Sisätaudit
Yliopistollisessa eläinsairaalassa hoidetaan monenlaisia sisätautien erikoisosaamista vaativia sairauksia.

Iso osa sisätautipotilaista tulee Yliopistolliseen eläinsairaalaan lähetteellä muilta eläinlääkäriasemilta. Ajanvarauksen eläinsairaalan yleispoliklinikalle voi tehdä myös eläimen omistaja riippumatta asuinkunnasta. Mikäli lemmikki tarvitsee laajoja jatkotutkimuksia tai leikkaushoitoa, voidaan tarvittavat ajanvaraukset tehdä eläinlääkärin lähetteen tai yleispoliklinikkakäynnin perusteella.

Sisätautien yleisiä oireita ovat esimerkiksi:

  •  yskä
  •  lisääntynyt juominen ja virtsaaminen
  •  ruokahaluttomuus
  •  oksentelu ja ripulointi
  •  lihominen tai laihtuminen
  •  anemia

Koirilla ja kissoilla sydän- ja keuhkojen sairaudet aiheuttavat usein yskää ja hengenahdistusta. Sydänsairauksiin perehtyneen eläinlääkärin suorittamat tutkimukset, kuten röntgenkuvaus, ultraäänitutkimus sekä sydänfilmin (EKG) ottaminen, takaavat sairauteen parhaiten sopivan hoidon ja luotettavan diagnoosin. Sydänsairauksiin ovat perehtyneet dosentti, ELT Maria Wiberg sekä dosentti, ELT Minna Rajamäki.

Ikääntymisen myötä koirilla ja kissoilla kehittyvistä sydänsairauksista tavallisimmat ovat eteiskammioläppien viat sekä sydänlihassairaudet. Nuorilla eläimillä ja pennuilla saattaa sydämestä kuuluvan sivuäänen syynä olla synnynnäinen sydänsairaus. Joskus sydänviassa rakenteellisia muutoksia ei esiinny vaan sairaus oireilee rytmihäiriönä. Epäiltäessä ajoittaisia rytmihäiriöitä potilaille voidaan tehdä myös 24 tunnin mittainen Holter-sydänfilmiseuranta.  

Eräillä koiraroduilla jalostusohjelmaan kuuluu rodulle tyypillisten sydänsairauksien vastustus ja valittaessa koiria jalostukseen sydänsairauksien klinikalla tehdään Kennelliiton hyväksymiä virallisia jalostustarkastuksia.

Yliopistollisessa eläinsairaalassa voidaan myös hoitaa leikkauksella synnynnäisiä sydänvikoja, kuten korjata sikiökautinen verisuoniyhteys aortan ja keuhkovaltimon välillä tai suorittaa pallolaajennus ahtauteen keuhkovaltimon korjaamiseksi. 

Pieneläimillä on monenlaisia ihosairauksia. Monet niistä ovat elinikäisiä ja vaativat pitkäaikaishoitoa. Tällaisia ovat mm. allergiset ihosairaudet. 

Tutkimuksen aluksi eläimestä kerätään kattavat taustatiedot, tehdään yleis- ja ihotutkimus ja kerätään näytteitä ihosta tutkimuksia varten. Eläimen perusterveydentilan määrittämiseksi otetaan usein verinäytteitä. Tarvittaessa otetaan koepaloja ihosta. Enenevässä määrin on myös geenitestejä perinnöllisten ihosairauksien diagnostiikkaan.

Korvasairauksien tutkimuksessa apuna on video-otoskooppi, eli tähystin, jonka avulla suurennettu kuva korvakäytävästä heijastuu kuvaruudulle. Näin myös omistaja pääsee näkemään korvakäytävän tilanteen. Lisäksi korvasairauksien diagnostiikassa käytetään määrin myös tietokonetomografiaa eli viipalekuvausta. 

Ihosairauksiin perehtyneen eläinlääkärin laatima hoitosuunnitelma ja omistajan sitoutuminen hoitoon tarjoavat parhaan avun sairauteen.

