Kaikki alkoi Gunilla Holmin omista lapsuuden ja kouluajan kokemuksista. Tyttöjä ja poikia kohdeltiin eri tavoin. Yhteiskuntaluokka, kotiolot ja asuinpaikka vaikuttivat siihen, miten yksilöön suhtauduttiin ja miten häntä kohdeltiin. 1970-luvulla Holm lähti opiskelemaan Australiaan, missä syrjintä ja rasismi näkyivät tuolloin sekä alkuperäiskansojen kohtelussa että siinä, kuka sai matkustaa maahan. Holm tuli vahvasti tietoiseksi rasismin aiheuttamasta epäoikeudenmukaisuudesta. Kotimatkan Suomeen hän teki bussilla Aasian halki. Matka kesti seitsemän viikkoa ja avasi Holmin silmät globaalille köyhyydelle ja eriarvoisuudelle. Vuosia myöhemmin Holm muutti Yhdysvaltoihin, missä rasismi oli selvästi läsnä, ja alkoi tutkia ilmiötä.
– Nämä aiheet, epäoikeudenmukaisuuden eri muodot ja niiden vastustaminen, ovat olleet ohjenuoranani koko elämäni ajan. Ne ovat leimanneet opintojani, opetustani ja tutkimustani – oikeastaan koko elämääni, sanoo Holm, joka pyrkii jatkuvasti toimimaan sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden vähentämiseksi.
Sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden vähentäminen kasvatustieteessä on tapa puolustaa oikeudenmukaista ja demokraattista yhteiskuntaa ruohonjuuritasolla.
– Minulle on erittäin tärkeää, että yhteiskuntamme on oikeudenmukainen ja demokraattinen. Mutta se on mahdotonta, jos monet ihmiset kokevat syrjintää tai kiusaamista tai jos heihin kohdistuu stereotyyppisiä käsityksiä ja odotuksia sekä vihapuhetta. Yhteiskuntamme ei silloin ole turvallinen, demokraattinen ja oikeudenmukainen.
– Yksilönä ei voi vaikuttaa suoraan kaikilla alueilla. Itse olen keskittynyt lähinnä yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden tutkimukseen ja opetukseen, Holm toteaa.
Tutkimusta oikeudenmukaisemman koulun puolesta
Tutkimustuloksia sovelletaan kouluissa vain harvoin suoraan. Mutta eri tasoille keskittyvä kasvatustieteellinen tutkimus voi auttaa tunnistamaan ongelmia ja ehkä myös löytämään ratkaisuja. Uransa aikana Holm on saanut aikaan todellista yhteiskunnallista muutosta johtamansa yhteispohjoismaisen JustEd-huippuyksikön kautta (Justice in Education in Nordic Countries, 2013–2018) sekä vaikuttamalla aktiivisesti Helsingin yliopiston ruotsinkielisten opettajankoulutusohjelmien perustamiseen.
JustEd-hankkeessa pohjoismaiset tutkijat tarkastelivat sitä, miten koulutusjärjestelmät, -kulttuurit ja -toimijat edistävät ja estävät oikeudenmukaisuutta globaalistuvissa pohjoismaisissa hyvinvointiyhteiskunnissa. Tutkimus osoitti, että syrjäytymistä, syrjintää ja eriytymistä esiintyy pohjoismaisissa kouluissa yllättävänkin paljon. Tulokset kiteytettiin kolmeen suositukseen ja pohjoismaisille päätöksentekijöille osoitettuun vetoomukseen koulutuspolitiikan ja opetussuunnitelmien uudistamiseksi tasa-arvoisempaan ja oikeudenmukaisempaan suuntaan.
Suositukset julkaistiin kaikilla pohjoismaisilla kielillä sekä englanniksi ja lähetettiin kaikille pohjoismaisille ministeriöille, opetushallituksille, suurimpien kaupunkien opetusvirastoille, Pohjoismaiden neuvostolle ja koulutusasioiden kanssa työskenteleville poliitikoille ja kansanedustajille.
