Diagnostinen kuvantaminen

Yliopistollisessa eläinsairaalassa tehdään röntgen-, ultraääni- ja tietokonetomografiatutkimuksia sekä magneettikuvauksia   Suomen parhaimmalla laitteistolla ja henkilökunnalla. Yksikössä työskentelee erityisesti diagnostiseen kuvantamiseen perehtyneitä eläinlääkäreitä ja eläinten kuvantamiseen perehtyneitä röntgenhoitajia.  Useat kuvantamiset tehdään rauhoituksessa tai nukutuksessa. Tarvittaessa voidaan kuvia ottaa liikuteltavalla laitteella esimerkiksi leikkaussaleissa.

Otamme vastaan myös lähetepotilaita muualta Suomesta. Lähete Pieneläinsairaalaan diagnostisen kuvantamiseen

Röntgentutkimus perustuu kuvauslaitteen tuottamaan säteilyyn ja säteilyn erilaiseen kykyyn läpäistä kudoksia, minkä seurauksena kohteesta muodostuu kaksiulotteinen kuva. Yliopistollisessa Pieneläinsairaalassa on käytössä digitaalinen röntgenkuvauslaitteisto, joten kaikki potilaidemme röntgenkuvat on tallennettu sähköiseen muotoon.

Röntgenkuvaus on usein ensisijainen kuvantamismenetelmä tutkittaessa ontuvaa potilasta tai keuhkosairauksia. Sitä käytetään lisäksi monien muiden tilojen tutkimiseen, kuten epäiltäessä eläimellä vierasesineen aiheuttamaa suolitukosta tai mahalaukun kiertymää. Röntgenlaitteella voidaan tehdä myös varjoainetutkimuksia, joiden avulla saadaan lisää tietoa esimerkiksi ruokatorven tilasta.

Yliopistollisen eläinsairaalan pieneläinsairaalassa tehdään päivittäin lukuisia röntgenkuvauksia. Kuvatuimpia kohteita ovat luusto, nivelet sekä rinta- ja vatsaontelo. Eläinsairaalassa suoritetaan myös ns. virallisia luustokuvauksia (lonkka- ja kyynärnivelet sekä selkäranka). Alle 18-vuotiaat tai raskaana olevat eivät saa turvallisuussyistä johtuen olla mukana lemmikkiensä röntgenkuvauksessa.

Ultraäänitutkimuksia tekevät Yliopistollisessa eläinsairaalassa kuvantamiseen perehtyneet eläinlääkärit. Tutkimus perustuu ultraäänianturin lähettämiin ääniaaltoihin ja niiden palautumiseen elimistön kudoksista. Ultraäänitutkimuksissa potilaat eivät altistu röntgensäteilylle. Yliopistollisessa eläinsairaalassa on käytössä korkeatasoiset, viimeisimpään teknologiaan perustuvat ultraäänilaitteet.

Ultraäänellä tutkitaan useimmiten vatsaontelon elimiä, mutta sillä voidaan tutkia myös esimerkiksi kaulaa, rintaonteloa, jänteitä, lihaksia ja silmiä. Kudosten rakenteen lisäksi voidaan arvioida muun muassa veren virtausta ja suoliston liikkeitä. Ultraääniohjauksen avulla voidaan ottaa näytteitä useista eri kohteista.

Potilaan tutkimusta varten tutkimusalueelta on ajeltava karvat ja parhaimpaan tutkimustulokseen päästään, kun potilas tutkitaan rauhoitettuna. 

Tietokonetomografiatutkimuksia tekevät Yliopistollisessa eläinsairaalassa kuvantamiseen perehtyneet eläinlääkärit ja röntgenhoitajat. Tietokonetomografia soveltaa röntgentekniikkaa ja potilas altistuu kuvauksessa röntgensäteilylle. Tietokonetomografian avulla saadaan tarkka kuva kohteesta viipalekuvina ja kohteesta voidaan tehdä kolmiulotteisia malleja.

Yliopistollisessa eläinsairaalassa on käytössä nopea 64-leikelaite. Tavallisimpia kuvauskohteita ovat luusto ja nivelet kuten kyynär- ja olkanivelet, korvat, nenäontelo ja rintaontelo. Lisäksi tietokonetomografiaa käytetään maksan verisuonituksen ja virtsaelinten kehityshäiriöiden tutkimiseen sekä kasvaimen levinneisyyden arviointiin.

