Kampusalueilla voi olla suuri merkitys koko kaupungin monimuotoisuudelle. Helsingin yliopistolla on käynnissä monenlaisia hankkeita luonnon monimuotoisuuden edistämiseen yliopistoarjessa: erilaisia lajistokartoituksia, niittyjen perustamista nurmikkoalueiden tilalle ja uusimpana Viikin kampukselle on rakentumassa metsäpuutarha. Yhteistä kaikille projekteille on, että luonnon monimuotoisuustyötä tehdään yliopistoyhteisöä osallistavalla tavalla.
– Helsingin yliopistolla tehdään merkittävää tutkimusta ja koulutetaan asiantuntijoita kestävyyden ja vastuullisuuden eri osa-alueisiin, kuten luontokadon torjuntaan liittyen. Tavoitteenamme on hyödyntää tätä osaamista myös yliopistoarjen ja kampusten kehitystyössä. Monessa projektissamme yhdistyvätkin kaksi meille tärkeää asiaa: yliopistoyhteisön jäsenten osallisuus ja tutkittuun tietoon nojaaminen, toteaa Helsingin yliopiston kestävyyden ja vastuullisuuden erityisasiantuntija Riina Koivuranta.
Etenkin lajistokartoituksissa pyritään hyödyntämään myös kansalaistiedettä. Näin mahdollisimman moni niin yliopistolta kuin sen ulkopuoleltakin voi osallistua tärkeään työhön.
Luonnon monimuotoisuus on yksi painopistealue yliopiston Kestävyys ja vastuullisuus -ohjelmassa vuosille 2022–2024. Teema on yhä tärkeämmässä roolissa eri organisaatioissa ja esimerkiksi luontohaittojen laskentaa tehdään paljon nyt hiilijalanjäljen laskemisen rinnalla.
Luonnossa liikkumisella on paljon positiivisia terveysvaikutuksia. Siksi sekä luonnon monimuotoisuuden, että ihmisten hyvinvoinnin edistäminen on mahdollista samanaikaisesti.
Luonnon monimuotoisuutta edistetään kartoittamalla kampusluontoa ja kuulemalla yliopistoyhteisöä
Keväällä 2024 yliopistolaisilta kerättiin tietoa siitä, missä ovat juuri heille tärkeimmät paikat kampuksilla, ja missä he näkivät mahdollisuuksia edistää luonnon monimuotoisuutta entisestään.
Kyselyyn tuli kaiken kaikkiaan 1300 vastausta, joista noin 700 oli täytetty kokonaan. Yliopiston jäsenille tärkeitä paikkoja kampuksilla merkittiin yli 3000 kohteeseen ja erilaisia monimuotoisuustoimia toivottiin 2000 eri paikkaan. Kyselyn tulokset yhdistetään olemassa olevaan luonnon monimuotoisuus- ja hiilinieluaineistoon sekä lajikartoituksilla kerättyihin tietoihin.
– Työstä syntyvä raportti auttaa kertomaan, mitkä paikat kampuksilla ovat luonnon monimuotoisuuden, hiilivarastojen ja kampusluonnon sosiaalisten merkitysten kannalta arvokkaimpia. Tämä kaikki auttaa suunnittelemaan luonnon monimuotoisuuden edistämistoimia sinne, missä tarve luonnon turvaamiselle ja lisäämiselle on kaikkein suurin, kertoo kartoituksesta vastaava tutkijatohtori Jussi Lampinen Kestävyystieteen instituutti HELSUS:ista.
Raportin on määrä valmistua vuoden 2024 loppuun mennessä.
Kyselytutkimuksen lisäksi suunnittelua tukevat erilaiset lajistokartoitukset kampuksilla. Yliopiston päätöksentekoon pyritään yhdistämään tutkimustietoa ja Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus onkin kartoittamassa kaikkien yliopistokampusten lajiston neljän lajiryhmän osalta oman tutkimustyönsä osana.
Kartoitukseen voi osallistua kuka tahansa yliopistolainen, joka tuntee lintuja, kukkivia kasveja, päiväperhosia tai kimalaisia. Osallistua voi myös vaikkei olisikaan yliopistolainen, mutta liikkuu kampusalueilla.
Lajien yksilöiden esiintymistä kartoitetaan hehtaarin kokoisissa tutkimusruuduissa Suomen Lajitietokeskuksen Mobiilivihko-sovelluksen avulla. Mobiilivihkossa lajihavaintoja voidaan ilmoittaa “täydellisinä listoina”, mikä mahdollistaa tiedon keräämisen systemaattisesti kaikista tarkastelun kohteena olevista lajeista.
