Professori Jukka Coranderin ERC Starting Grant vuodelta 2009 oli nimeltään SmartBayes: Intelligent Stochastic Computation Methods for Complex Statistical Model Learning. Hankkeessa kehtettiin matemaattisia menetelmiä monimutkaisten tilastollisten mallien sovittamiseen erittäin haasteellisiin aineistoihin. Coranderin ryhmän kehittämät tilastolliset mallit tuottavat uutta tietoa antibioottiresistensistä, bakteerien levinnäisyydestä ja käyttäytymisestä.

Täsmälääkkeitä bakteeri-infektioihin 

Maaperäbakteeri kulki orjakaupan myötä Afrikasta Amerikkaan

Ärhäkkä kolibakteeri hyppiikin helposti ihmisten ja eläinten välillä

Projektin nimi ja kesto:

Intelligent Stochastic Computation Methods for Complex Statistical Model Learning, 1.11.2009–31.10.2014

Cory Dunn ryhmineen tutkii, miten mitokondriaalisen DNA:n (mtDNA) vahingoittuminen vaikuttaa ihmiseen solutasolla. Lähes yksi viidestätuhannesta ihmisestä perii mtDNA-mutaatioita, jotka voivat aiheuttaa vakavia sairauksia. ERC-rahoituksellaan Dunn pyrkii löytämään geneettisiä ja lääkeaineopillisia menetelmiä, joilla mitokontdriaalisesti vahingoittuneiden ihmissolujen toimintakykyä voisi parantaa.

Projektin nimi ja kesto:

Deciphering and reversing the consequences of mitochondrial DNA damage, 1.4.2015–31.3.2020

Fyysikko Mikael Ehn selvittää, millaisista yhdisteistä syntyy ilmastoa viilentäviä hiukkasia. Kuinka höyrystä syntyy viilentävä hiukkanen?

Projektin nimi ja kesto:

Comprehensive molecular characterization of secondary organic aerosol formation in the atmosphere, 1.3.2015–29.2.2020

Pro­jektin nimi ja kesto:

Akseli Hemminki: Oncolytic adenoviruses expressing monoclonal antibody trastuzumab for treatment of Her-2+ cancer, 1.9.2008–31.8.2014

Ville Hietakangas työskentelee biotieteiden laitoksella. Hänen alaansa ovat elimistön viestit, jotka käsittelevät ravitsemusta.

ERC-rahoituksella Hietakankaan ryhmä paneutuu ravitsemustilanteesta kertovan tiedonvälityksen tutkimiseen. He käyttävät tutkimuksessaan banaanikärpäsiä ja selvittävät erityisesti, miten glukoosia aistitaan.

Lue aiheesta lisää

Projektin nimi ja kesto:

Transcriptional networks in glucose sensing, 1.1.2012–28.2.2017

Josephine Hoegaerts tutkii 1800-luvun poliittista ilmanpiiriä ja poliittisen retoriikan vaikutusta Euroopan maissa ja niiden siirtomaissa. ERC-rahoitetun hankkeen keskiössä on kuinka puheet parlamenteissa vaikuttivat poliittisten urien ja poliittisen päätöksenteon kehitykseen.

Pro­jek­tin nimi ja kes­to:

Vocal Articulations of Parliamentary Identity and Empire, 1.3.2018–28.2.2023

Iiris Hovatta on neurogenomiikan apulaisprofessori. Hän sai ERC-rahoituksen ahdistusta käsittelevään tutkimukseensa.

 

Projektin nimi ja kesto:

A cross-species neurogenomics approach to anxiety, 1.2.2012–31.7.2017

Tuomas Hytösen harmonisen analyysin alaan kuuluva hanke hyödyntää satunnaisuutta ja todennäköisyyslaskentaa perinteisen matemaattisen analyysin kysymyksissä. 

Pro­jek­tin nimi ja kes­to:

Analytic-probabilistic methods for borderline singular integrals, 1.11.2011–31.10.2016

Professori ja evoluutiobiologi Anna-Liisa Laine tutkii vastustuskyvyn kehittymistä. Hän keskittyy tutkimuksessaan kasveihin, mutta tautien ja vastustuskyvyn mekanismit ovat hyvin samankaltaiset myös muilla lajeilla. Hän haluaa selvittää, kuinka kasvit ja ylipäätään yksilöt ja populaatiot selviävät ja kehittävät vastustuskykyä eri taudinaiheuttajien yhteishyökkäyksessä.

Tutkimus tautien näkymöttömästä monimuotoisuudesta sai unelmarahoituksen

Projektin nimi ja kesto:

Linking Pathogen Evolution and Epidemiology, 1.10.2011–30.9.2016.

Anna-Liisa Laineella on myös ERC Consolidator Grant

Maria Lasonen-Aarnio kehittää ERC-hankkeessaan uutta tieto-opin teoriaa kompetenssille, erityisesti tietoa koskevalle kompetenssille, ja sen yhteydelle onnistumiseen ja epäonnistumiseen.

