Opetus

Osasto vastaa eläinlääketieteellisen farmakologian ja toksikologian, kliinisen diagnostiikan, hevosten sairauksien ja pieneläinten sairauksien opetuksesta eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin koulutusohjelmissa.

Opetus ja hoitokäytännöt perustuvat alan tutkimukseen ja tieteelliseen näyttöön. Eläinlääketieteen opiskelijoiden opetus toteutetaan kiinteässä yhteistyössä Yliopistollisen eläinsairaalan kanssa.

Kliininen harjoittelu täydentää opintojaksojen teoreettisia opintoja ja antaa valmiudet hoitaa itsenäisesti hevosten ja pieneläinten sairauksia. Opetushenkilökunta työskentelee osittain Yliopistollisessa eläinsairaalassa ohjaamassa perusopiskelijoiden ja erikoistuvien eläinlääkäreiden kliinistä työtä.

Eläinlääketieteellisen tiedekunnan kaikki kurssit löytyvät kurssien hakusivulta. Tietoja voi selata kirjautumatta. Opiskelijat pääsevät omille kurssisivuilleen Opintoni -sivun kautta.

Eläinlääketieteellinen farmakologia käsittelee lääkeaineiden imeytymistä ja jakautumista elimistöön sekä niiden muuntumista ja erittymistä elimistöstä huomioiden eläinlajien erityispiirteet. Lääkeaineiden vaikutusmekanismien tunteminen on edellytys hoidosta aiheutuvien toivottujen ja haitallisten vaikutusten ymmärtämiselle sekä haittojen välttämiselle.

Eläinlääketieteellisen farmakologian tutkimuksiin perustuvat lääkeaineiden hoitoannokset ja eläinten asianmukaiset hoito-ohjeet sekä  käytön rajoitukset (varoajat) lääkityistä eläimistä saaduille elintarvikkeille.

Toksikologia tutkii lääkkeiden ja muiden vieraiden aineiden haitallisia vaikutuksia eläimen elimistössä.

Farmakologian ja toksikologian perusjaksossa opitaan lääkeaineiden annostelun, imeytymisen, jakautumisen ja poistumisen periaatteet elimistössä sekä lääkeaineiden vaikutusmekanismit. Opiskelija oppii luennoilla ja harjoitustöissä tuntemaan lääkkeiden käyttötarkoitukset, käytön vasta-aiheet sekä haitta- ja sivuvaikutukset. Opetusjakson aikana opiskelija omaksuu lääketurvallisuuden perusteet.

Kliininen farmakologia ja toksikologia on osa integroitua opetusta, jossa samanaikaisesti perehdytään eläinten sairauksien syihin, oireisiin ja hoitoihin. Eläinten lääkitsemistä koskeva lainsäädäntö ja reseptioppi sisäistetään tämän jakson aikana. Opiskelijat oppivat tunnistamaan eläinten myrkytysoireet ja tietävät miten niitä hoidetaan. Kurssin suorittaneilla opiskelijoilla on perusvalmius eläinten lääkintään.

Farmakologian ja toksikologian tutkimus

Eläinten sairastumisen syiden tutkimisessa ja hoidon suunnittelussa tarvitaan diagnostisia kuvantamismenetelmiä ja kliinisiä laboratoriotutkimuksia. Diagnostisen kuvantamisen menetelmistä yleisimmin käytetyt ovat röntgen- ja ultraäänitutkimus. Pieneläimillä jatkotutkimuksista ovat mahdollisia tietokonetomografia ja magneettikuvaus.

Kliininen kemia käsittelee eläinten sairauksiin liittyviä biokemiallisia muutoksia elimistössä ja tärkeimpien laboratoriotutkimusten käyttöä sairauksien toteamiseen ja hoidon seurantaan eläinlajikohtaiset erityispiirteet huomioiden.

Kliinisen vaiheen opintojen päättyessä opiskelija tuntee tavallisimpien kuvantamismenetelmien ja laboratoriotutkimusten diagnostisten käytön ja osaa tehdä tutkimustulosten perusteella johtopäätöksiä potilaan terveydentilasta.

Opiskelijat oppivat röntgen- ja ultraäänitutkimuksen käytännön suorituksen ja tulkinnan perusteet sekä tietokonetomografian ja magneettikuvauksen käyttöaiheet eläimillä. Erityistä huomiota kiinnitetään säteilyturvalliseen työskentelyyn. Erikoistuvien eläinlääkärien koulutukseen kuuluu sairauksien syvällisempi diagnostiikka.  

Vaihtoehtoisena opintojaksona ja ammatillisena täydennyskoulutuksena järjestetään säteilyn käytön turvallisuudesta vastaavan johtajan kuulusteluja sekä niihin valmistavaa säteilysuojelukoulutusta eläinröntgentoiminnan pätevyysalalla.

Kliinisen diagnostiikan tutkimus

Hevoskirurgian opintojaksolla opetetaan eläinlääketieteen opiskelijoille hevosen yleisimmät ontumaa aiheuttavat sairaudet, niiden diagnostisointi ja hoito sekä hevosen yleis- ja haavakirurgian pääperiaatteet.

