Helsingin yliopistossa syksyllä 2018 aloittaneista tietojenkäsittelytieteen opiskelijoista 29 prosenttia oli naisia. Se oli enemmän kuin kertaakaan kymmenen viime vuoden aikana. Kasvua oli myös kahtena edellisvuotena.
Naisten osuus paikan vastaanottaneista opiskelijoista on tietojenkäsittelytieteessä jäänyt yleensä alle 20 prosentin. Nousu on herättänyt pohdinnat siitä, onko alalla tapahtumassa suurempikin käänne sukupuolijakaumassa, ja mistä muutos voisi johtua.
– Olemme iloisia naisten osuuden kasvusta. Naiset näyttävät usein arvostavan sitä, ettei ala olekaan koodausta vaan tarjoaa hyvin monipuolisia mahdollisuuksia. Selvitämme asiaa parhaillaan tarkemmin kyselyllä, sanoo tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen.
Yli kymmenen vuotta vanhat luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia 2008 voimaan tullen tutkintouudistuksen vuoksi.
Esimerkki vaikuttaa
Mitä sanovat ensimmäisen vuoden opiskelijat itse? Miksi he hakeutuivat opiskelemaan tietojenkäsittelytiedettä?
Minna Iholin, 25, opiskeli alun perin kauppatieteitä.
– Kaipasin kuitenkin jotain konkreettisempaa. Siskoni oli aloittanut tietojenkäsittelytieteen opinnot vuotta aiemmin ja sai minutkin kiinnostumaan, Iholin kertoo.
Ronja Koskivaara, 24, ehti opiskella Tampereen yliopistossa journalistiikkaa ja asua ulkomailla ennen kuin hän päätti vaihtaa tietojenkäsittelytieteeseen.
– Työllistyminen on varmempaa tältä alalta, ja minullakin oli täällä tuttuja ennestään, hän kertoo.
Noora Rytilä, 21, oli ensin harkinnut hakeutuvansa valtiotieteelliseen.
– Välivuoden aikana huomasin, että osasin auttaa kaveriani web-devausongelmissa [verkkokehitys]. Aloin selvittää, millaisia töitä alalla voisi olla, ja tietojenkäsittelytiede alkoi tuntua hyvältä vaihtoehdolta.
Tuttavien esimerkki, hyvät työllisyysnäkymät ja sisäänpääsymahdollisuus ilman pääsykoetta nousevat esiin myös naisten vastauksissa käynnissä olevaan kyselyyn.
Osa oli innostunut alasta kokeiltuaan avointa ohjelmoinnin verkkokurssia. Osa vastaajista kertoo, että myös yleistynyt uutisointi esimerkiksi digitalisaatiosta ja tekoälystä on vaikuttanut valintaan.
Miksi tietojenkäsittelytiedettä kannattaa opiskella? Katso, miten tietojenkäsittelytiedettä opiskelevat Minna Iholin, Noora Rytilä ja Ronja Koskivaara vastaavat! Juttu jatkuu videon jälkeen.
Mielikuvat voivat vaikuttaa tiedostamatta
Iholin, Koskivaara ja Rytilä tunnistavat yhä asenteita, jotka voivat ohjata naisia välttämään luonnontieteitä. Tietokoneisiin liittyvät alat on perinteisesti mielletty erityisen miehisiksi. Asenteet ovat heidän mielestään kuitenkin muuttumassa, ja ainakin heitä on koulussa ja lähipiirissä kannustettu luonnontieteiden pariin.
He uskovat, että myös eri aloihin liittyvillä mielikuvilla on vielä paljon merkitystä, kun nuori miettii opiskelualan valintaa. Supercellin kaltaiset yritykset ovat saaneet tietojenkäsittelyn tuntumaan tulevaisuuden alalta, mutta naisilla voi silti olla alitajuisia esteitä hakeutua opiskelemaan luonnontieteitä.
– Jos ei tiedä, mitä ala oikeasti pitää sisällään, valinnat perustuvat mielikuviin ja stereotypioihin, Koskivaara sanoo.
Iholin, Koskivaara ja Rytilä sanovat, että opiskelussa sukupuolella ei ole mitään väliä. Työelämässä naiseus voi olla jopa etu.
– Mielikuva voi olla, että naisena on vaikeampi saada alan töitä kuin miehenä. Yritysvierailuilla ohjelmisto- ja konsulttiyrityksissä on kuitenkin kerrottu, että asia voi olla päinvastoin. Siellä halutaan, että töissä on erilaisia ihmisiä, Rytilä sanoo.
Opiskelemaan ilman pääsykokeita
Kaikki kolme pääsivät opiskelemaan ylioppilastodistuksen arvosanoilla ilman pääsykoetta. Opintojen käytännön toteutus on ollut kaikille myönteinen yllätys. Esimerkiksi luentopakkoa ei ole, ja kursseja voi suorittaa verkossa.
Koskivaara ja Rytilä lukivat lukiossa pitkän matematiikan, Iholin lyhyen. Vuosikurssilla on myös opiskelijoita, jotka ovat tulleet ammattikoulupohjalta. Opiskelemaan voi päästä myös suorittamalla avoimen verkkokurssin tai tekemällä opintoja itsenäisesti etukäteen.
– Matematiikkaa ei tarvitse rakastaa, mutta sen kanssa pitää tulla toimeen. Matemaattinen ajattelu auttaa koodaamisessa tarvittavassa ongelmanratkaisussa, Rytilä sanoo.
Opinnot voi aloittaa, vaikka ei olisi koskaan ohjelmoinut. Kaiken ehtii oppia opintojen aikana ja apua saa, Rytilä vakuuttaa.
– Yksin ei tarvitse osata kaikkea. Osa opiskelusta on pajamuotoista, eli täällä on ihmisiä sitä varten, että he auttavat tehtävissä. En ollut osannut odottaa sellaista.
Taitoja voi soveltaa eri aloilla
Tietojenkäsittelytieteen opintoja voi soveltaa monella alalla.
– Olen itse esimerkiksi innostunut datatieteestä ja massadatan analyysistä. Niitä voi hyödyntää esimerkiksi sosiaalitieteissä, sanoo Rytilä.
Iholin aikoo tehdä maisteriopinnot myös kauppatieteistä, koska uskoo, että kaupallinen osaaminen yhdistettynä tietojenkäsittelytieteeseen on työelämässä etu. Tulevaisuudessa häntä kiinnostaa muun muassa palvelumuotoilu.
– Täällä saatavia tietoja tarvitsee tulevaisuudessa millä tahansa alalla, Iholin sanoo.
Tutustu koulutusohjelmiin:
Tietojenkäsittelytieteen kandiohjelma
Matemaattisten tieteiden kandiohjelma
Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan englanninkielinen kandiohjelma
Datatieteen maisteriohjelma
Tietojenkäsittelytieteen maisteriohjelma
Tietojenkäsittelytieteen opinnot Avoimessa yliopistossa
Lue lisää:
Yhteishaku
Tietojenkäsittelytieteen tutkija Ella Peltonen: Tekoäly ei syö meitä