Vuosi 2021 oli yliopiston kymmenvuotisen strategiakauden ensimmäinen vuosi. Strategiset valinnat (Tiede ja oppiminen kuuluvat kaikille, Avoimuus vahvistaa tiedettä ja yhteistyötä, Paras paikka opiskella ja työskennellä ja Vastuullisuuden ja kestävyyden edelläkävijä) edistyvät yksiköiden toimenpiteiden kautta. Vuodelle oli määritelty yhteensä 570 strategiaan liittyvää toimenpidettä. Esimerkiksi Sujuva opintojen eteneminen -tavoitetilaa edisti 47 toimenpidettä.
Tutkintojen määrissä jäätiin ministeriön tavoitteista. Positiivisena ilmiönä nousi esiin tavoiteajassa suoritettujen tutkintojen määrä ja osuus. Vuonna 2021 alemmista korkeakoulututkinnoista 48 prosenttia (2020: 22 %) ja ylemmistä korkeakoulututkinnoista 34 prosenttia (2020: 20 %) suoritettiin tavoiteajassa. Liki neljä viidestä perustutkinnosta suoritettiin nyt tavoiteajassa tai vuoden sisällä tavoiteajasta, kun vastaava osuus oli vuosina 2017-2020 noin puolet tutkintojen kokonaismäärästä.
Talouden tasapainottaminen edelleen tärkeää
Yliopiston operatiivinen tulos, eli tulos ilman sijoitustoiminnan vaikutusta, oli 4,6 miljoonaa euroa vuonna 2021. Operatiivinen tulos oli ylijäämäinen ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2015. Yliopiston täydentävä rahoitus kasvoi, kun sen sijaan perusrahoituksessa sekä tuotot että kulut olivat lähellä edellisen vuoden tasoa.
Täydentävä rahoitus kasvoi 7,5 prosenttia verrattuna vuoteen 2020 ja ylitti selvästi myös koronaa edeltäneen vuoden 2019 tason. Kasvu oli tutkimusrahoituksen lisäystä. Suomen Akatemian rahoitus kasvoi kymmenen prosenttia. Suomen Akatemia myönsi yliopistolle 28,6 miljoonaa euroa rahoitusta kolmelle profiloitumisalueelle: Understanding the Human Brain (UHBRAIN), Helsinki Institute for Social Sciences and Humanities (HSSH) ja Interdisciplinary Research for Health and Wellbeing (UHealth). Myös yritysten ja säätiöiden yliopistolle osoittama tutkimusrahoitus kasvoi selvästi.
– Voimme olla tyytyväisiä vuoden 2021 taloudelliseen tulokseen. Yliopiston vahva tutkimustoiminta näkyy täydentävän rahoituksen kasvuna. Myös kulukehitys onnistuttiin pitämään maltillisena, mikä tosin on edelleen osittain pandemiaan liittyvää, eikä siten pysyvää. Talouden tasapainottuminen on erittäin tärkeää, koska meillä on edessämme paljon taloudellista epävarmuutta, kvestori Marjo Berglund sanoo.
Koronapandemia vähensi erityisesti matkustukseen liittyviä kuluja
Perusrahoitus oli yhteensä 415 miljoonaa euroa, missä lisäystä edelliseen vuoteen oli 1,5 prosenttia. Perusrahoituksen tulosta paransi se, että OKM jakoi vuoden lopussa 3,3 miljoonaa euroa vuoden 2020 valtion talousarvioon kuuluvaa strategiarahoitusta, jonka käyttö siirtyi myöhemmille tilikausille. Yliopiston toiminnan kulut kasvoivat vuoteen 2020 verrattuna 2,7 prosenttia. Kulujen kasvu liittyi täydentävän rahoituksen lisäykseen, kun sen sijaan perusrahoituksen kulut olivat samaa tasoa vuoden 2020 kanssa. Koronapandemia vaikutti edelleen kuluihin, esimerkiksi matkustaminen oli edelleen hyvin vähäistä.
– Talouden tasapainotus edellyttää edelleen hyvin huolellista suunnittelua ja kulujen hallintaa. Lisäksi on erittäin tärkeä huolehtia siitä, että yliopiston tulos paranee opetus- ja kulttuuriministeriön rahanjakomallissa käytetyillä mittareilla, rehtori Sari Lindblom tähdentää.
Helsingin yliopiston tulos 2010-2021 ja ennuste 2022-2023, operatiivinen toiminta
Henkilölukumäärä joulukuun 2021 lopussa oli 8 241. Näistä opetus- ja tutkimushenkilöstöä oli 4 801, asiantuntija- ja tukipalveluhenkilöstöä 3 277 ja harjoittelukoulujen opetushenkilöstöä 163. Henkilöstökulut olivat kaksi kolmasosaa kokonaiskuluista. Toinen merkittävä kuluerä muodostuu opiskelu-, tutkimus- ja muista toiminnan edellyttämistä tiloista.
Tutustu yliopiston tilinpäätökseen 2021
Sijoitustoiminnan tuotto oli 24 prosenttia vuonna 2021
Sijoitustoiminnan ja varainhankinnan tulos oli 70,1 miljoonaa euroa. Summaan sisältyy 61 miljoonaa euroa sijoitusinstrumenttien arvonmuutosta vuoden vaihteen tilanteen mukaisena. Varainhankinnan tulokseen sisältyi kuusi miljoonaa euroa Helsingin yliopiston rahastojen yliopistolle maksamia sijoitustuottoja. Yliopiston kokonaistulos oli 74,7 miljoonaa euroa.
