Somalidiasporalla maailmalla on poikkeuksellisen paljon yhteyksiä paitsi Somaliaan myös somaliyhteisöihin muissa maissa. Viime vuosina somalien transnationaalisuuden tutkimus onkin lisääntynyt.
Abdirashid Ismail tutkii sitä, miten somalivanhempien transnationaaliset siteet vaikuttavat lasten hyvinvointiin Suomessa.
– Tähänastinen tutkimus on lasten osalta keskittynyt paljolti siihen, miten lapsiin vaikuttaa se, että vanhemmat tai toinen heistä asuu eri maassa. Oman tutkimukseni kohdeperheet taas asuvat kaikki Suomessa. Transnationaalisilla siteillä on silloinkin vaikutusta.
“Vanhempien siteillä ulkomaille on todettu olevan myös paljon positiivisia vaikutuksia lapsiin.”
Ismail keskittyy tutkimuksessaan yksinomaan negatiivisiin vaikutuksiin, mutta hän korostaa, että vanhempien siteillä ulkomaille on todettu olevan myös paljon positiivisia vaikutuksia lapsiin.
Politikointi ja khat vievät isän aikaa
– Somalit rakastavat politiikasta puhumista, sanoo Ismail.
Suoran poliittisen osallistumisen lisäksi miehet kerääntyvät kahviloihin väittelemään kiihkeästi Somaliaan liittyvistä yhteiskunnallisista kysymyksistä. Siinä kuluu runsaasti aikaa.
Khat vie sekin niin miesten aikaa kuin rahaakin.
– Khat on nostalginen tuote, joka seuraa somaleita, mihin ikinä he muuttavatkaan. Se maksaa noin 30 euroa käyttökerralta. Sitä käytetään pari kertaa viikossa neljän, viiden tunnin ajan.
Khat on mieto, mutta Suomessa laiton päihde.
– Kun isän aikaa kuluu keskusteluun ja khatin käyttöön, se on poissa lapsilta, Ismail toteaa.
Perhe velvoittaa
Yhtäältä somalit tuntevat vastuuta perheenjäsenistään ja sukulaisistaan ulkomailla. Toisaalta monen perheen talous on tiukoilla, koska somaliväestön työttömyysluvut Suomessa ovat korkeita ja perheet suuria. Tässä kontekstissa rahankäytön tarkka suunnittelu ja hankintojen priorisointi ovat tarpeen. Joissakin perheissä yhtälö ei onnistu, jolloin rahanpuute saattaa vaikuttaa negatiivisesti lasten hyvinvointiin.
"Rahanpuute saattaa vaikuttaa negatiivisesti lasten hyvinvointiin."
Ismail kertoo tutkimusaineistosta esimerkin miehestä, joka tuki oman ydinperheensä lisäksi Etiopiassa asuvaa sukulaisperhettä, joka somalialaisen kulttuurin laajemman perhekäsityksen vuoksi katsotaan yhtä lailla osaksi perhettä. Sukulaisperhe eli hyvin vaikeassa tilanteessa, eikä sillä ollut muuta elättäjää. Hänen oma avioliittonsa kariutui.
– Haastateltava perusteli valintaansa sillä, että hänen lapsensa selviytyvät Suomessa ilman häntäkin, mutta perhe Etiopiassa ei.
Korkeampi osuus yksinhuoltajaäitejä
Transnationaaliset toiminnot saattavat lisätä perheen sisäisiä ristiriitoja ja konflikteja. Pahimmassa tapauksessa ne johtavat eroon. Eräs tutkimusaineiston naispuolinen haastateltava mainitsi eroonsa vaikuttaviksi tekijöiksi ex-miehensä kahvilapolitikoinnin ja khatin käytön.
"Transnationaaliset toiminnot saattavat pahimmassa tapauksessa johtaa eroon."
Suomensomaliperheistä 38 prosenttia on yksinhuoltajaäitien varassa. Osuus on selvästi korkeampi kuin muiden vähemmistöjen tai suomalaisen enemmistön kohdalla.
Koska tutkimusprojekti on kesken, syitä korkealle luvulle ei ole vielä tiedossa. Ismailin tutkimus on osa Marja Tiilikaisen johtamaa sosiaalitieteiden laitoksen, sosiologian, teologisen tiedekunnan ja oikeustieteellisen tiedekunnan tutkimusryhmää, joka keskittyy transnationaalisiin muslimiavioliittoihin.
– Verrattuna moniin muihin muslimikulttuureihin somalit suhtautuvat avioeroon hyväksyvämmin. Avioeroa pidetään toki pahana asiana, mutta naiset voivat elää vapaasti eron jälkeen, toteaa Ismail.