Minkälaista olisi työskennellä tutkijana isossa kansainvälisessä yrityksessä? Tästä pääsivät viime syksynä ottamaan selvää matemaatikko Siiri Rautio ja neurolingvisti Aleksandra Dobrego. He tulivat valituiksi mukaan, kun Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijoille tarjoutui mahdollisuus viettää kaksi viikkoa hissiyhtiö Koneella.
Kummankin tavoite vierailulle oli selkeä: ammatillisia verkostoja olisi mukava kasvattaa. Rautio oli tiennyt jo pitkään, että hän tahtoo töihin yritysmaailmaan. Dobregoakin ajatus kiehtoi, ja hän kaipasi vaihtelua väitöskirjan valmisteluun.
– Olin valmis tekemään jotakin lyhytkestoista ja intensiivistä, Dobrego sanoo.
Vastaavaa kokeilua, jossa väitöskirjatutkijat tarjoaisivat asiantuntemuksensa yrityksen käyttöön kahdeksi viikoksi, ei ollut Helsingin yliopistossa aikaisemmin tehty, kertoo tohtorikoulutuksen palvelupäällikkö Erkki Raulo. Uutta oli varsinkin se, että tutkimussprinttien teemat eivät nousseet väitöskirjojen aiheista vaan tarkoitus oli harjoitella avoimin mielin monialaista yhteistyötä.
Odotukset tahdottiin pitää maltillisina – eihän lyhyestä vierailusta välttämättä syntyisi mitään mullistavaa.
”Vau, mitä tyyppejä olemme tänne saaneet”
Kun kuuden väitöskirjatutkijan joukko aloitti työnsä Koneella marraskuussa, heistä jokaista oli vastassa oma mentori. Yksi tehtävään lupautuneista oli erityisasiantuntija Sanni Siltanen. Häneen teki vaikutuksen tutkijajoukon asiantuntemus.
– Vau, mitä tyyppejä olemme tänne saaneet, Siltanen kertoo ajatelleensa.
Toiveissa oli, että eri tieteenaloja törmäyttämällä saattaisi syntyä yllättäviä ideoita – sellaisia, joista olisi apua vaikkapa kestävien ja inklusiivisten kaupunkien rakentamisessa. Väitöskirjatutkijat pääsivätkin syventymään nimenomaan näihin teemoihin, joita Kone edistää Business Finlandin rahoittamassa Veturi-hankkeessa.
Aleksandra Dobrego hyödynsi neuro- ja kielitieteellistä osaamistaan sen pohtimiseen, miten kaupungeissa liikkumisesta voitaisiin tehdä vammaisten näkökulmasta sujuvampaa. Hän laati aiheeseen liittyvän projektisuunnitelman.
– Ehdotin, että voisimme tutkia neurotieteellisillä työkaluilla, kuinka ihmiset käsittelevät kaupunkielämän virtauksia ympärillään ja mistä asioista he stressaantuvat.
Siiri Rautio puolestaan etsi toisen väitöskirjatutkijan kanssa keinoja hissisimulaattorin luotettavuuden osoittamiseen. Kaavojen, koodien ja matemaattisten teorioiden pyörittely sitoi kaksikon tiiviisti Koneen Keilaniemen toimistolle.
Myönteinen palaute nostatti itsetuntoa
Vierailun aikana tutkijoille selvisi, että vauhdikkaita käänteitä riittää yritysmaailmassa enemmän kuin väitöskirjatutkijan arjessa. Itsenäiseen kirjoitustyöhön ei välttämättä voi keskittyä yhtäjaksoisesti useita päiviä, ja deadlineja ilmestyy kalenteriin nopealla tahdilla.
– Pitää saada jopa useamman kerran viikossa raportoitua jotakin uutta, Rautio kuvailee.
Dobregoon suurimman vaikutuksen teki positiivinen palaute, jota kertyi paljon. Jatkuvasti sai kuulla, kuinka hienosti työskentely sujuu.
