Tiedettä maailman parhaaksi -seminaarin puhujat

Helsingin yliopiston 375-juhlavuoden päätti kaksipäiväinen Tiedettä maailman parhaaksi -seminaari, joka kokosi tieteen kotimaiset ja kansainväliset huiput sekä kiinnostavimmat suomalaiset keskustelijat rakentamaan ratkaisuja tulevaisuuden hyvinvointiin. Seminaarin aikana käsiteltiin kuutta eri teemaa, joiden puhujaesittelyt löydät alta. Terveyttä yli rajojen -teema: Sir John Walker, Kari Alitalo, Marja-Leena Rinkineva ja Risto Renkonen. Ilmasto muuttaa kaiken -teema: Markku Kulmala, Minttu Jaakkola, Sirpa Pietikäinen ja Santtu Vekkeli. Tiede muutoksentekijänä -teema: Mari Kiviniemi. Globaali vastuu -teema: Paula Vanninen, Fadumo Dayib, Pasi Saukkonen ja Fatbardhe Hetemaj. Uusi tieto yllättää -teema: Lawrence M. Krauss ja Lotta Uusitalo-Malmivaara. Mullistaako digitalisaatio oppimisen? -teema: Pasi Sahlberg, Elina Kiiski Kataja ja Jari Lavonen. Torstaina 12.11. ohjelman juonsi toimittaja Jaakko Lyytinen ja perjantaina 13.11. toimittaja Reetta Räty.

Sir John Walker, professori ja brittiläisen Royal Society -tiedejärjestön jäsen, opiskeli kemiaa Oxfordin yliopiston St Catherine’s Collegessa. Opiskeltuaan ja toimittuaan tutkijana yhdysvaltalaisessa Wisconsinin yliopistossa ja Pariisin Pasteur-instituutissa hän siirtyi vuonna 1974 Cambridgessa sijaitsevan Ison-Britannian lääketieteellisen tutkimusneuvoston (Medical Research Council, MRC) molekyylibiologian laboratorioon, jossa hän tutki mitokondrion muokatun geneettisen koodin yksityiskohtia, auttoi selvittämään bakteriofagien päällekkäiset geenit ja löysi kaksi proteiinisekvenssimotiivia, jotka osallistuvat nukleotidien sidoksiin ja jotka on sittemmin nimetty hänen mukaansa. Ne ovat koko eliökunnan laajimmalle levinneet motiivit. Samassa laboratoriossa Walker kiinnostui myös siitä, miten ruoan sisältämä energia muuntuu ATP-molekyyliksi, joka on eliöiden energialähde. Vuonna 1994 hänen työnsä johti oivallukseen, että kehomme monimutkaisessa molekyylirakenteessa ravinnon sokerien ja rasvojen hapettumisessa vapautuva energia liittyy mekaanisen kiertojärjestelmän kautta ATP:n kemialliseen synteesiin. Tämä työ puolestaan johti kemian Nobel-palkintoon vuonna 1997.

Vuonna 1998 Walker nimitettiin Cambridgessa sijaitsevan MRC Dunn Human Nutrition Unit -yksikön johtajaksi. Vuodesta 2008 yksikkö on tunnettu nimellä MRC Mitochondrial Biology Unit, ja vuodesta 2013 Walker on toiminut sen emeritus-johtajana. Hän pyrkii edelleen selvittämään energian muuntumisen biologisen perustan. Walker on brittiläisen Royal Society -tiedejärjestön jäsen, ja hän vastaanotti vuonna 2012 Copley-mitalin, joka on Ison-Britannian arvostetuin tieteellinen kunnianosoitus. Hän on myös Academy of Medical Sciences -järjestön jäsen, Cambridgen yliopiston Sidney Sussex Collegen jäsen, L’Accademia Nazionale dei Linzein ulkomainen jäsen, Alankomaiden kuninkaallisen tiedeakatemian jäsen ja Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian ulkomainen jäsen.