Sisätautiopin perusopetusjaksolla opetetaan eri elinryhmien eli ruoansulatuskanavan, hengitystie-elimistön, virtsateiden, lihaksiston, luuston sekä ihon yleisimmät sairaudet. Neurologiassa käsitellään yleisimmät hevosen hermostoperäiset sairaudet ja oftalmologiassa silmäsairaudet. Opiskeluun kuuluu sekä luentoja, käytännön harjoituksia että potilasseminaareja. Opetusta annetaan myös kansallista ja kansainvälistä erikoistumistutkintoa suorittaville eläinlääkäreille.
 
Hevosten sairaudet opintojakson jälkeen opiskelija osaa tehdä hevoselle asianmukaisen kliinisen tutkimuksen, soveltaa tietojaan yksittäisiin tautitapauksiin tehdäkseen diagnoosin, valita oikeat diagnostiset testit diagnoosiin pääsemiseksi ja suunnitella järkevän hoidon käyttäen niitä mahdollisuuksia, välineitä ja lääkkeitä, joita on tarjolla yksityis-/kuntapraktiikassa. Opintojen aikana käsitellään myös harvinaisempia sairaustiloja, niiden diagnosointia ja erikoishoitoja. Näitä on saatavilla Suomessa hevossairaaloissa, ja opiskelijan tulee olla tietoinen myös näistä vaihtoehdoista.

Opiskelijat osallistuvat viidentenä vuonna käytännön kliiniseen työskentelyyn sekä päivystykseen Yliopistollisen eläinsairaalan hevossairaalassa Helsingissä kurssikohtaisen viikko-ohjelman mukaisesti. Opetus painottuu aktiiviseen ja käytännönläheiseen potilastyöskentelyyn sen kaikissa vaiheissa kliinisten opettajien johdolla, päivittäisiin potilasdiskussioihin ja demonstraatioihin ja ympärivuorokautiseen päivystystoimintaan.

Hevostutkimus ja tutkimusprojektit

Pieneläinten sisätautiyksikössä opetetaan sisäelinten tarttuvien ja ei-tarttuvien tautien diagnosointia ja hoitoa. Sisäelimiin lukeutuvat sydän, hengitystiet, endokriiniset elimet, veri ja immuunijärjestelmä, ruuansulatuskanava ja niihin liittyvät elimet (maksa, haima, vatsakalvot), virtsatiet sekä iho.

Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon tähtäävässä opetuksessa opiskelijoille kerrotaan, miten potilas tutkitaan ja miten ongelmalähtöistä diagnostiikkaa ja terapeuttista lähestymistapaa sovelletaan. Opiskelu tapahtuu pääosin luentojen, seminaarien ja käytännön harjoitusten avulla. Kliinisten jaksojen aikana opiskellaan potilaiden hoitoa käytännössä eläinlääkäreiden ohjauksessa. Opiskelijat ovat mukana eläinsairaalassa potilaita hoidettaessa ja seuraavat potilaan hoitoa. He tutustuvat toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen, diagnoosin asettamiseen, ennusteen arviointiin sekä hoidon suunnitteluun.  Opiskelijan työtä ohjaa moniosaajatiimi, johon kuuluvat mm. kliiniset opettajat, erikoiseläinlääkärit sekä lähetesairaalan hoitajat. Opiskelijat työskentelevät osan aikaa myös päivystyksissä, sillä sairaalan toimii ympäri vuoden ja kaikkina vuorokauden aikoina.  

Opetuksessa huomioidaan myös eläinlääkärien ammatillinen jatkokoulutus. Tämä sisältää seurantaa ja ohjausta valmistuneille eläinlääkäreille, jotka suorittavat ammatillisia jatko-opintoja, erikoistumista, joko kansallisessa tai eurooppalaisessa ohjelmassa. Erikoistumisaloja on useita, pieneläinten sairaudet kansallisessa ohjelmassa tai eurooppalaisen ohjelman mukaiset pieneläinten sisätaudit tai ihosairaudet. Erikoistumiskoulutus kestää useamman vuoden.

 Luentoja ja seminaareja tarjotaan myös tohtoriksi opiskeleville, muille eläinlääkäreille sekä pieneläinten omistajille ja kasvattajille.

Pieneläinten sisätautien tutkimus

Pieneläinkirurgiassa annetaan opetusta seuraavilla erikoisaloilla: pehmytosakirurgia, ortopedia, anestesia- ja tehohoito, neurologia, oftalmologia sekä suu- ja hammassairaudet. Oppiaineessa annetaan perusopetusta eläinlääketieteen opiskelijoille sekä jatkokoulutusta suomalaisessa ja eurooppalaisessa erikoistumiskoulutuksessa oleville eläinlääkäreille. Opetus käsittää luento-opetuksen lisäksi käytännön harjoitustöitä sekä potilaiden hoidon yhteydessä tapahtuvaa käytännön opetusta Yliopistollisessa eläinsairaalassa.

Pieneläinkirurgian tutkimus

Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto vastaa ammatillisena jatkotutkintona suoritettavan erikoiseläinlääkärin tutkinnon hevossairauksien sekä pieneläinsairauksien koulutusohjelmista.