Eettisesti ja juridisesti on vaikeaa esittää kestäviä perusteluja sille, että jonkin ihmisryhmän palkkaa pienennettäisiin, ihmettelee kasvatuksen ja koulutuksen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon professori Kristiina Brunila käyttäytymistieteellisestä tiedekunnasta.
– Millaista tasa-arvonäkemystä sellainen edustaa? Brunila kysyy.
– Työmarkkinat ovat eriytymässä etnisesti. Yliedustettuna on palveluala kun taas asiantuntijatöihin maahanmuuttajan on vaikea päästä, sanoo tutkijatohtori Lotta Haikkola valtiotieteellisestä tiedekunnasta.
Siivoustöissä 60 prosenttia miehistä on ulkomaalaistaustaisia. Maahanmuuttajat myös työskentelevät usein ammateissa, jotka eivät vastaa heidän koulutustaan.
Harjanvarressa saattaa olla myös tohtorikoulutuksen saanut.
– Syy tähän on usein se, etteivät palvelujen tuottajat aina huomioi tutkintoja. Siksi harjanvarressa saattaa olla myös tohtorikoulutuksen saanut, Haikkola sanoo.
Syrjintää työhönotossa
Haikkolan mukaan tärkeitä kysymyksiä ovat: Miksi vain suomalainen kokemus ja koulutus tunnistetaan osaamiseksi? Miksi muualta saatu, ei-suomalainen kokemus ja taito jäävät huomiotta?
Suomessa on tuotettu runsaasti erinomaista tutkimusta, osaamista, oppaita, malleja ja ohjeistuksia, jotka auttavat tunnistamaan omasta ja muiden toiminnasta löytyvää eriarvoistavaa ajattelua.
– Tutkimus tuo yhä uudelleen esille sen että kasvatus ja koulutus uusintavat myös tiedostamatta eriarvoistavia tapoja ajatella ja toimia, kun kyseessä ovat maahanmuuttajat, Brunila toteaa.
Koulutuspolitiikka on vuosikymmenten ajan hylkinyt hallituksen tasa-arvo-ohjelmien, tasa-arvotyön ja tasa-arvoa koskevan tutkimuksen tuloksia.
Brunilan mukaan ongelma on siinä, että poliittinen päätöksenteko ei ole jostain syystä halunnut viedä tätä tasa-arvotyössä tuotettua osaamista ja tietoa koulutuspoliittisiin ohjelmiin ja uusien opettajien kouluttamiseen. Koulutuspolitiikka on vuosikymmenten ajan hylkinyt hallituksen tasa-arvo-ohjelmien, tasa-arvotyön ja tasa-arvoa koskevan tutkimuksen tuloksia.
– On käsittämätöntä, että itseään tasa-arvon mallimaaksi kutsuvassa maassa voidaan toimia näin, Brunila sanoo.
Lotta Haikkola työskentelee parhaillaan Migrant Youth Employment -hankkeessa. Hanketta johtaa apulaisprofessori Lena Näre, ja siinä ovat mukana myös tutkijatohtori Elina Paju ja tohtorikoulutettava Daria Krivonos.