 

 

Akatemiaprofessori Kari Alitalo tutkii solujen kasvunsäätelyä, onkogeenejä, angiogeneesiä ja signaalitransduktiota Helsingin yliopiston Haartman Instituutin Molekyyli- ja Syöpäbiologian tutkimusyksikössä Meilahdessa.

Alitalon tutkimusryhmä tutkii syöpägeenien toimintaa solujen välisessä kommunikaatiossa ja solujen itsetuhossa sekä erityisesti verisuonten syntymekanismeja syöpäkasvaimissa. Ryhmän tutkimuksissa on löytynyt useita uusia kasvutekijöitä, ja eräänä näiden tutkimusten käytännön päämääränä on pyrkiä estämään syöpäkasvaimia kehittämästä sisäänsä uutta verisuonitusta, jolloin syöpäkasvaimet eivät voisi kasvaa paria millimetriä suuremmiksi. Tutkimusryhmän viimeaikaisia läpimurtoja ovat Science-lehdessä 1997 julkaistu imusuonten kasvutekijän eristäminen ja sen reseptorin funktion selvittäminen, joka julkaistiin Sciencessä v. 1998. Alitalon tutkimusryhmä selvittää mekanismeja, jotka aikaansaavat uusien verisuonien muodostusta patologisissa tiloissa (syöpä, infarkti, diabetes, psoriasis, reuma), fysiologisissa olosuhteissa (haavan paraneminen, kuukautiskierto) ja embryogeneesin aikana. Ryhmä on eristänyt ja analysoinut kasvutekijöitä (VEGF-B, VEGF-C, Ang-1) ja reseptoreja (VEGFR-3 ja Tie-1) sekä tyrosiinikinaaseja (Bmx), jotka toimivat endoteelisolujen signaalitransduktiossa.

Tarkoituksena on osana ns. huippuyksikköjä ja graduate schooleja ylläpitää ja parantaa innovatiivista, stimuloivaa, kansainvälisesti interaktiivista ja kilpailukykyistä ammattimaista tutkimusympäristöä ja kouluttaa ensiluokkaisia itsenäisiä tutkijoita. Eräitä projektissa syntyviä innovaatioita suojataan patentein ja niitä pyritään edelleen kehittämään yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa.

Kari Alitalo suoritti lääketieteen opintojensa jälkeen tohtorintutkintonsa maineikkaassa professori Antti Vaherin tutkimusryhmässä (1977-1981) ja työskenteli tämän jälkeen mm. nobelistien J.M. Bishop ja H.E. Varmus kanssa San Franciscossa vuosina 1981-1983.

Risto Renkonen on glykobiologian professori Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ja kliinisen mikrobiologian sivutoiminen ylilääkäri HUSLAB:ssa. Vuodesta 2010 hän on johtanut ja uudistanut lääketieteellistä tiedekuntaa dekaanina. Hänen tutkimusryhmästä on valmistunut kahden vuosikymmenen aikana 14 väitöskirjaa muun muassa sokerirakenteiden osuudesta tulehdustautien synnyssä. Hän on ollut mukana useissa EU-projekteissa ja lukuisissa kotimaissa isossa tutkimushankkeissa. Merkittävämpiä töitä ovat allergisten reaktioiden systeemibiologiset tutkimukset. Näistä havainnosta tehty työ on palkittu Medix-palkinnolla. Se myönnetään vuosittain parhaalle tieteelliselle julkaisulle, joka on tehty Suomessa biolääketieteessä tai kliinisessä tutkimuksessa. 

Pekka Sivonen on internetveteraani oli 30 vuoden IT-kokemuksella. Hän on perustanut NASDAQ-listatun Digia Plc:n ja vetää nykyään terveyteen keskittyvää VERTICAL-kiihdyttämöohjelmaa. Hän on myös päävalmentajana IndustryHackissa, joka keskittyy lippulaivayritysten päivittämiseen esineiden internetin aikakaudelle. Pekka on ollut ehdokkaana palvelualojen Vuoden Yrittäjäksi vuosina 2004, 2005 ja 2006.