– Täydellisten listojen menetelmällä kerätty aineisto on lajien esiintymistä tarkasteltaessa merkittävästi parempilaatuisempaa kuin satunnaisesti ilmoitetut havainnot, toteaa yli-intendentti Aleksi Lehikoinen, joka vetää projektia.
Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa ja kampuksella Luomuksen henkilöstön virkistyspäivässä 20.5. saatiin kasaan komeat 248 lajia.
Hieman huterammallakin lajituntemuksella voi osallistua kartoitukseen. Viikin kampuksen kaikille avoin BioBlitz on käynnissä iNaturalist-sovelluksessa. iNaturalist Suomi on osa kansainvälistä iNaturalist-verkostoa. Palvelun avulla tuotetut havainnot tallentuvat lopulta Suomen Lajitietokeskukseen ja ovat sen kautta tutkijoiden, viranomaisten ja harrastajien käytettävissä.
BioBlitz on nimensä mukaisesti yleensä lyhytkestoinen tapahtuma, jossa kartoitetaan tietyn alueen lajisto. Viikissä ”blitz” kestää kuitenkin koko kesän ajan, syyskuun loppuun saakka.
– Osallistuminen on helppoa, eli puhelin käteen ja kävelemään ja kuvaamaan kasveja, sieniä ja eläimiä ympäri kampusta, iNaturalist hoitaa tunnistukset, jollet jo itse tunnista lajeja, kuvailee akatemiatutkija Anne Duplouy, Biodiversity on Campus -aloitteesta.
Blitzissä kerättyjä tietoja käytetään muun muassa sisällöksi kampukselle tuleviin opastauluihin, jotka johdattavat vehreälle kampuskävelylle. Jos Blitz toistetaan esimerkiksi vuosittain, sen avulla voidaan myös tarkastella Viikin kampuksen viheralueiden ja biodiversiteetin muutoksia.
Jos lajintunnistus kuitenkin alkaa kiinnostaa enemmän, voi ottaa haasteen vastaan ja osallistua Luomuksen muihin hankkeisiin eli 100 lajia -tai täydelliset listat -haasteeseen.
Kukkivat niityt turvaavat pölyttäjien tulevaisuutta
Lajistokartoitusten lisäksi kampuksilla pyritään aktiivisesti lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Viikissä niittyprojekti on käynnissä jo kolmatta kesää ja uusia niittyjä on perustettu eri puolille kampusta talkoovoimin. Uusimmat odottavat sateita Ruokaviraston edessä ja Biokeskus 3:n naapurissa. Myös Helsingin keskustassa, Luonnontieteellisen museon pihalla on keto.
– Yliopisto toteutti vuodenvaihteessa rahoitushaun, jossa kaikki yliopistoyhteisön jäsenet saivat hakea rahoitusta kestävyys- ja vastuullisuusideoilleen, eli Kipinöille. Kipinä-rahoituksen tarkoituksena on luoda yhdessä yhteisön omistamaa kestävyyskulttuuria, joka näkyy yliopistomme arjessa ja vauhdittaa kestävyystavoitteidemme toteutumista, kuvailee Riina Koivuranta.
Viikissä Kipinä-rahalla tuotetaan luontopolku ja infokylttejä, ja on myös palkattu osa-aikainen projektisuunnittelija, joka koordinoi BioBlitziä ja kutsuu mm. muutamia koululuokkia mukaan osallistumaan kartoitukseen. Keskustakampuksella Kipinä-rahalla on rakennettu kaupunkipuutarha ja Galleria kasvihuone Siltavuorenpenkereelle.
Rahoitusta on saanut myös hieman niittyjä jykevämpi hanke eli metsäpuutarha, joka nousee Biokeskus 3:n naapuriin. Tavoitteena on muuttaa vajaakäytöllä oleva nurmikko viihtyisäksi viheralueeksi. Metsäpuutarhat ovat metsäisiä, mutta avoimia ja valoisia tiloja, joissa on eri korkuisia puita, pensaita ja ruohovartisia kasveja, niin että puutarha jäljittelee metsän kasvutapaa. David Israelin ja Kim Yrjölän konseptoima hanke on ollut mukana myös Helsingin yliopiston Circulator-inkubaattoriohjelmassa, jossa tuetaan innovaatioiden ituja.
Metsäpuutarhan vieressä ovat kampusviljelijöiden viljelylaatikot, joita on voinut viljellä jo vuodesta 2013.