Dosentiksi

Yliopisto voi hakemuksesta myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tutkimustyöhön tai taiteelliseen työhön ja hyvä opetustaito.

Dosentilta edellytetään yliopiston opetus- ja tutkimustehtäviä hoitavilta vaadittua kielitaitoa. Dosentin arvoa varten on osoitettava opetuskielen (suomen tai ruotsin) hallinta sekä lisäksi suomen ja ruotsin kielen vähintään tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Dosentin arvoon vaadittavasta kielitaidosta voidaan myöntää erivapaus ilman erillistä hakemusta ulkomaalaiselle tai Suomen kansalaiselle, joka ei ole syntyperäinen tai joka ei ole saanut koulusivistystään suomen tai ruotsin kielellä.

Tiedekuntaneuvosto hankkii ennen päätöksentekoa lausunnon hakijan tieteellisestä pätevyydestä kahdelta asiantuntijalta. Tiedekunnan opetustaitotoimikunta antaa lausunnon hakijan opetustaidosta.

Jos tiedekuntaneuvosto katsoo dosentin arvoa hakevan henkilön täyttävän arvon saamisen edellytykset, se tekee asiaa koskevan esityksen kanslerille.

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta edellyttää dosentin arvoa hakevalta, että hänellä on hyväksytyn väitöskirjan lisäksi muita julkaisuja siten, että kyseiseen dosentuurin alaan kuuluvat tutkimukset tieteelliseltä merkitykseltään ja määrältään vastaavat toista hyvää väitöskirjaa. Lisäksi tiedekunta edellyttää, että dosentilla on jo näyttöjä oman tutkimuslinjan luomisesta ja tässä mielessä itsenäisyydestä.

Tiedekunta edellyttää, että dosentin arvoa hakevan ansioita tutkittaessa kiinnitetään riittävästi huomiota

  • hakijan tieteelliseen julkaisutuotantoon kansainvälisissä, asiantuntijamenettelyä käyttävissä julkaisusarjoissa,
  • hakijan omaan osuuteen keskeisimmissä julkaisuissaan,
  • hakijan näyttöön itsenäisen tutkijanuran luomisesta (esim. omaan tutkimukseen saatuun rahoitukseen),
  • hakijan osallistumiseen opinnäytetöiden ja tieteellisen tutkimustyön ohjaukseen, ja
  • hakijan aktiiviseen osallistumiseen alansa kansainväliseen toimintaan ja tieteellisiin kokouksiin.

Tiedekunta edellyttää asiantuntijoiden ilmoittavan lausunnossaan mahdollisimman yksiselitteisesti sen, täyttääkö hakija dosentin arvon saamisen edellytykset. Tästä johtuen asiantuntijan on lausunnossaan riittävän perusteellisesti analysoitava hakijan tieteellistä tuotantoa.

Dosentilta vaadittavaa hyvää opetustaitoa tarkistettaessa otetaan huomioon dosentin arvon erityisasema. Dosentti voi osallistua edustamansa oppiaineen opetuksen antamiseen erikseen sovittavalla tavalla, mutta arvoon ei liity opetusvelvollisuutta.

Kanslerin ohjeiden mukaisesti dosentiksi hakevalta yleensä aina edellytetään opetusnäytteen antamista. Opetusnäytteen pituus on noin 25 minuuttia. Sen aiheen tulee olla sellainen kuin sen kuulijoina olisivat asianomaisen alan opiskelijat ja se voisi sisältyä johonkin asianomaisen alan opetukseen kuuluvaan luentosarjaan. Opetusnäytteen antaja voi käyttää apunaan muistiinpanoja.

Opetusnäytteen arvioinnin tukena käytetään tiedekunnan hyväksymää tasoluokittelua, jossa kiinnitetään huomiota opetustilanteen ja oppiaineksen jäsentämiseen, tieteelliseen taustaan sekä hakijan vuorovaikutustaitoihin ja opetusvälineiden ja materiaalien käyttämiseen. Opetusnäytteestä annetaan arvosana (hylätty – tyydyttävä – hyvä – erinomainen).

Dosentiksi hakeminen sijoittuu akateemisessa urassa usein vaiheeseen, jossa opetuskokemus tai saatu pedagoginen koulutus on vähäisempää kuin esimerkiksi yliopistonlehtorin tehtävän hakijoilla. Täten dosentiksi hakevan opetustaidon kokonaisarvioinnissa hyvän opetusnäytteen osuus usein korostuu.

