hakea uudestaan saatuaan puuttuvat ansiot hankittua.

Kun tarvittavat asiantuntijanlausunnot ja opetustaitotoimikunnan lausunto hakijan opetustaidosta on saatu, matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto ratkaisee, täyttääkö hakija dosentin arvon saamisen edellytykset ja esitetäänkö kanslerille dosentin arvon myöntämistä.

Lisätietoja hakemusten käsittelystä matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa voi kysyä osoitteesta hr-kumpula@helsinki.fi