Vuoden 2018 kesä osoitti, että Itämeri tarvitsee kiireellisesti suojelua. Helteinen kesä toi merialueille poikkeuksellisen paljon leväkukintoja, ja uutisissa kauhisteltiin uimarantojen myrkyllisiä leväpuuroja. Suomenlahdella sinileväkukinnat olivat vuosikymmenen pahimmat.
Levien kukintaan vaikuttavat monet ilmiöt, mutta yksi keskeinen syy on maalta mereen valuvien ravinteiden määrä. Levät käyttävät ravinteita ruokanaan, ja ravinteita päätyy mereen ihmisten jätevesien ja pelloilta vesistöihin valuvien lannoitteiden mukana. Tärkeimmät rehevöitymistä aiheuttavat ravinteet ovat typpi ja fosfori.
Nyt Itämeren suojeluun keskittynyt asiantuntijapaneeli esittää, että Itämeren rehevöitymistä hillittäisiin nykyisten keinojen lisäksi ottamalla ravinnepäästökompensaatio laajemmin käyttöön.
Ravinnekompensaatio tarkoittaa sitä, että esimerkiksi jätevedenpuhdistamo korvaa sen puhdistamaan veteen jääneitä ja vesistöihin mahdollisesti päätyviä ravinteita rahoittamalla ravinteiden määrää vähentäviä hankkeita muualla. Tällainen muualla rahoitettava hanke voisi olla vaikkapa toisen puhdistamon tukeminen, jotta sinne voitaisiin hankkia uutta vedenpuhdistustekniikkaa ja kemikaaleja vähentämään ravinnepäästöjä, tai peltojen kipsikäsittelyn rahoittaminen.
– Jätevedenpuhdistamo voi kompensoida puhdistuksesta jälkeen jäävää kuormitusta osittain tai kokonaan vähentämällä kuormitusta muualla. Tämä on taloudellisesti järkevää, koska monien Itämereen jätevesiä laskevien jätevedenpuhdistamoiden puhdistusaste on jo nyt niin korkea, että puhdistustehon nostaminen ei ole kustannustehokasta, sanoo ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.
Ollikainen on päästökaupan asiantuntija ja ehdotuksen tehneen paikallistason Itämeri-paneelin puheenjohtaja. Helsingin yliopistosta paneelissa on mukana myös professori Alf Norkko, joka toimii Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman professorina.
Ympäristöministeriön luotava kompensaatiomalli
Monet tahot voisivat vähentää kuormitusta, jos ne saisivat kumppaneita rahoittamaan tarvittavaa puhdistusteknologiaa ja muita vaadittavia toimia. Vapaaehtoinen ravinnepäästöjen kompensaatio olisi yksi keino saattaa nämä kaksi toimijaryhmää yhteen.
Paneeli suosittaakin, että ympäristöministeriö johtaisi työtä, joka loisi laskentaperiaatteet kompensaatioiden määrittelyyn; rakentaisi mallin, jossa kompensaatioiden kysyntä ja tarjonta kohtaisivat; ja loisi sertifikaatin, jossa riippumaton taho todentaisi kuormitusvähennyksen. Kompensaatio-ohjelma perustuisi vapaaehtoisuuteen, mutta sille pitäisi luoda toimivat raamit.
Idea olisi sama kuin monille tutussa lentojen päästöjen kompensoinnissa, jossa lentomatkustaja voi hyvittää vapaaehtoisesti oman lentonsa tuottamia kasvihuonepäästöjä rahoittamalla päästöjä vähentäviä hankkeita jossakin muualla.
Helsingin seudun vesihuolto jo nyt fosforineutraali kompensoinnin avulla
Yhden esimerkin onnistuneesta kompensoinnista tarjoaa Helsingin seudun ympäristöpalveluiden HSY:n vesihuolto. HSY on kuntayhtymä, joka tuottaa vesi- ja jätehuollon palveluja. HSY ja Helsingin kaupunki kokeilivat onnistuneesti puhdistetun jäteveden fosforijäämien kompensointia niin, että Helsingin kaupungin jätevesikuormitus oli fosforineutraalia.