– Se oli todella mukavaa ja nostatti itsetuntoani, Dobrego kertoo.
Kumpikin tutkija kiittelee myös mentorinsa panosta. Raution ohjaaja esimerkiksi järjesti hänelle varta vasten esityksen siitä, minkälaista on työskennellä Koneella matemaatikkona.
Tekeillä tutkimusartikkeleita ja projektisuunnitelma
Vierailu päättyi myönteisissä tunnelmissa. Sanni Siltasen mukaan tulokset olivat todella lupaavia, ja kokeilun aikana syntyi myös suunnitelmia pidemmästä yhteistyöstä, kuten artikkelien kirjoituksesta ja rahoituksen hakemisesta projektille.
Nopea sprintti mahdollisti erilaisten ajatusten testaamisen ketterästi ja ilman paineita.
– Ideoiden keräämiseen tämä toimii minun mielestäni todella hyvin.
Myös Rautio ja Dobrego ovat tyytyväisiä kokeilun antiin. Pieniä parannuskohteitakin löytyi: mentoreille voisi varata enemmän aikaa tutkijoiden ohjaamiseen ja hiljaisen työskentelyn tiloja voisi tarjota lisää, he listaavat.
Siltasen mielestä jatkossa myös yrityksen henkilöstölle voisi tarjota tilaisuuden esittää kysymyksiä väitöskirjan tekemisestä.
– Koneella on paljon ihmisiä, jotka harkitsevat jatko-opintoja.
Kokeilu ei jää ainutkertaiseksi
Onnistunut tutkimussprintti aiotaan järjestää toistamiseen. Tohtorikoulutuksen palvelupäällikön Erkki Raulon mielestä uudenlainen yhteistyö tarjoaa monia mahdollisuuksia: se auttaa esimerkiksi kansainvälisiä väitöskirjatutkijoita solmimaan kontakteja elinkeinoelämään ja tiivistää sektorien välistä yhteistyötä.
– Ikiaikainen toive on, että tohtorinkoulutuksella olisi paremmat siteet yritysmaailmaan.
Dobregolle ja Rautiolle kirkastui etenkin vuorovaikutustaitojen tärkeys. Raution mielestä yksi parhaista hetkistä vierailulla olikin loppuesitelmän pitäminen. Matemaatikkona ei ole aina itsestään selvää, että muut saavat kiinni oman työn tuloksista, mutta nyt viesti meni perille.
– Joku sieltä yleisöstä kommentoi, että okei, nyt itse asiassa ymmärsin, mitä te tässä teitte. Se oli isoin onnistumisen kokemus.
Tutkijoille räätälöitiin oma vierailuohjelma
- Helsingin yliopisto ja hissiyhtiö Kone järjestivät yhteisen tutkimussprintti-kokeilun marraskuussa 2021.
- Haku oli avoin kaikkien tieteenalojen väitöskirjatutkijoille, ja mukaan valittiin kuusi osallistujaa. Yritysvierailu tehtiin osana tohtoriohjelman opintoja.
- Tutkijat keskittyivät neljään teemaan: inklusiiviseen virtuaalitodellisuuteen, hissisimulaattorin luotettavuuden todentamiseen, tuotteiden elinkaaren aikaisen ympäristökuormituksen läpinäkyvyyden lisäämiseen ja kaupunkien sujuvaan toimintaan vammaisten näkökulmasta.
- Jokainen tutkija-mentori-pari räätälöi vierailuviikkojen ohjelman itse. Osa oli etänä, osa Koneen tiloissa Keilaniemessä.
- Tutkimussprinttiä rytmittivät myös yhteiset kokoontumiset, kuten Helsingin yliopiston yrittäjyysyhteisö Think Companyn järjestämät työpajat.
Lue yritysten yhteistyömahdollisuuksista tai ota yhteyttä Suvipäivikki Mikolaan.