Oma terveys, oma vastuu?

Saako yhteiskunta vaatia terveellisiä elämäntapoja? Pitäisikö lihavuusleikkauksia rahoittaa verovaroin? Vastuu terveydestä ei ole yksinkertainen eikä yksiselitteinen asia.

Vaikka kyse on omasta kropasta ja omasta hengestä, ei terveyden vastuun määrittelyyn ole selviä sääntöjä, sanoo yliopistonlehtori, dosentti Pekka Louhiala. Terveys on monen tekijän summa eivätkä sairastumisen syyt ole yleensä yksiselitteisiä.

Tutkimukset ovat ovat paljastaneet, että altistuminen niin riippuvuuksille kuin lihomisellekin on osittain kiinni geeniperimästä. Geenien taakse ei kuitenkaan voi kaikelta vasuulta piiloutua: myös omalla tahdolla ja tekemisillä on suuri vaikutus terveyteen.

Ei syyllistämiselle

Alkoholisteja ja huumeriippuvaisia pidetään usein enemmän syypäinä omiin terveysongelmiinsa kuin ylipainoisia. Jopa lääkäreiden keskuudessa on erimielisyyttä siitäkin, ovatko riippuvaisuudet edes sairauksia.

Syyllistäminen ei Louhialan mielestä kuitenkaan ole oikein, oli ongelma mikä tahansa. Tärkeintä on löytää ratkaisuja.

Mitä sairauksia sitten pitäisi hoitaa verovaroin ja mitä ei? Mielipiteet jakautuvat jyrkästi esimerkiksi lihavuusleikkauksien ja päihdehoitojen osalta. – En usko kenenkään haluavan yhteiskuntaa, jossa jokainen on oman onnensa seppä, sanoo Louhiala.

Hänen mukaansa lihavuusleikkaukset ovat yhteiskunnalle jopa kannattavia, koska ne näkyvät esimerkiksi vähentyneenä lääkkeiden käyttönä. – Ei kukaan kyseenalaista hoidon tarvetta jos kätellessä saadun flunssan jälkitautina tulee keuhkokuume, vaikka tauti on yhtä lailla “itse aiheutettu”, Louhiala huomauttaa.

Yhteiskunta vaatii jo omalla tavallaan terveellisiä elämäntapoja: – Esimerkiksi verenpainelääkkeistä saa Kela-korvausta vasta kun on kokeillut puoli vuotta elämäntapamuutoksia.

Yhteiskunnan lisäksi myös työnantaja voi jossain määrin vaatia esimerkiksi tupakoimattomuutta. Periaatteessa työnantajalla ei ole oikeutta puuttua työntekijän elämäntapoihin, jos niillä ei ole suoranaista vaikutusta työhön. Jos elämäntavoista sen sijaan on haittaa työympäristölle ja työtovereille tai asiakkaille, niihin on syytä puuttua. –  Ajatellaanpa vaikka vahvasti tupakalta haisevaa lastenhoitajaa tai lääkäriä, Louhiala huomauttaa.

Positiivinen suunta

Keskustelu siitä, missä määrin jokainen on vastuussa omasta terveydestään, on saanut uusia muotoja myös internetin ja sosiaalisten medioiden myötä. Asioista keskustellaan avoimemmin internetin keskustelupalstoilla, ja asiantuntijatieto on internetin kautta lähes kaikkien saatavilla. Louhialan mielestä on positiivista, että ihmisten tietoisuus terveyteen liittyvistä asioista lisääntyy.

Tavallisten ihmisten lisäksi myös yhteiskunnan reagointi ylipainon ja riippuvuuksien hoitoon on Louhialan mielestä oikeansuuntaista. –  Yhteiskunta auttaa suoraan omien järjestelmiensä kautta, mutta myös tukemalla järjestöjä ja kolmatta sektoria.

Erityisesti Louhiala peräänkuuluttaa ihmisten yksilöllisyyden huomioimista hoitojen suunnittelussa, sillä mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle. Hänen mielestään myös alempien sosiaaliluokkien terveysongelmiin tulisi keskittyä nykyistä enemmän.

 

Teksti: Essi Martevo
Kuva: 123rf