– Sanoisin kuitenkin, että ruotsinkielisellä luokanopettajankoulutuksella on ollut konkreettisin yhteiskunnallinen vaikutus. Pätevien opettajien puutteesta Etelä-Suomessa oli puhuttu vuosikausia. Asia muodostui oikeudenmukaisuuskysymykseksi, koska alueen ruotsinkielisillä lapsilla ei ollut päteviä opettajia.
Sinnikkäällä työllä ja menestyksekkäällä yhteistyöllä ulkoisten lahjoittajien kanssa Helsingin yliopisto pystyi käynnistämään luokanopettajakoulutuksen vuonna 2016. Ensimmäiset opettajat valmistuivat ja astuivat työelämään keväällä 2021.
– Koulutus ei toki ole ratkaissut pätevien opettajien puutetta kokonaan, mutta se helpottaa tilannetta koko ajan, Holm huomauttaa.
Lue myös: Koulutus antoi pätevyyden ja työkaluja opettajan arkeen
Oikeudenmukaisuuden heijastusvaikutukset
Kaikki kasvatustieteen ruotsinkieliset koulutukset ja niihin liittyvä tutkimus Helsingin yliopistossa on luonteeltaan monimuotoista ja monikielistä ja ottaa huomioon sosiaalisen oikeudenmukaisuuden.
– Se on kaikkien koulutusten ja kurssien ohjenuora ja läpäisee kaiken toiminnan. Haluamme viedä intohimomme ja toimintamme sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta seuraavalle tasolle. Toivomme, että näihin teemoihin perehdyttyään opiskelijat tiedostavat epäoikeudenmukaisuuden kouluissa ja pystyvät opettamaan oikeudenmukaisesti. Toivomme, että he reagoivat oppilaiden kokemuksiin, kuten kielestä, yhteiskuntaluokasta tai rodullistamisesta johtuvaan kiusaamiseen, ja todella tarttuvat ongelmiin, Holm sanoo.
Kun Gunilla Holm aloitti kasvatustieteen professorina vuonna 2006, Helsingin yliopistossa työskenteli hänen lisäkseen kaksi alan ruotsinkielistä yliopistonlehtoria. Holmin työ vuonna 2011 käynnistyneen varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen ja vuonna 2016 käynnistyneen luokanopettajakoulutuksen puolesta on myötävaikuttanut siihen, että monimuotoisuuden, monikielisyyden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymyksiin keskittyvässä ruotsinkielisessä tutkimusyhteisössä on tätä nykyä kolme professoria, yksi apulaisprofessori ja lähes 20 yliopistonlehtoria.
– On erittäin rohkaisevaa, että mukaan on tullut aivan uuden sukupolven tutkijoita, jotka aikoinaan osallistuivat muun muassa JustEdin nuorten tutkijoiden kesäkouluihin. Ajattelutapa on juurtunut heihin niin syvälle, että he ottavat oikeudenmukaisuuskysymykset automaattisesti huomioon tutkimuksessaan. Parhaassa tapauksessahan tutkija ottaa havaitsemansa epäoikeudenmukaisuuden huomioon, vaikka oikeudenmukaisuuskysymykset eivät olisi hänen tutkimuksensa keskiössä. Oikeudenmukaisuusajattelu iskostuu kaikkeen toimintaan.
Vaikka Holm jää eläkkeelle kasvatustieteen professuuristaan, hän aikoo jatkaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tutkimusta. Hän johtaa muun muassa kahta hanketta, joissa tutkitaan rasismia suomen- ja ruotsinkielisissä suomalaiskouluissa. Kolmannessa hankkeessa hän tutkii syrjäytymistä ja osallisuutta varhaiskasvatuksessa ja neljännessä hankkeessa hän johtaa lasten ruotsinkielistä tiedekasvatusta.