Minttu Jaakkolan missiona on edistää ympäristöhaasteiden ratkaisuja tieteen ja sektoreiden rajat ylittävällä yhteistyöllä. Minttu toimii tutkimuspäällikönä Maj ja Tor Nesslingin Säätiössä, joka on yksi Suomen tärkeimmistä yksityisistä ympäristötutkimuksen rahoittajista. Säätiö edellyttää rahoittamiltaan hankkeilta ratkaisuhakuisuutta ja Minttu on edistänyt säätiössä tutkimuspolitiikkaa, joka painottaa tiedon tuottajien ja hyödyntäjien välistä yhteistyötä sekä tutkimustuloksista tiedottamista. Tavoite on saada ympäristönsuojelua edistävät ratkaisut tiedejulkaisuista ja raporteista yhteiskuntaan ja päätöksenteon tueksi.

Minttu on koulutukseltaan biologi ja hän valmistui filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistossa evoluutiobiologian alalta vuonna 2002. Väitöksen jälkeen Minttu työskenteli Turun Biotekniikan keskuksessa ja BioCity Turussa tutkimuskoordinaation, -viestinnän ja – hallinnon tehtävissä.  Vuonna 2010 Minttu siirtyi Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskukseen projektijohtajaksi vastuunaan monitieteisen kestävän kehityksen opintokokonaisuuden koordinointi, kehittäminen ja opetus.  Hän myös luennoi Turun kauppakorkeakoulussa globaaleista ympäristöhaasteista ja toimii tutkijana ekoinnovaatioita kartoittaneessa EU-hankkeessa.  Minttu on yhä vastuullisena johtajana EU:n LIFE-hankkeen osaprojektissa, jonka tarkoituksena on selvittää uhanalaisen saimaannorpan suojeluun liittyvää asenneilmapiiriä ja sen kehittymistä hankkeen aikana. Tässäkin kiinnostuksen kohteena on suojeluun liittyvien sidosryhmien välinen vuoropuhelu ja yhteistyö, joka on edellytys suojelun onnistumiselle.

Sirpa Pietikäinen toimii Euroopan parlamentissa 2014 – 2019 EPP:n eli Euroopan kansanpuolueen ryhmässä. Hän on jäsenenä talous- ja raha-asioiden valiokunnassa (ECON) sekä varajäsen ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa (ENVI), naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnassa (FEMM) sekä väliaikaisessa veropäätöksiä koskevassa valiokunnassa (TAXE).

Markku Kulmala on maailman viitatuin geotieteiden tutkija toukokuusta 2011 alkaen. Hän johtaa Suomen Akatemian Ilmakehäntutkimuksen huippuyksikköä – molekyyli- ja biologisista prosesseista globaaliin ilmastotutkimukseen ja ilmakehätieteiden osastoa fysiikan laitoksella Helsingin yliopistossa, jossa hän on toiminut professorina vuodesta 1996. Kulmala tutkii ilmakehän aerosolimuodostusta, ilmakehän, metsien, maaperän ja muiden ekosysteemien vuorovaikutuksia sekä arktista ja boreaalista ilmastoa. Kulmalan johtamien tutkimusyksiköiden kansainvälistä painoarvoa ovat lisänneet vuosia kestäneet jatkuvat mittaukset SMEAR-kenttäasemilla Hyytiälässä, Värriössä ja Helsingissä. Näistä ilmakehän pienhiukkasten syntyyn liittyvä aikasarja on ensimmäinen ja maailman pitkäkestoisin laatuaan. Kulmala on myös palkittu tutkimukseen liittyvistä ansioistaan esimerkiksi Suomen tiedepalkinnolla vuonna 2003 ja Euroopan geofysiikan unionin Wilhelm Bjerkenes -mitalilla 2007 sekä aerosolitutkimuksen alan merkittävimmällä Fuchs Memoria -palkinnolla 2010.

Kouvolassa toimivan hyönteisteknologiayrityksen Nordic Insect Economy Ltd:n toimitusjohtaja Santtu Vekkeli esittelee hyönteiselintarvikkeiden taustoja, nykytilaa ja mahdollisuuksia. Santtu on opiskellut Helsingin yliopiston Maatalous-metsätieteellinen tiedekunnassa elintarviketieteen kandidaatin tutkintonsa pääaineenaan mikrobiologia.

