Uusi tapa korvata luonnolle aiheutetut tuhot

Päästökauppaa jäljittelevä järjestelmä pelastaisi lajiston monimuotoisuutta tuleville sukupolville. Suomessa riittää ennallistettavaa luontoa, ympäristöekonomian professori sanoo.

Luonnon monimuotoisuus hupenee kaikkialla maailmassa hälyttävän nopeasti ihmisen maankäyttötapojen vuoksi, eikä nykylainsäädäntö estä lajikatoa. Ei siitäkään huolimatta, että rikas luonto on tärkein voimavaramme ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä ja helpottaa muutokseen sopeutumista.

Ympäristöekonomian professori Markku Ollikaisen ympärille ryhmittynyt, Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoista koostuva tiimi etsii ratkaisua tähän jättiläismäiseen ongelmaan.

Kehitteillä on päästökaupan ideaa jäljittelevä kompensaatiomekanismi. Sen perusajatus on luoda markkinat, joilla monimuotoisuuden heikentäjä ostaa aiheuttamaansa heikennystä vastaavan monimuotoisuuden parannuksen jostakin toisaalta.

Kompensaatio maanomistajalle

– Käytännössä mekanismi toimisi niin, että monimuotoisuutta heikentävä yritys maksaisi kompensaatiota maanomistajalle, joka käyttäisi rahan luontoalueiden entisöimiseen, kertoo professori Ollikainen.

Suomessa on Ollikaisen mukaan runsaasti ennallistettavia maita: soita, huonotuottoisia talousmetsiä ja tuhoutumassa olevia maatalouden perinnebiotooppeja.

– Monimuotoisuuden voimistaminen ennallistamalla tekisi näistä maista taloudellisesti tuottavia ja ekologisesti arvokkaita. Kompensaatiolle muodostuu hinta, joka kattaa kustannukset, joten ennallistaminen on kannattavaa.

Universaali malli, paikallinen markkina

Mekanismin tarkoituksena on ohjata ihmisten toimintaa alueille, joissa toiminnan vaikutusta voidaan kompensoida. Käytännössä tämä koskisi vain yleisimpiä lajeja ja luontotyyppejä. Monimuotoisuudeltaan arvokkaimmat alueet jäisivät lain turvaamaan rauhaan, koska niiden arvo olisi liian korkea.

Kokonaan ”kaupan” ulkopuolelle jäisivät alueet ja lajit, jotka ovat uhanalaisia tai vaarassa uhanalaistua.

– Pääperiaatteemme on, että kompensaatioiden on korvattava biodiversiteettihävikki. Kokonaisuudessaan monimuotoisuus ei siis vähenisi, Ollikainen korostaa.

Kehitettävä mekanismi on universaali ja ryhmä aikoo jakaa kokemuksiaan maailmalle, mutta Ollikaisen mukaan markkina-alueen tulee olla kansallinen.

– Monimuotoisuus on luonteeltaan monin osin paikallista.

Suo sitoo hiiltä ja tuottaa marjoja

Hupenevat suotyypit ovat kotoinen esimerkki alueista, joiden hyväksi konmpensaatiojärjestelmä toimisi. Näin ihmiset hyötyisivät tulevaisuudessakin suon tuottamista ekosysteemipalveluista: hiilidioksidin sidonnasta, sen kyvystä vähentää tulvia sekä suon antimista kuten karpaloista ja lakoista.

Vastaavaa mekanismia ei Suomessa ole aiemmin kokeiltu luonnonsuojelussa. Tutkimusryhmä uskoo järjestelmän synnyttävän luonnonhoidon ja entistämisen työpaikkoja sekä uusia tulonlähteitä maaseudulle.

Ollikaisen tiimi Biodiversity now on semifinalistina mukana Helsinki Challenge -kilpailussa, jolla juhlistetaan Helsingin yliopiston 375-vuotissyntymäpäiviä. Kaikki 20 semifinalistia nousevat lavalle yliopiston suuressa juhlasalissa 3.9. Tilaisuus on yleisölle avoin, mutta järjestäjät toivovat ennakkoilmoittautumista.

Lue lisää ilmastonmuutoksesta, sen torjunnasta, soista ja muista vaarassa olevista luontotyypeistä: Suo. Kuokka. Jussi.

Lue lisää aiheesta: Kestävä kehitys