Opetustaidon arvioinnissa käsitellään erikseen hakijan opetuskokemusta, pedagogista koulutusta, taitoa tuottaa oppimateriaalia ja muita opetustoimessa saavutettuja ansioita sekä hakijan antamaa opetusnäytettä ja sitä seurannutta opetustaitotoimikunnan kanssa käytyä keskustelua. Täten hakija saa aina selvityksen sekä arvioinnissa esille tulleista vahvuuksistaan että niistä opetustaidon osa-alueista, joissa hänen ansionsa näyttävät vielä toistaiseksi vähäisemmiltä.

Opetustaidosta annettavassa kokonaisarviossa ilmoitetaan yhteenvetona, täyttääkö hakija dosentin arvon myöntämisen edellytyksen, onko hänellä hyvä opetustaito.

Dosentin arvon saaneen hakiessa opetus- ja tutkimustehtävään hänen opetustaitonsa arvioidaan erikseen tehtävän kelpoisuusvaatimuksia tarkastellen. Tässä arvioinnissa voidaan hakijan opetustaito professoriksi tai yliopistonlehtoriksi todeta riittämättömäksi.

Lukuvuoden 2018-2018 alusta lähtien matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa otetaan käyttöön kiinteät dosentin arvon hakuajat. Määräpäivät ovat 30.9, 30.11, 31.1. ja 30.4. Opetusnäytteille varatut päivät ovat 15.11, 15.1, 15.3. ja 15.6. tai edellinen perjantai, jos päivä osuu viikonloppuun. Ennen lukuvuoden alkua saapuneet hakemukset käsitellään uuden aikataulun mukaisesti.

Tiedekunta toivoo, että dosentin arvoa hakeva neuvottelee ennen hakemuksensa jättämistä asiasta asianomaista tieteenalaa edustavan osaston johtajan tai oppiaineen vastuuhenkilön kanssa. Muiden dosentin arvon hakemiseen liittyvien asioiden (dosentuurin ala, tieteelliset ansiot) lisäksi tässä yhteydessä tarkastellaan alustavasti myös hakijan opetusansioita.  Neuvottelussa tarkistetaan osaston kanta haetun dosentuurin alaan. Mikäli ala on uusi (alalla ei ennestään ole yhtään dosenttia tiedekunnassa), on osaston toimitettava tiedekunnalle nimikettä koskeva selvitys ja perustelu, miksi tiedekunnassa katsotaan tarvittavan ko. alan dosenttia.

Hakemus osoitetaan matemaattis-luonnontieteelliselle tiedekunnalle ja lähetetään sähköpostilla (pdf-muodossa) osoitteeseen hr-kumpula@helsinki.fi.

Hakemukseen liitetään ansioluettelo, julkaisuluettelo sekä selostus hakijan opetusansioista tai edellä mainitut asiakirjat sisältävä yliopistoportfolio. Lisäksi hakijaa pyydetään ilmoittamaan opetusnäytteensä aihe. 

Dosentilta edellytettävää suomen ja ruotsin kielen taitoa osoittavista todistuksista on liitettävä jäljennökset hakemukseen. Vaadittava kielitaito sisältyy yleensä hakijan opintoihin ja siitä on maininta tutkintotodistuksessa. Kielitaito voidaan myös osoittaa virallisilla kielitutkinnoilla. Mikäli ulkomaalainen hakija ei ole palvelussuhteessa Helsingin yliopistoon, hänellä tulee lisäksi olla kahden henkilön oikeaksi todistamat jäljennökset passista ja tohtorin tutkinnosta annetusta todistuksesta. Hakijan ei tarvitse toimittaa julkaisujaan hakemusta jättäessään, vaan hän voi toimittaa ne suoraan tiedekuntaneuvoston valitsemille asiantuntijoille.

Dosentin arvon myöntämistä koskevaa asiaa käsitellään tiedekuntaneuvostossa tavallisesti kaksi kertaa.

Ensimmäisellä kerralla hakemus tuodaan tiedoksi ja valitaan asiantuntijat. Asiantuntijoita ei valita matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan omasta piiristä. Asiantuntijalla on oltava vähintään dosentin pätevyys. Asiantuntijanlausunnot ja opetustaitotoimikunnan lausunnon saatuaan tiedekuntaneuvosto asian toisella käsittelykerralla ratkaisee, täyttääkö hakija dosentin arvon saamisen edellytykset ja esitetäänkö kanslerille dosentin arvon myöntämistä.