Opetus

Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolla annetaan opetusta viidessä oppiaineessa: elintarvikehygieniassa, ympäristöterveys, lihantarkastuksessa ja teurastamohygieniassa, elintarvike- ja ympäristötoksikologiassa sekä ympäristöterveydenhuollon valvonnassa. Ympäristöterveyden opetukseen kuuluu lisäksi elintarvike- ja ympäristövirologian opetusta.

Opintojen tarkoituksena on antaa tuleville eläinlääkäreille valmiudet kuntien ympäristöterveydenhuollon johtamiseen sekä toimimiseen johto- ja asiantuntijatehtävissä ympäristöterveydenhuollon eri alueilla sekä teollisuudessa.

Osaston tarjoamille opintojaksoille osallistuminen edellyttää lähes poikkeuksetta aikaisempia eläinlääketieteen opintoja.

Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluvien pakollisten opintojen lisäksi osasto järjestää vuosittain vaihtoehtoisia opintojaksoja. Vaihtoehtoiset opinnot toimivat myös eläinlääkäreiden täydennyskoulutuksena. Täydennyskoulutuskursseista ilmoitetaan Fennovetin koulutuskalenterissa.

Kaikki oppiaineiden kurssit löytyvät kurssien hakusivulta. Tietoja voi selata kirjautumatta. Opiskelijat pääsevät omille kurssisivuilleen Opintoni-sivun kautta.

Elintarvikehygienian opintojaksossa käsitellään elintarvikkeista aiheutuvia terveydellisiä vaaroja, elintarvikkeiden laatua heikentäviä tekijöitä sekä näiden haittojen ennaltaehkäisyä.

Oppiaineen opetus ja tutkimus perustuvat vahvaan klassisen mikrobiologian hallintaan, jota täydentää molekyylibiologisten, mikrobiologiassa käytettävien tekniikoiden osaaminen.

Tutkimuksellamme pyrimme yhteistyössä tutkimuslaitosten ja elintarviketeollisuuden kanssa varmistamaan turvallisten elintarvikkeiden tuotantoa kansainvälistyneessä Suomessa.

Ympäristöterveydenhuollosta ja elintarvikevalvonnasta kunnissa vastaavat eläinlääkärit joutuvat nykypäivänä ottamaan kantaa mikrobiologisten riskien ohella yhä useammin myös maaperän, ilman, veden ja elintarvikkeiden kemiallisiin riskitekijöihin. Jotta tehtävät päätökset olisivat rationaalisia ja perustuisivat tutkittuun tietoon, on eläinlääkäreiden hallittava toksikologian perusteet.

Toksikologian opetuksessa käydään läpi toksikologisen riskianalyysin vaiheet ja tarkastellaan kudosten ja solujen yleisiä ja erityisiä vasteita kemikaalialtistuksessa. Lisäksi käsitellään Suomen oloissa merkittävimpien elinympäristön, ravinnon ja talousveden kemikaalien sekä eräiden fysikaalisten ilmiöiden (esim. sähkömagneettiset kentät, pienhiukkaset, UV-säteily) aiheuttamia terveydellisiä haittavaikutuksia ja biologisia vaikutusmekanismeja.

 

Eläinlääketieteen opiskelijat saavat perusopetuksessa teoreettiset valmiudet toimia tarkastuseläinlääkärinä valmistuttuaan.

Perusopetukseen kuuluu lihantarkastuskurssi, teurastamohygienian kurssi ja teurastamoharjoittelu. Lihantarkastuskurssin aikana opiskelija saa kokonaisvaltaisen käsityksen turvallisen ja laadukkaan lihan tuottamisesta alkutuotannosta lihaleikkaamoon. Teurastamohygieniakurssin painopiste on laitoksen hyväksymisessä, omavalvonnan toteutumisessa ja riskiperusteisessa valvonnassa.