Helsingin yliopiston sijoitustoiminnan tuotto oli 24,17 prosenttia vuonna 2021. Sijoitusvarat kasvoivat yli sadalla miljoonalla eurolla ja olivat 675 miljoonaa euroa vuoden lopussa. Sijoitustoiminnan hyvä tulos ei ole kuitenkaan käytettävissä yliopiston toimintaan, koska se aiheutuu käyvän arvon muutoksesta eikä tarkoita kassavirtaa yliopistolle.
– Yliopiston perspektiivi sijoitustoiminnassa on pitkä, 25 vuotta. Vuosituotosta riippumattomalla tasaisella tuotonjaolla varmistetaan, että muun muassa lahjoitusprofessuureille riittää varoja joka vuosi, kvestori Marjo Berglund tähdentää.
Vuonna 2021 yliopisto sai käyttöönsä sijoitustoiminnan tuottoa seitsemän miljoonaa euroa. Vuosien 2010–2021 aikana tuottoa on jaettu yhteensä 72 miljoonaa euroa.
Lue lisää sijoitustoiminnan tuloksesta 21.4. julkaistusta uutisesta
Tutustu vastuullisen sijoitustoiminnan raporttiin 2021 (englanniksi)
Vuoden 2022 näkymät
Yliopiston valtionrahoitus vuonna 2022 kasvaa 5,9 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2021. Rahoituksesta 3,4 miljoonaa euroa on kuitenkin ehdollista ja toteutuu, mikäli vuodelle 2022 suunnitellut lisäaloituspaikat pystytään täyttämään. Vuoden 2020 ennätyksellisen suuri tutkintokertymä paransi Helsingin yliopiston rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmallissa vuonna 2022, mutta ennätysvuoden jälkeen tutkintomäärät vastaavasti putoavat. Tutkintotavoitteen saavuttaminen ja tutkintojen suoritusaikojen nopeuttaminen ovat edelleen hyvin tärkeitä tavoitteita.
Yliopistojen tulossopimuksessa kaudella 2021–2024 aiempaa suurempi osuus rahoituksesta on korvamerkitty uusiin velvoitteisiin. Yliopistojen koulutuksen volyymiä kasvatettiin vuonna 2021 yhteensä 2071 uudella aloituspaikalla, mistä Helsingin yliopiston osuus oli 98 paikkaa eli 5,8 prosenttia. Vuonna 2022 on suunniteltu edelleen yhteensä 3540 aloituspaikan lisäys, josta Helsingin yliopiston osuus on 403 paikkaa eli 11,4 prosenttia.
Yliopiston ennustettu operatiivinen tulos vuonna 2022 on 12 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tuloksen kannalta riskinä on kustannusten kohoaminen ennakoitua nopeammin. Kuluvalla hallituskaudella valtion talousarvioon on palautettu yliopistolain mukainen yliopistoindeksi. Koska inflaatio on lähivuosiin verrattuna merkittävästi kiihtymässä, yliopistoindeksin merkitys on entistäkin suurempi ja siihen mahdollisesti kohdistuvien leikkausten seuraukset vakavia.
AVAINLUKUJA 2021
Henkilöstö
8 241 työntekijää, joista opetus- ja tutkimushenkilöstöä 4801
1 583 kansainvälisen henkilöstön määrä, joista 1 356 on opetus- ja tutkimushenkilöstöä
28 % kansainvälisen henkilöstön osuus opetus- ja tutkimushenkilöstöstä
Opiskelu
30 817 tutkinto-opiskelijaa
2 012 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa
5 301 tutkintoa, sis. myös lisensiaatit ja ammatilliset jatkotutkinnot
1,1 miljoonaa suoritettua opintopistettä
29 940 hakijaa päähaussa
4 200 uutta opiskelijaa
65 % naisia kandi- ja maisterivaiheen opiskelijoista
60 % naisia tohtorikoulutettavista
Tutkimus
11 095 julkaisua, joista vertaisarvioituja 76 %
3 179 tutkimusprojektia
Helsingin yliopisto on mukana neljässä Suomen Akatemian kymmenestä lippulaivaohjelmasta.
Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmiin 2014—2019 ja 2018—2025 kuuluvista huippuyksiköistä 9 toimi Helsingin yliopistossa. Näistä 7 johdettiin Helsingin yliopistosta.
14 akatemiaprofessoria
Vaikuttavuus
111 keksintöilmoitusta ja 25 patenttihakemusta
46 125 rekisteröityä alumnia
147 tapahtumaa Tiedekulmassa, tavoittivat suorina lähetyksinä ja tallenteina 50 000 katsojaa
40 miljoonaa katselukertaa Helsinki.fi-verkkosivuilla
14 300 kansainvälistä mediaosumaa
Ranking
82. sija Shanghain yliopistovertailussa
0,5 % parhaimmistossa maailman 18 000 yliopiston joukossa
Lue lisää:
Katsaus vuoteen 2021 -julkaisu