Ihosairauksia hoitaa ihotauteihin perehtyvät eläinlääkärit Karita Leirisalo  sekä Tanja Korhonen. Karita on jatkokouluttaunut iho ja korvasairauksien osalta ESAVS (European School for Advanced Veterinary Studies) kursseilla. Hoitotyöhön osallistuvat aktiivisesti myös dermatolgiaan perehtyneet klinikkaeläintenhoitajat, jotka vastaavat mm. pistoskäynneistä.

 

Sitkeä yskä saattaa olla oire kroonisesta keuhkosairaudesta.  Keuhkosairauksia tutkittaessa eläimestä tehdään ensin tarkka kliininen yleistutkimus. Tämän jälkeen voidaan arvioida, mitä jatkotutkimuksia on tarpeen tehdä. Verinäytteen valkosolujen erittelytutkimus ja keuhkojen röntgenkuvaus ovat tavallisia jatkotutkimuksia kliinisen yleistutkimuksen jälkeen. 

Erityistutkimuksina voidaan käyttää valtimoveren happipitoisuuden tutkimusta, keuhkoputkien tähystystä ja huuhtelunäytteen ottoa sekä tietokonetomografiakuvausta.

Koska keuhkoista ei useimmiten saada koepaloja ilman leikkausta, voidaan tähystyksellä päästä katsomaan keuhkoputkia sekä keräämään näytteitä niistä.

Keuhkosairauksista useimpia hoidetaan lääkkeillä.

Kroonisen sierainvuodon ja aivastelun syyn selvittäminen ilman tähystystä on vaikeaa. Nenäontelosta voidaan tähystyksellä ottaa koepaloja tulehdus- ja kasvainmuutoksista ja sekä poistaa vierasesineitä. Tähystykseen käytettävillä laitteistoilla on mahdollista tehdä nenäontelon tähystyksiä kaikenkokoisille potilaille.

Sairaalaosastolla käytetään kroonisen sierainvuotopotilaan tutkimuksessa myös tietokonetomografiaa, joka näyttää tarkasti muutosten laajuuden ja vakavuuden, ja helpottaa tähystyksen suorittamista. Tietokonetomografia on tarpeellinen kuvausmenetelmä myös joillekin keuhkosairaudesta kärsiville potilaille.

Ruoansulatuskanavan oireet, kuten oksentelu ja ripuli ovat tavallisia oireita ja suurin osa niistä on lyhytkestoisia ja jopa itsestään parantuvia. Joskus oireet kuitenkin pitkittyvät ja tavanomaiset hoidot eivät tehoa. Oireiden aiheuttajana saattavat olla myös mm. maksan ja haiman sairaudet sekä hormonaaliset sairaudet.

Sekä akuuttien että kroonisten ruoansulatuskanavan sairauksien tutkiminen aloitetaan perusteellisella kliinisellä yleistutkimuksella. Diagnoosin saavuttamiseksi suoritamme tarvittaessa erikoistutkimuksia kuten ultraäänitutkimuksia, ruuansulatuskanavan ja hengitysteiden tähystyksiä sekä vatsaontelon tähystyksiä. Vatsaontelon tähystyksessä voidaan tarvittaessa ottaa maksan ja haiman koepaloja ilman leikkausta. 

Tutkimusmenetelmiämme ovat myös röntgenkuvaus ja tarvittaessa tietokonetomografia. Käytössämme on ainoana eläinsairaalana Suomessa myös fluoroskopia-kuvausmenetelmä, jonka avulla voidaan arvioida luotettavasti mm. nielun ja ruokatorven sairauksia.

Sairaalaosastolla tehdään paljon koirien ja kissojen mahasuolikanavan tähystyksiä. Tähystyksessä voidaan tutkia ruokatorvea, mahalaukkua ja pohjukaissuolta sekä paksusuolta. Suolen pinnalta voidaan ottaa myös pieniä koepaloja, jotta oireiden syy saadaan selvitettyä. Tähystyksen avulla voidaan myös poistaa vierasesineitä ruokatorvesta ja mahalaukusta leikkausten sijaan. Ruokatorven ahtaumia voidaan korjata tähystyksen avulla pallolaajennuksella.

