Kaksi Helsingin yliopistossa työskentelevää tutkijaa on saanut Euroopan tutkimusneuvoston myöntämän, lupaaville tutkijoille suunnatun ERC Starting Grant -rahoituksen. Tietojenkäsittelytieteen tutkija Alexandru Tomesculle ja ilmakehätieteiden tutkija Federico Bianchille myönnetyn rahoituksen kesto on viisi vuotta.
Federico Bianchi työskentelee tutkijana Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskus INARissa. Hänen tutkimuksensa käsittelee ilmakehän pienhiukkasia, joilla on vaikutuksia ilmastoon. Näiden hiukkasten kokonaisvaikutukseen liittyy yhä paljon epävarmuustekijöitä.
– Epävarmuus johtuu esimerkiksi siitä, että emme vielä tiedä, miten ja millaisista lähteistä näitä aerosoleja syntyy luontaisesti, Bianchi sanoo.
Tämän selvittämiseksi on tutkittava ilmakehän historiaa ajalta ennen teollista vallankumousta.
– Esiteollisena aikana ilmakehässä esiintyi vain luontaisia aerosoleja. Jotta voimme ymmärtää ilmakehämme nykytilaa, meidän on ymmärrettävä, millaisia nämä esiteollisen ajan ympäristöt olivat.
Bianchin tutkimus keskittyy erityisesti siihen, miten ilmakehän pienhiukkaset alun alkaen muodostuivat erilaisista ilmakehään erittyneistä kaasumolekyyleistä. Tutkimukseen kuuluu kenttämittauksia koskemattomissa ja äärimmäisissä ympäristöissä, kuten arktisella alueella, Siperiassa, vuoristoissa ja valtamerillä.
Apua tarkempaan DNA-sekvensointiin
Tietojenkäsittelytieteen tutkija Alexandru Tomescun ERC-projekti käsittelee reaalimaailman ongelmien mallintamista laskennallisin menetelmin. Tällaisissa mallinnuksissa käytetään usein epätäydellistä dataa, ja tämän seurauksena mahdollisia ratkaisuja syntyy hyvin paljon.
Ongelma on, että syntyneistä vaihtoehdoista on mahdotonta valita yhtä oikeaa ratkaisua. Tomescun tutkimus pyrkii muodostamaan menetelmän, jonka avulla voisi löytää kaikki sellaiset osaratkaisut, jotka olisivat varmasti osa oikeaa ratkaisua.
Kyse on siis eräänlaisesta matemaattisesta harppauksesta sen ymmärtämiseksi, mitä ratkaisuja on turvallista raportoida.
– Päämotivaatiomme on peräisin bioinformatiikasta, jossa yksi tärkeimmistä ongelmista on koota DNA-sekvensointidata takaisin alkuperäiseksi DNA-sekvenssiksi. Jotta sekvensointipohjaiset tekniikat etenisivät tutkimuslaboratorioista sairaaloihin, kokoamiemme sekvenssien täytyy olla tarkkoja, Tomescu kertoo.
ERC Starting Grant on lupaaville tutkijoille suunnattu rahoitus. Sen on aiemmin saanut 34 Helsingin yliopiston tutkijaa.
Lue lisää:
Euroopan tutkimusneuvoston tiedote Starting Grant -rahoituksen saajista 2019
Euroopan tutkimusneuvoston rahoittama tutkimus Helsingin yliopistossa
Genome-scale Algorithmics -tutkimusryhmä