Suomella on hyvät mahdollisuudet onnistua sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Näin ajattelee Baltimoren yliopiston professori Alan Lyles. Hän tekee suosituksia Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle, joka aloittaa toimintansa vuoden 2023 alussa.
Lyles arvioi, että Suomen vahvuutena uudistuksessa on koulutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuspalveluiden korkea laatu. Aihetta toiveikkuuteen antavat myös yhteiskunnan läpäisevä solidaarisuus ja yhteinen arvopohja, joka auttaa sitoutumaan muutokseen.
– Suomalaiset ovat aikaisemminkin yhdistäneet voimansa vaikeiden asioiden tekemiseksi, Lyles kiteyttää.
Toki haasteitakin riittää: pula sote-alan ammattilaisista ja palveluiden rahoitus veropohjan ohentuessa. Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä Keusoten vieraana Lyles tekee ehdotuksia siitä, miten hyvinvointialue voi tehostaa toimintaansa TKI-työn avulla ja tarjota palvelukokonaisuuksia niukoilla resursseilla.
Tutkittu tieto auttaa järjestämään hyvinvointialueiden palvelut fiksusti
Lyles aikoo nostaa esiin parhaita käytäntöjä maailmalta mutta varoittaa samalla, että hyvinvointialueiden kehittämiseen ei kannata ottaa liikaa mallia muista maista. Viisainta on keskittyä siihen, mitä kokemus ja tutkimus ovat opettaneet niin Suomessa kuin kansainvälisesti esimerkiksi isojen muutosten johtamisesta. Sinnikkyys ja laaja yhteistyö tuottavat tuloksia.
– Kyse on sellaisen järjestelmän rakentamisesta, joka on pitkällä aikavälillä sopeutumiskykyinen ja kestävä, hän painottaa.
Tärkeässä roolissa ovat monitieteinen tutkimus ja hyvinvointialueiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ekosysteemit. Tutkimus voi auttaa selvittämään, miten teknologialla pystytään tukemaan asukkaille suunnattua viestintää vaikkapa diabeteksen ehkäisemiseksi. Innovatiivisia ratkaisuja tarvitaan myös mielenterveyden palveluihin, joiden kysyntää koronaepidemia on lisännyt.
– Liian usein käy niin, että väärä tieto ja disinformaatio aiheuttavat epäröintiä eivätkä ihmiset uskalla käyttää tutkimusnäyttöön perustuvia hoitoja. Yhteiskuntatieteilijät voivat kehittää ”rokotteita” tätä vastaan, eli etsiä keinoja, joilla terveysriskeistä viestitään voimaannuttavalla tavalla. Ensin täytyy kuunnella ihmisten huolia. Sen jälkeen dialogi on tehokkaampaa, Lyles havainnollistaa.
Tutkittua tietoa tarvitaan myös monimutkaisten organisaatioiden johtamiseen. Tutkimus auttaa selvittämään, onko toiminta tehokasta ja miten terveydenhoidon laatua ja turvallisuutta voidaan parantaa. Oleellista on tunnistaa parhaat käytännöt palveluiden toteutukseen. Yhdysvalloissa jopa neljäsosa terveydenhuollon menoista valuu hukkaan. Jos vastaavaa tapahtuu Suomessakin, on tilanne korjattava, jotta sote- ja pelastustoimen palvelut saadaan kestävälle pohjalle verotulojen pienentyessä.
– On tutkittava, mitä voidaan vähentää, mitä voidaan tehdä uudella tavalla ja mistä voidaan luopua, ja toimittava sen mukaan.
TKI-rahoituksen vaje on paikattava ja rekisteridata tuotava tutkijoiden ulottuville
Yliopistojen merkitys kasvaa sote-uudistuksen myötä, arvioi Ville-Pekka Sorsa, Helsingin yliopiston profiloitumishanke UHealthin johtaja. Seitsemän tiedekunnan yhteistyöalusta tukee poikkitieteellistä tutkimusta sote-palveluissa ja sairauksien ennaltaehkäisyssä.
– Monitieteinen tutkimus ja vahva yhteiskunnallinen vaikuttavuus kulkevat käsi kädessä, Sorsa toteaa.
Yliopistojen ja palveluntuottajien yhteistyö auttaa kanavoimaan huippututkimuksen tulokset yhteiskunnan hyödyksi. Helsingin yliopistolla on tästä pitkä kokemus. Esimerkiksi lääketieteellisestä tiedekunnasta löytyy perusterveydenhuollon tutkimusta edistävä akateeminen terveyskeskus. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan käytäntötutkimuksen keskus puolestaan kehittää sosiaalityötä.
Sorsan mukaan sote-ammattilaiset, johtajat ja päättäjät tarvitsevat pian nykyistä paremman pääsyn tutkittuun tietoon, sillä palvelujen priorisointi on nousemassa hyvinvointialueilla isoksi teemaksi. Jotta priorisointi onnistuu, täytyy Suomen investoida enemmän tehokkuutta koskevaan dataan ja tutkimukseen.
Ensiarvoisen tärkeää on varmistaa lainsäädännön tarkoituksenmukaisuus ja turvata riittävä rahoitus Findatalle. Sorsan mukaan sote-tiedon tutkimuskäyttöä koskevaa toisiolakia täytyy päivittää ja toimintaa resursoida riittävästi. Kansainvälisesti poikkeuksellinen rekisteridata on nyt huonosti tutkijoiden ja sote-palveluiden kehittäjien saatavilla.
– Kaikkein isoimmasta vahvuudesta onkin yhtäkkiä tehty heikkous.
Yliopistoista hyvinvointialueiden tärkeitä kumppaneita
Myös tutkimus- ja kehitysrahoituksen on oltava pitkäjänteistä, jotta syntyy kestäviä TKI-kumppanuuksia. Sorsa toivookin valtiolta suoria panostuksia siihen. Lisäksi hyvinvointialueille tarvitaan lisää porkkanoita omien TKI-investointien tekemiseen.
– Huomisen palvelut perustuvat tämän päivän tutkimustyöhön, hän muistuttaa.
Keusoten oma TKI-yksikkö perustettiin vuonna 2019, ja Ville-Pekka Sorsa ja Helsingin yliopiston professori Marja Airaksinen ovat mukana sen ohjausryhmässä. Keusoten johtajan Pirjo Laitinen-Parkkosen mukaan tarkoitus on luoda hyvinvointialueelle vahva TKI-ekosysteemi ja tuottaa alueen 200 000 asukkaalle parhaat ja vaikuttavimmat sote-palvelut kestävästi.
– Yliopistot ovat menestyksemme kannalta todella tärkeitä, Laitinen-Parkkonen sanoo.