Lasonen-Aarnion tutkimusryhmän verkkosivut

Pro­jek­tin nimi ja kes­to:

Competence and Success in Epistemology and Beyond, 1.1.2018–31.12.2022

Solubiologi Sanna Lehtonen tutki ERC-rahoituksella diabeetekseen liittyvää munuaissairautta diabeettista nefropatiaa. Rahoituksella Lehtosen tutkimusryhmä paneutui erityisesti sairauden alkuvaiheeseen.

Projektin nimi ja kesto:

Insulin resistance and diabetic nephropathy – development of novel in vivo models for drug discovery, 1.11.2009–31.10.2014

Professori Hanne Lohi tutkii ihmisten sairauksia mallintamalla niitä koirilla. Rotukoirilla sairauksiin johtavia geenimuunnoksia on jalostuksen vuoksi helpompi seurata kuin ihmisillä.

ERC-rahoitusta Lohi sai koirien neuropsykiatristen sairauksien geenitutkimukseen. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voi soveltaa myös ihmisiin.

Projektin nimi ja kesto:

Canine models of human psychiatric disease: identifying novel anxiety genes with the help of man's best friend, 1.10.2010–30.9.2015

Atte Moilanen kehittää tietoaineistojen analysointimenetelmiä luonnonsuojeluun ja ympäristönhoitoon.

Projektin nimi ja kesto:

Global Environmental Decision Analysis, 1.1.2011–31.12.2015

Historian tutkija Samu Niskanen sai ERC Starting Grantin tutkimukselleen Medieval Publishing from c. 1000 to 1500. Nimen mukaisesti projekti käsittelee julkaisutoimintaa 1000–1500-luvulla. Niskasta kiinnostavat erityisesti strategiat, joita julkaisijat ovat teoksille kehittäneet.

Lue lisää aiheesta

Projektin nimi ja kesto:

Medieval Publishing from c. 1000 to 1500, 1.4.2017–31.3.2022

Professori Otso Ovaskainen toimii metapopulaatiobiologian huippuyksikössä. Hän tutkii elinympäristön pirstoutumisen ekologisia, geneettisiä ja evolutiivisia seurauksia. ERC rahoitetussa tutkimuksessa Ovaskaisen johtama Spatial ecology: bringing mathematical theory and data together -hanke pureutui luonnonpopulaatioiden dynamiikkaan.

Projektin nimi ja kesto:

Spatial ecology: bringing mathematical theory and data together, 1.7.2008–30.6.2013

Projektissaan Mari Pihlatie ryhmineen tutkii puiden roolia metaanin tuotannossa. Metaanin määrä ilmakehässä nousee vuosi vuodelta. Tiedämme, että puut pystyvät tuottamaan metaania, mutta emme tiedä kuinka paljon. Pihlatien ryhmä tutkii laboratoriokokeiden sekä kentällä suoritettujen mittausten avulla miten metaanin tuotannon prosessit metsissä toimivat. ERC-rahoituksellaan Pihlatien ryhmä rakentaa mallia siitä, miten metaanin vaihtoprosessi toimii maaperän, puiden ja ilmakehän välillä.

Lue lisää Pihlatien ERC-hankkeen verkkosivuilta

Pro­jek­tin nimi ja kes­to:

From processes to modelling of methane emissions from trees, 1.2.2018–31.1.2023

Akatemiatutkija Marjo Saastamoinen biotieteiden laitokselta tutkii ERC-hankkeessa ympäristömuutoksesta luonnontilaisille eläimille aiheutuvaa stressiä. Tähtäimessä on ymmärtää, millaisia selviytymiskeinoja eliöillä on aina geenitasolta metapopulaatiotasolle.

Projektin nimi ja kesto:

Unravelling life-history responses and underlying mechanisms to environmental stress in wild populations, 1.4.2015–31.3.2020

Hélder A. Santos tutkimusryhmineen kehittää mikroskooppisen pieniä lääkekuljettimia, jotka vievät ihmiskehossa lääkeaineen täsmälleen oikeaan paikkaan ja vapautuu juuri oikeaan aikaan.

Yliopisto-lehti: Täsmällisen pillerin jäljillä

Projektin nimi ja kesto:

Multistage-Multifunctional Porous Silicon Nanovectors for Directed Theranostics, 1.1.2013–31.12.2017

 

José Filipe Silva tutkii filosofian historiaa ja erityisesti keskiajan filosofiaa.  

Projektin nimi ja kesto:

Rationality in Perception: Transformations of Mind and Cognition 1250–1550 (2015–2020), 1.4.2015–31.3.2020

Tutkimushankkeessaan Tiina Sikanen kehittää teknologiaa, jolla lääkeaineiden testausta yksinkertaistetaan.

Projektin nimi ja kesto:

Customized Micro Total Analysis Systems to Study Human Phase I Metabolism, 1.5.2013–28.2.2019

Mikko Sipilä selvittää yksityiskohtaisesti, miten ilmakehän kaasuista syntyy uusia pienhiukkasia, jotka vaikuttavat pilvien ominaisuuksiin ja sitä kautta ilmastoon.