Vekkelin ura hyönteisten parissa alkoi hänen toimiessaan tutkimusapulaisena yhdysvaltalaisessa Cornellin yliopistossa, jossa läheisen tutkimusryhmän innokas tutkija esitteli hänelle tulevaisuuden alan. Elintarvikepatogeenien biofilmien parissa työskentely muun muassa Singaporessa ja Ruotsissa vaihtui oman yrityksen perustamiseen. Vekkeli on tullut tunnetuksi yhtenä hyönteisalan asiantuntijoista tehdessään alaa tunnetuksi esimerkiksi Helsingin Sanomien kuukausiliitteen kansikuvajutussa. Omassa kellarissa testatuista hyönteisten kasvatuslaatikoista liikkeelle lähtenyt yritys on laajentunut monipuoliseksi ammattilaisten ryhmäksi, joka toimii kaikenlaisten elintarvikehyönteisalan toimintojen ja järjestelmien kehittäjänä sekä valmistajana. Tavoitteena on olla maailman johtava yritys alalla ja samalla tehdä Suomesta laadukkaan hyönteiselintarviketiedon & tuotannon keskus.

Santtu toimii aktiivisesti hyönteiselintarvikkeiden lobbarina sekä alan tutkimustoiminnan asiantuntija-avustajana. Hänen tavoitteenaan on luoda myönteinen muutos ruokajärjestelmässä laadukkaiden, turvallisten ja ympäristöystävällisten hyönteiselintarvikkeiden avulla yhdessä tutkimusorganisaatioiden, viranomaisten, kuluttajien ja yritysten kanssa.

Tuija Talvitie on työskennellyt CMI:n (Crisis Management Initiative ry) toiminnanjohtajana vuodesta 2009 alkaen. Talvitie vastaa järjestön operatiivisesta johtamisesta sekä strategian toteutumisesta. Hänellä on vuosikymmenten kokemus kansainvälisestä johtajuudesta monikulttuurisessa ympäristössä.

Talvitien johtamistapaa ohjaavat osallistavat lähestymistavat, sidosryhmien huomioiminen, innovaatioiden ja uuden, analyyttisen ajattelun korostaminen sekä eettisyys. Hänen aikanaan CMI on nelinkertaistanut niin liikevaihtonsa kuin henkilöstönsä. Ennen CMI:tä Talvie työskenteli yli 20 vuoden ajan British Council Finlandissa, jossa viimeiset 15 vuotta toiminnanjohtajana.

Talvitie oli CMI:n hallituksen jäsen vuosins 2005 – 2009, ja hän vaikuttaa edelleen useiden kotimaisten sekä kansainvälisten ajatushautomoisen hallituksissa. Talvitie on koulutukseltaan englantilaisen filologian sekä kansainvälisen politiikan maisteri.

Crisis Management Initiative (CMI), on suomalainen, vuonna 2000 perustettu voittoa tavoittelematon järjestö joka toimii ehkäistäkseen sekä ratkaistakseen konflikteja, perustajanaan  Nobelin rauhanpalkinnon saanut Presidentti Ahtisaari.

Fadumo Dayibin tarina, joka kertoo määrätietoisuudesta, rohkeudesta ja kyvystä voittaa vastoinkäymiset, on inspiroinut tuhansia. Kun Somaliassa puhkesi sisällissota 90-luvun alussa, onnistui teini-ikäinen Dayib, joka oli siihen mennessä käynyt koulua yhteensä alle viisi vuotta, pakenemaan Somalian pääkaupungista Mogadishusta yhdellä viimeisistä sieltä lähteneistä lentokoneista. Hän auttoi sisaruksiaan asettumaan Suomeen ja on sittemmin menestynyt niin opinnoissaan kuin muillakin elämänaloilla.