Eläinsairaalassa tehdään myös – ainoana Euroopassa - koirien ja kissojen sappiteiden ja haiman varjoainekuvausta tähystyksellä. Toimenpiteellä voidaan todeta ja hoitaa esimerkiksi sappiteiden tukoksia ilman leikkausta.

Tähystyksellä voidaan mahasuolikanavan lisäksi tutkia myös virtsateitä. Virtsaputken ja virtsarakon tähystyksellä on mahdollista todeta esimerkiksi muutoksia virtsateiden limakalvoilla. Virtsaputken ja virtsarakon tähystyksellä voidaan ottaa koepaloja rakon seinämästä esimerkiksi kasvainmuutoksen toteamiseksi.

Sisäelinten, kuten maksan, haiman ja munuaisten, sairaudet vaativat veri- ja virtsanäytteiden oton lisäksi monia jatkotutkimuksia. Lähes kaikille sisätautipotilaille tehdään vatsaontelon ultraäänitutkimus. Tutkimusten perusteella on toisinaan tarpeen ottaa näytepala muuttuneesta elimestä.

Vatsaontelon tähystys eli laparoskopia tarjoaa nykyaikaisen vaihtoehdon vatsaontelon tutkimiselle ja sisäelinten koepalojen ottamiselle perinteisen vatsaontelon avausleikkauksen sijaan. Laparoskopiaa käytetään paljon esimerkiksi maksan, haiman ja munuaisten koepalojen ottamiseen, jotta pystyttäisiin mahdollisimman tarkkaan diagnoosiin ja sairauden hoitoon.

Lisäksi pieneläinten sisätauteja voivat olla esimerkiksi virtsatiesairaudet, hormonaaliset sairaudet sekä erilaiset infektiot.

Asiantuntijamme

Sisätautipotilaiden tutkiminen ja hoito vaatii monipuolista erityisosaamista, joten kokeneet eläinlääkärit tekevät paljon yhteistyötä oireiden selvittämiseksi ja hoitamiseksi.

Yliopistollisen eläinsairaalan eläinlääkärit ovat perehtyneet sisätauteihin laajasti, ja lisäksi kullakin on oma erikoistumisalueensa. Eläin pyritään ohjaamaan alan parhaan asiantuntijan hoitoon. Sisäelinten sairauksiin ja ruuansulatuskanavien sairauksien erityisasiantuntijoita ovat professori Thomas Spillmann (DiplECVIM-CA) ja pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri ELT Susanne Kilpinen. Myös pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkärit ELT Sanna Viitanen (Dipl. ECVIM-CA), ELL Emilia Gordin, ELL Saila Holopainen, ELL Jenni Sukura sekä ELL Juulia Virtanen ovat perehtyneet laajalti sisäelinten sairauksiin. Sanna Viitanen hoitaa yhdessä dosentti, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri ELT Minna Rajamäen kanssa myös keuhkosairauksista kärsiviä potilaita. Emilia Gordin on erityisesti munuais- ja virtsatiesairauksien eritysasiantuntija, Saila Holopainen ja Jenni Sukura ovat meidän onkologit ja Juulia Virtasen erikoisalue on kissan eläinlääketiede.  

Lisätietoa sisätautien tutkimuksista

Sisätautien tutkimisessa ja hoidon seurannassa käytetään laboratoriodiagnostiikan lisäksi röntgen- ja ultraäänitutkimuksia, sekä erityyppisiä tähystyksiä. Sairaalassa on asianmukaiset tähystinlaitteet eli endoskoopit mahalaukun ja hengitysteiden eri osien tähystykseen.

Yliopistollisen eläinsairaalan keskuslaboratoriossa voidaan tutkia laajasti erilaisia näytteitä, ja useimmat tulokset saadaan jo saman päivän aikana. Päivystysaikaan käytössämme on päivystyslaboratorio, jossa tutkimme nopeasti tärkeimmät akuutin vaiheen hoitoon vaikuttavat laboratorioarvot.