Pilottihankkeessa Helsingin kaupunki ja HSY kompensoivat yhden vuoden ajalta Helsingin kaupungin osuuden Viikinmäen jätevedenpuhdistamon fosforipäästöistä vähentämällä vastaavan määrän ravinnepäästöjä Valko-Venäjän Vitebskin ja Venäjän Sosnovy Borin jätevesistä. Kaupunki ja HSY tukivat Vitebskin jätevedenpuhdistamon fosforinpoistokemikaalien hankintaa niin, että puhdistamolla päästiin puhdistettujen jätevesien fosforipitoisuudessa Itämeren suojelukomissio HELCOMin suositustasoon.
Nyt monet muutkin toimijat ovat tekemässä samaa. Itämeri-paneeli toivookin, että ravinnepäästöjen kompensaatio laajenisi Itämeren alueella ja toteaa, että vapaaehtoinen kompensointi olisi erinomainen osoitus laitosten ja erilaisten toimijoiden yhteiskuntavastuusta.
Tutkimus löytänyt useita keinoja Itämeren suojelemiseksi
Helsingin yliopiston tutkijat ja heidän yhteistyökumppaninsa ovat selvittäneet useita keinoja Itämeren suojelemiseksi. Tällaisia keinoja ovat esimerkiksi kipsin levitys pelloille, peltojen jättäminen kyntämättä talveksi sekä kosteikkojen tukeminen.
Yksi tehokkaimmista keinoista vähentää fosforin kuormitusta on kipsin levitys pelloille. Itämeri-paneeli ehdottaakin, että peltojen kipsikäsittely tulisi toteuttaa Saaristomeren valuma-alueella kipsille soveltuvilla pelloilla välittömästi. Ravinnekompensaatio-malli voisi tukea myös tätä työtä, kun omia ravinnekuormiaan kompensoivat tahot voisivat ohjata varoja peltojen kipsikäsittelyyn.
– Kymmenen viime vuoden aikana laajoista pilottihankkeista kertyneet kokemukset ja uusin tutkimustieto tukevat kipsin laajamittaisempaa soveltamista fosforin hajakuormituksen hillitsemiseksi, sanoo professori Kari Hyytiäinen, joka toimii paneelin sihteeristössä.
Professori Alf Norkko painottaa, että myös muiden lupaavien, ravinnekuormitusta pelloilta vähentävien menetelmien tutkimusta tulisi jatkaa. Kaikki käytännön toimet perustuvat tieteelliseen perustutkimukseen, mutta siihen on osoitettu viime vuosina entistä vähemmän määrärahoja.
– Itämeren suojelutyölle on äärimmäisen tärkeää, että käytännön toimien lisäksi perustutkimukselle ja koulutukselle osoitetaan riittävästi varoja, Norkko toteaa.
Itämeren suojelun rahoituksen tuettava tutkimusta ja paikallisia toimijoita
Suomen hallitus päätti syyskuussa 2018 Itämeren suojelun kehyksestä, josta varoja vuosittain kohdennetaan eri kohteisiin. Budjettikehyksen määräraha vuosille 2019-2021 on yhteensä 45 miljoonaa euroa. Vuodelle 2019 hallitus esitti Itämeren ja sisävesien suojelun tehostamiseksi 15 miljoonaa euron lisärahoitusta, joka kanavoidaan muun muassa maatalouden vesistökuormituksen vähentämiseen, Suomen ympäristökeskus Syken tutkimusalus Arandan käytön vahvistamiseen ja kaupunkivesien kestävän käsittelyn edistämiseen.
Itämeri-paneeli esittää, että rahoituksen tulisi tukea sekä paikallisia toimijoita niiden vesiensuojelutyössä että korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten työtä mereen liittyvien teemojen tutkijoina, opettajina ja meriekosysteemin tilan seuraajina.
Itämeri-paneelin kannanotot:
Ravinnepäästöjen kompensaatioista vauhtia Itämeren suojeluun (28.11.2018)
Lue lisää:
Itämeren suojelun ekonomian lahjoitusprofessuurille jatkokausi