Syyskuussa 2014 Dayib ilmoitti pyrkivänsä Somalian presidentiksi maan ensimmäisissä demokraattisissa vaaleissa sitten vuoden 1967. Vaikka hän kutsuu itseään haaveilijaksi, historia on osoittanut, että tärkeät poliittiset ja yhteiskunnalliset muutokset alkavat usein haaveista ja muutosvisioista. Dayibin valitsema tie on ollut vaikea ja täynnä vaaroja. Mutta kuten monet muut somalialaisnaiset, hän on selvinnyt maanpaosta, sukupuolielinten silpomisesta ja köyhyydestä, mikä on antanut hänelle itseluottamusta, jonka turvin hän on jaksanut pyrkiä kohti visiotaan rauhanomaisesta ja vauraasta Somaliasta.

Fadumo Dayib on jo vuosikymmenten ajan vaatinut yhteiskunnallisia muutoksia ja kehittänyt osaamistaan toteuttaakseen visionsa Somaliasta. Hän on tehnyt uraauurtavaa työtä ihmisoikeusaktivistina Afrikassa ja työskennellyt yli 12 vuoden ajan terveydenhuoltoalalla, jossa hän on keskittynyt kansanterveyteen ja torjumaan äideiltä lapsille siirtyviä HIV-tartuntoja Somaliassa, Keniassa, Liberiassa, Fidzissä ja Suomessa. Hänellä on laajaa kokemusta myös YK:n ja suomalaisen julkisen sektorin kehitystyöstä, joka liittyy demokratiaan, lisääntymisterveyteen, naisten ja tyttöjen oikeuksiin sekä osallisuuteen ja voimaantumiseen yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla. 

Vuonna 2015 Fadumo Dayib osallistuu Edward S. Mason Program -ohjelmaan John F. Kennedy Schoolissa Harvardin yliopistossa, jossa hän suoritti julkishallinnon maisterin tutkinnon. Lisäksi hän suorittaa tohtorinopintoja Helsingin yliopistossa, jossa hän tutkii aihetta naiset, rauha ja turvallisuuskysymykset Afrikan sarvessa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325:n valossa. Vuonna 2013 Dayibille myönnettiin arvostettu Koneen Säätiön apuraha, ja vuonna 2014 Naisasialiitto Unioni nimesi hänet vuoden feministiksi.

Professori Paula Vanninen on toiminut Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutin, VERIFINin, johtajana kymmenen vuotta. Helsingin yliopiston Kemian laitokseen kuuluva VERIFIN on FINASin akkreditoima testauslaboratorio, jolla on reaaliaikainen valmius ja menetelmät kieltosopimuksen kemikaalien verifikaatioanalyyseihin ympäristö ja biolääketieteellisistä näytteistä. VERIFIN on Kemiallisen aseen kieltosopimuksen määrittelemä kansallinen viranomainen Suomessa ja toimii Kemiallisen aseiden kieltojärjestön, OPCW:n (Organization for Prohibition of the Chemical Weapons), nimettynä laboratoriona. Vuonna 2013 OPCW sai työstään Nobelin rauhanpalkinnon.

Vanninen on väitellyt vuonna 1992 Oulun yliopistosta pääaineena rakennetutkimuksen kemia. Aikaisemmin Vanninen on työskennellyt Orion Pharman tutkimuksessa kehittäen menetelmiä lukuisille lääkeaineille ja niiden metaboliiteille biolääketieteellisistä näytteistä. Nyttemmin hänen mielenkiintonsa kohdistuu erilaisissa kansainvälisissä projekteissa upotettujen kemiallisten aseiden ympäristövaikutusten selvittämiseen ja valmiuksien kehittämiseen toksisten yhdisteiden ja niiden biomarkkereiden määrittämiseen erilaisista matriiseista. Vanninen ohjaa kehittyvien maiden asiantuntijoille annettua koulutusta, johon on osallistunut vuoden 2014 loppuun mennessä noin 1140 asiantuntijaa 134:stä maasta. Vanninen on OPCW:n tieteellisen neuvottelukunnan jäsen (the Scientific Advisory Board, SAB). Hän on työskennellyt useissa kansainvälisissä työryhmissä, kuten näytteenotto- ja analytiikka- sekä verifikaatiotyöryhmässä, joiden tavoitteena on kansainvälisesti parantaa Kemiallisen aseen kieltosopimuksen toimeenpanoa. VERIFIN sai vuonna 2014 lajissaan ensimmäinen OPCW-The Hague-palkinnon tunnustuksena Kemiallisen aseen kieltosopimuksen hyväksi tehdystä työstä.