Opetuksessa hyödynnetään aktiivisesti lihantuotantoketjuun liittyvää tutkimusta.

Ympäristöterveyden opetuksessa keskitytään biologisiin, kemiallisiin ja fysikaalisiin riskitekijöihin, joilla on suora vaikutus ihmisten terveyteen. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. vesivälitteisten tautien epidemiologia, talous- ja uimaveden kemiallinen ja mikrobiologinen laatu, kiinteiden jätteiden ja jätevesien ympäristövaikutukset, sisä- ja ulkoilman laatu ja niiden vaikutus ihmisten terveyteen, maaperän saastumisen terveysvaikutukset, tieteellinen perusta poliittisessa päätöksenteossa ja kehittyvät maailmanlaajuiset ympäristöterveyteen liittyvät ongelmat ja uhkakuvat. Lisäksi ympäristöterveyden opetuksessa käsitellään terveydensuojelun hallintoa ja säädöksiä sekä maatalouden ja elintarviketuotannon ympäristövaikutuksia.

Elintarvike- ja ympäristövirologian opetuksessa, joka annetaan pääosin ympäristöterveyden oppijaksossa, käsitellään virusten osuutta elintarvikkeista ja ympäristöstä aiheutuvissa terveydellisissä vaaroissa sekä haittojen ennaltaehkäisyä. Tärkeimmät suolistossa lisääntyvät virukset, kuten noro-, hepatiitti A ja rotavirukset, sekä erityisesti niiden molekyyligeneettiset osoittamismenetelmät kuvataan. Keskeisenä tavoitteena on kertoa virusten kierrosta ja kestävyydestä ympäristössä. Näiden asioiden ymmärtäminen auttaa epidemioiden ehkäisyssä ja virusten leviämisen torjunnassa ratkaisuja tehtäessä esimerkiksi kunnallisessa valvontatyössä. Opetuksessa tarkastellaan myös talousveden ja jäteveden puhdistusmenetelmiä sekä elintarvikeprosesseja virusten tuhoutumisen näkökulmasta.

Ympäristöterveydenhuollon tarkoitus on turvata ihmisille terveellinen elinympäristö. Ympäristöterveydenhuollon valvonta käsittää virkaeläinlääkärin suorittaman valvontatyön. Tähän sisältyy elintarvike- ja talousvesivalvontaan, uimavesi-, asumisterveys- ja tuoteturvallisuusvalvontaan, kemikaali- ja tupakkalakien valvontaan sekä eläinlääkintähuoltoon liittyviä tehtäviä.

Valvonnan opetuksen painopiste on eläinlääkärin virkamiesroolissa ja esimiestehtävissä kunnan organisaatiossa. Opetus nivoutuu tiiviisti sekä elintarvike- että ympäristöhygienian opetukseen.

Opetuksessa perehdytään virkaeläinlääkärin työtä säätelevään monipuoliseen lainsäädäntöön sekä luennoilla että käytännönläheisten harjoitusten kautta. Ryhmätöiden avulla tehdään tutuksi virkaeläinlääkärin toimintaympäristöä eli ympäristöterveydenhuollon organisaatiota sekä kehitetään virkaeläinlääkäreille tärkeitä viestintävalmiuksia.

Seminaaritöissä harjoitellaan hallinnollisten pakkokeinojen käyttöä ja hyvän hallinnon periaatteet tulevat opiskelijoille tutuiksi. Valvonnan opetuksessa halutaan vaikuttaa myös johtajuuden kehittymiseen ja antaa valmiuksia esimiehenä toimimiseen.

Ruokamyrkytys -laskentaohjelma soveltuu ruokamyrkytysepidemioiden tapauskertymien laskemiseen.

 

Napsauta hiirellä haluamasi tiedoston nimeä ladataksesi sen.

Jos lataus ei käynnisty, klikkaa hiiren oikealla näppäimellä tiedostonimeä ja valitse "Save target as.."