Osa tutkimuksista kuvataan varjoainetehosteisesti ja tällöin eläimen munuaisarvot tutkitaan verinäytteestä ennen kuvausta. Suurin osa tietokonetomografiatutkimuksista tehdään rauhoituksessa tai nukutuksessa. Pienet potilaat, joilla on hengitysvaikeuksia, voidaan tarvittaessa kuvata niille erityisesti suunnitellussa läpinäkyvässä laatikossa hereillä. Lisäksi esimerkiksi huonokuntoiset traumapotilaat voidaan nopean kuvausajan vuoksi tarvittaessa kuvata hereillä tai vain hyvin kevyessä rauhoituksessa.

Yliopistollisessa eläinsairaalassa on käytössä uusimpaan teknologiaan perustuva korkeakenttämagneettikuvauslaite (1,5 T), joka mahdollistaa tarkan kuvantamisen. Magneettikuvauksia tekevät Yliopistollisessa eläinsairaalassa kuvantamiseen perehtyneet eläinlääkärit (neurologit ja diagnostisen kuvantamisen eläinlääkärit) ja röntgenhoitajat.

Magneettikuvauksella kudoksista muodostetaan kuva vahvaa magneettikenttää apuna käyttäen. Tutkimus perustuu ydinmagneettiseen resonanssiin ja sen havaitsemiseen. Magneettikuvaus on kivuton ja potilaat eivät altistu sen aikana röntgensäteilylle.

Magneettikuvauksen avulla saadaan tarkkaa kuvaa pehmytkudoksista esimerkiksi aivojen ja selän alueelta ja sitä käytetäänkin eniten neurologisten sairauksien tutkimiseen. Lisäksi magneettikuvausta voidaan käyttää eläimillä mm. nivelien tutkimiseen, silmän alueen tutkimiseen sekä maksan ja sappiteiden tutkimiseen. Osa tutkimuksista kuvataan varjoainetehosteisesti. Magneettitutkimukset tehdään nukutuksessa.

Hevosilla röntgentutkimus on ensisijainen kuvantamismenetelmä luuston ja nivelten tutkimisessa. Tavallisimpia kuvauskohteita ovat etujalka olkanivelestä alaspäin ja takajalka polvesta alaspäin. Usein kuvataan myös kaularankaa, selkää sekä pään aluetta. Vatsaontelon alaetuosa voidaan kuvata hiekkakeräymän varalta. Myös keuhkojen kuvaus on mahdollista. Nämä tutkimukset tehdään hevosen seistessä, yleensä rauhoitettuna. Leikkausten yhteydessä voidaan röntgenkuvia ottaa liikutettavalla laitteella myös leikkaussalissa. Hevossairaalassa röntgenkuvauksia tekevät pääsääntöisesti eläinten kuvaamiseen erikoistuneet röntgenhoitajat.

Hevossairaalan käytössä on korkeatasoiset ultraäänitutkimuslaitteet. Ultraäänitutkimusta käytetään hevosilla laaja-alaisesti sekä ontumadiagnostiikassa että sisäelinten tutkimuksissa. Yleisimpiä tutkimuskohteita ovat jänteiset rakenteet ja erilaiset pehmytkudosturvotukset, mutta hevossairaalassa tehdään paljon myös vatsa- ja rintaontelon sekä sydämen ultraäänitutkimuksia. Tutkittavalta alueelta ajellaan yleensä karvat. Hevonen voidaan tarvittaessa rauhoittaa. Tutkimuksen suorittaa pääsääntöisesti hoitava eläinlääkäri.

Yliopistollisessa hevossairaalassa on käytössä ”jalkamagneetti”, eli matalakenttämagneettilaite, jolla saadaan tutkittua seisovalla hevosella jalkojen alaosia. Laite on tällä hetkellä ainoa Suomessa. Magneettikuvaus on suositeltava jatkotutkimusmenetelmä silloin, kun ontuma on paikallistettu alaraajaan ja muilla kuvantamismenetelmillä ei ole saatu selvää diagnoosia. Magneettitutkimuksessa nähdään hyvin pehmytkudosvauriot mutta myös luun sisäiset muutokset saadaan esiin. Erityisen hyvä magneettikuvaus on tutkittaessa kavion sisäisiä pehmytkudosrakenteita.

Tavallisimmat kuvauskohteet ovat kavio ja vuohinen. Lisäksi hankositeen yläkiinnityskohta, etupolvi ja kinner ovat mahdollisia kuvata. Tutkimuksen aikana hevonen on rauhoitettuna. Yhden kohteen kuvaus kestää n. 45 min - 60 min, yleensä kuvataan kaksi kohdetta samalla tutkimuskerralla.

 

Yliopistollisen hevossairaalan magneettikuvantamislaitteen esittely.