Fatbardhe Hetemaj, KTM, on kansainvälisyyden liputtaja ja kaupungin valtuutettu. Kosovosta vuonna 1992 Suomeen muuttanut Hetemaj valittiin vuoden pakolaisnaiseksi vuonna 2009 rasismin vastaisesta työstä.

Pasi Saukkonen on politiikan tutkija, ja hän toimii johtajana Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiössä (Cupore) ja erikoistutkijana Helsingin kaupungin tietokeskuksessa. Hän on yleisen valtio-opin dosentti Helsingin yliopistossa ja kulttuuripolitiikan dosentti Jyväskylän yliopistossa. Saukkonen on julkaissut runsaasti mm. maahanmuutosta, kotouttamisesta ja monikulttuurisuudesta sekä nationalismista ja kansallisesta identiteetistä. Lisäksi hän on tutkinut mm. paikallista ja kansallista kulttuuripolitiikkaa sekä taiteen ja kulttuurin kolmatta sektoria. Saukkonen tuntee hyvin Alankomaiden historian, yhteiskunnan ja poliittisen kulttuurin.

Erityispedagogiikan dosentti Lotta Uusitalo-Malmivaara on yliopistonlehtori Helsingin yliopiston Opettajankoulutuslaitoksella. Hän on erityisen kiinnostunut positiivisen psykologian koulusovelluksista ja vahvuusperustaisesta oppimisesta. Hän on tutkinut hyvinvointia ja onnellisuutta sekä yleis- että erityisopetuksen oppilailla ja seurannut onnellisuuden kehittymistä eri ikäryhmissä. Hän on mukana CoPassion-hankkeessa, jonka tavoitteena on myötätuntoisten työympäristöjen kehittäminen.

Lawrence Krauss on Arizona State -yliopiston Origins Project -hankkeen johtaja ja saman yliopiston maapallon ja avaruuden tutkimuksen laitoksen sekä fysiikan laitoksen professori (Foundation Professor). Hän on saanut lukuisia kansainvälistä palkintoja ansioistaan tutkimuksen saralla ja pyrkimyksistään lisätä yleisön tietoisuutta tieteestä. Hänelle on ainoana fyysikkona myönnetty kaikkien kolmen yhdysvaltalaisen fysiikan seuran tärkeimmät palkinnot. Lisäksi hän on julkaissut yhdeksän kirjaa, esimerkiksi menestysteokset The Physics of Star Trek ja A Universe from Nothing (suom. Universumi tyhjyydestä). Krauss toimii monien sanomalehtien kommentaattorina ja esseistinä ja esiintyy säännöllisesti radiossa ja televisiossa. Hiljattain hän perehtyi myös elokuvamaailmaan tiedettä ja järkeä käsittelevän The Unbelievers -dokumenttielokuvan johtavana tuottajana ja päähenkilönä. Krauss on lisäksi toinen Bulletin of the Atomic Scientists -lehden Board of Sponsors -johtokunnan puheenjohtajista ja Federation of American Scientists -järjestön johtokunnan jäsen.