Hiukkasten syntyprosesseja on tutkittu vuosikymmeniä, mutta toistaiseksi syntyä on kyetty selvittämään riittävällä tarkkuudella lähinnä vain laboratorio-olosuhteissa. Ainoa tutkimus, jossa hiukkasten syntymekanismi on kyetty suoraan mittaamaan aidosta ilmakehästä, on Sipilän kädenjälkeä. Tutkimusryhmineen hän selvitti kaasu-hiukkas -muuntuman Atlantin rannikkoalueella. Siellä merilevien ilmaan päästämät jodiyhdisteet muuntuivat eri prosessien kautta pienhiukkasiksi. Tieteellinen näyttö hiukkasten syntymekanismeista maapallon muilta alueilta kuitenkin puuttuu, ja sitä Sipilä tutkimusryhmineen nyt selvittää.

Ilmakehätutkija Mikko Sipilä sai kaksi mijoonaa euroa pienhiukkastutkimukseen

Tutkimusryhmän verkkosivut

Projektin nimi ja kesto:

Molecular steps of gas-to-particle conversion: From oxidation to precursors, clusters and secondary aerosol particles, 1.2.2017–31.1.2022

 

Tuomas Tammelan ryhmä tutkii kasvainten syöpäsoluissa esiintyvää fenotyyppien moninaisuutta. ERC-rahoituksellaan ryhmä pyrkii havainnollistamaan molekyyli- ja solutason mekanismeja, jotka säätelevät näitä fenotyyppejä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää keuhkosyövän hoitokeinojen kehityksessä.

Pro­jek­tin nimi ja kes­to:

Elucidation of intratumoral heterogeneity in Kras-driven cancers, 1.7.2017–30.6.2022

Jing Tang hyödyntää laskennallisia systeemilääketieteen menetelmiä ja pyrkii niiden avulla tunnistamaan yksilöllisesti räätälöityjä syöpään tehoavia lääkeyhdistelmiä. Jokainen syöpä on molekyylitason ominaisuuksiltaan erilainen. Siksi sopivimman lääkehoidon valitseminen kullekin syöpäpotilaalle on syöpätutkimuksen monista edistysaskelista huolimatta edelleen haastavaa.

Suomen molekyylilääketieteen instituutissa (FIMM) työskentelevä Jing Tang ratkoo tätä ongelmaa tiedon integroinnin menetelmillä. Hän kehittää matemaattisia ja laskennallisia työkaluja, joita voidaan hyödyntää potilaalle sopivimpien ja tehokkaimpien lääkeyhdistelmien löytämiseen.

Laskennalliset menetelmät mullistavat lääkekehitystä

Projektin nimi ja kesto:

Informatics approaches for the rational selection of personalized cancer drug combinations, 1.6.2017–31.5.2022

Henna Tyynismaa tutkii mitokondrioiden toimintahäiriöitä ja niiden aiheuttamia sairauksia. Solujen energiatuotantokeskusten, mitokondrioiden, toimintahäiriöt aiheuttavat monia erilaisia perinnöllisiä sairauksia. Mitokondriohäiriöt liittyvät myös moniin yleisiin tauteihin – esimerkiksi hermoston rappeumasairauksiin – ja lisäksi niillä on oma roolinsa ikääntymisessä.

Projektin nimi ja kesto:

Tissue-specific mitochondrial signaling and adaptations to mistranslation, 1.7.2015–30.6.2020

Maria Vartiainen tutkii solun tuman rakennetta ja erityisesti aktiini-nimisen proteiinin toimintaa osana solun aineenvaihduntaa. 

Projektin nimi ja kesto:

Actin as the Master Organizer of Nuclear Structure and Function, 1.11.2012–31.8.2018

Professori Hanna Vehkamäki on toiminut laskennallisen aerosolifysiikan professorina Helsingin yliopistossa vuodesta 2009. Hän on saanut myös ERC Advanced Grant -rahoituksen

Projektin nimi ja kesto:

Role of Molecular Clusters in Atmospheric Particle Formation, 1.2.2011–31.1.2016

Kielitieteilijä Marja Vierros työstää uutta, digitaalista kreikankielisten papyrusdokumenttien kielioppia. Hänen materiaalinsa keskittyy vähemmän tutkittuun ajanjaksoon klassisen ja keskiaikaisen kreikan kielen välissä, 300 eaa–700 jaa. Vierroksen tutkimat dokumentit edustavat arjessa käytettyä kieltä, joka eroaa merkittävästi kirjallisuudessa käytetystä standardikielestä ja myös muuntautuu nopeammin. Vierroksen tutkimus tuo uutta tietoa muun muassa siihen, kuinka kakiskielisyys vaikutti Egyptissä käytettyyn kreikan kieleen.

ERC-rahoituksellaan Vierros myös digitalisoi koko aineistonsa ja avaa sen tutkijayhteisön big data -analyysille. Koko aineiston muoto-opillinen merkitseminen mahdollistaa esimerkiksi äänneanalyysin aivan uudella tarkkuudella.

Lue lisää Vierroksen hankkeen verkkosivuilta

Projektin nimi ja kesto:

Digital Grammar of Greek Documentary Papyri, 1.3.2018–28.2.2023