Pasi Sahlberg on opettaja, opettajankouluttaja ja koulutuspolitiikan asiantuntija. Hän on työskennellyt Helsingin yliopistossa lehtorina ja yksikön johtajana sekä useissa tehtävissä Opetushallituksessa ja viimeksi CIMOn johtajana. Hänen erikoisalaansa ovat kansainvälinen koulutuspolitiikka, koulutuksen muutostutkimus, koulun kehittäminen ja opettajankoulutus. Pasi on kysytty puhuja eri puolilla maailmaa ja hänen koulutusta käsitteleviä kirjoituksiaan ovat julkaisseet mm. Guardian, Washington Post, Huffington Post ja Boston Globe. Hän on toiminut neuvonantajana useille hallituksille eri puolilla maailmaa ja työskennellyt asiantuntijana Maailmanpankissa, Euroopan komissiossa ja OECD:ssä. Hän on tällä hetkellä Ruotsin hallituksen Koulukomission jäsen.

Sahlbergin kirja Finnish Lessons; What can the world learn from educational change in Finland voitti arvostetun Grawemeyer-palkinnon Yhdysvalloissa vuonna 2013 ja teos on käännetty yli kahdellekymmenelle kielelle. Hän sai työstään koulutuksellisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi Koulutusvaikuttajapalkinnon vuonna 2012 ja Skotlannin hallituksen Robert Owen -palkinnon vuonna 2014. Sahlberg on Open Society Foundationsin koulutussektion hallituksen jäsen ja Kappa Delta Pi:n kunniajäsen Yhdysvalloissa. Hän on kasvatustieteiden tohtori Jyväskylän yliopistosta ja Helsingin ja Oulun yliopistojen dosentti. Sahlberg on tällä hetkellä vierailevana professorina Harvardin yloipistossa.

Elina Kiiski Kataja toimii ennakoinnin asiantuntijana Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto Sitrassa. Ennakoinnin parissa hän keskittyy erityisesti globaalien muutosvoimien kartoittamiseen ja niiden vaikutusten ymmärtämiseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Erityisen tärkeänä hän pitää muutosten tarkastelua suhteessa toimintaan ja siihen, kuinka voimme hyödyntää ennakointia konkreettisesti luodessamme tulevaisuutta valinnoillamme, keksinnöillämme ja toimintatavoillamme. Elina on Helsingin yliopiston alumni valtiotieteellisestä tiedekunnasta.

Jari Lavonen on fysiikan ja kemian didaktiikan professori (2003-) ja opettajankoulutuslaitoksen johtaja. Hän tutkii luonnontieteiden opetusta ja oppimista ja tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opetuksessa. Hän on ollut aktiivinen kymmenessä kansainvälisessä tutkimushankkeessa ja opettajankoulutuksen kehittämishankkeissa Perussa, Norjassa ja Etelä-Afrikassa.

Torstain 12.11. juontaja, Jaakko Lyytinen on Helsingin Sanomien toimittaja. Hän toimi Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen esimiehenä vuosina 2011-2015. Nykyisin hänen vastuualueisiinsa kuuluvat talous, yrittäjyys ja työelämä. Hän on julkaissut neljä kirjaa. Kirjoitustyön ohjella hän juoksee ja järjestää tapahtumia Helsingin Sanomille. Lyytinen on Helsingin yliopiston alumni. Hän opiskeli valtiotieteitä, pääaineenaan poliittinen historia.

Perjantain 13.11. juontaja, Reetta Räty on toimittaja ja yrittäjä firmassa Räty-Salovaara-Blåfield. RSB on hänen ja kahden toimittajan, Paula Salovaaran ja Ville Blåfieldin perustama media-alan yritys. Aiemmin Räty työskenteli Helsingin Sanomissa, muun muassa toimittajana, Nyt-liitteen esimiehenä ja HS:n toimituspäällikkönä. Räty on Helsingin yliopiston alumni. Hän opiskeli valtiotieteitä, erityisesti yleistä valtio-oppia, ja valmistui vuonna 1999.  Hän on opiskellut yhteiskuntatieteitä myös Kiinan Shanghaissa, Fudanin yliopistossa. Nykyään Räty on toimittaja, kolumnisti ja projektityöläinen. Hän tekee kollegansa kanssa mm. Aalto Leaders' Insight -lehteä. Sitä julkaisee Aalto EE (Aalto Executive Education). Hiljattain hän kirjoitti myös kirjan Kuka hullu haluaa poliitikoksi (Teos 2015).