Teologiaa tehdään ympäröivän kulttuurin kontekstissa. Suomessa konteksti on ollut vahvasti protestanttinen, mutta nykyisessä monikulttuurisessa ja -uskontoisessa maailmassa teologiassa tutkitaan monia uskontoja, monenlaisia uskonnollisia ja ei-uskonnollisia katsomuksia. Akateeminen teologia ei ole normatiivista. Toisin sanoen se ei tähtää uskonnollisten oppijärjestelmien luomiseen, eikä mihinkään uskontoon tunnustautumiseen, mutta teologiassa toki tutkitaan kumpaakin näistä.
Teologiaa tarvitaan, koska maallistumisesta riippumatta uskonnot, uskomukset ja spirituaalisuus ovat maailmassa pysyvästi. Muodot ja tulkinnat muuttuvat. Uskontojen ymmärtäminen on korvaamatonta tietoa monikulttuurisessa yhteiskunnassa.
Teologi tulkitsee ympäröivää maailmaa
Teologian merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle ja hyvinvoinnille on erittäin tärkeä. Teologi osaa lukea ja tulkita kulttuureja, aatteita ja henkisiä virtauksia. Pyhien tekstien tulkitsijana uskonnollisissa yhteisöissä teologeilla on oma erityistehtävänsä, muissa tehtävissä teologi toimii usein kulttuuritrendien, uskontojen ja ideologioiden tunnistajana, arvioijana ja tulkitsijana. Tulkin tehtävä on selittää ja tehdä asioita ymmärrettäväksi. Teologeille on käyttöä tehtävissä, joissa pyritään ratkaisemaan elämän ja maailman mielekkyyteen liittyviä kysymyksiä. Yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvoinnin kysymykset ja koko maapallon tulevaisuuteen liittyvä problematiikka ovat teologin osaamisalueita. Teologista asiantuntemusta tarvitaan henkisen hyvinvoinnin kohentamisessa niin työpaikoilla kuin vapaa-ajan harrastusten parissa. Esimerkiksi ympäristöteologia on nouseva ala, jolla on paljon annettavaa maailman parhaaksi.
Teologiassa tunnistetaan heikkoja signaaleja, eli nähdään trendejä ja ilmiöitä, jotka ovat vielä kätkössä, mutta tarkkasilmäisen analyytikon aistittavissa. Esimerkiksi antisemitismin nousu Euroopassa oli ensin heikko signaali, nyt se on valitettavasti voimistunut. Tähän ilmiöön teologisessa tutkimuksessa ja keskustelussa tartuttiin kriittisellä otteella jo varhain. Heikkoja signaaleja yhteiskunnassamme ja koko maailmassa ovat erilaisten vähemmistöjen, vähäosaisten ja muita heikommassa asemassa olevien äänet, joita teologiassa niin ikään tunnistetaan.
Teologi rakentaa parempaa maailmaa
Teologia ei ole pelkästään ilmiöiden tunnistamista ja niiden kuvailua. Tavoitteena on luoda uudenlaista todellisuutta, rakentaa uudenlaista maailmaa ja synnyttää uusia ajattelutapoja. Tavoitteena on, että teologi kokisi olevansa rakentamassa uutta parempaa maailmaa, joka on oikeudenmukainen, demokraattinen ja tasa-arvoinen, kaikille hyvä paikka elää.
Henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin perusta on sivistys. Sivistykseen pohjautuva yhteiskunta pystyy huolehtimaan jäsentensä tarpeista ja tarjoamaan vakautta, jota kaikenpuolinen kehitys edellyttää. Teologia on yleissivistävä ala. Työelämään siirtyneiden teologien palautteissa korostuu sivistyksen merkitys, kuten eräs äskettäin valmistunut maisteri totesi: ”Sinällään laajan yleissivistyksen tuomalla tutkinnolla on kiistattomat vahvuutensa ammatillisessa tarkastelussa. Teologit voivat sijoittua töihin hyvin erilaisille aloille.”
Sivistyksen levittämiseen tarvitaan välineitä, kykyä dialogiin ja vuorovaikutteisuutta sekä empaattisuutta. Teologeja sijoittuu paljon tehtäviin, joissa vaaditaan vuorovaikutustaitoja ja kykyä ymmärrettävään ja selkeään viestintään sekä myötätuntoiseen kohtaamiseen. Itse asiassa teologia on jo lähtökohtaisesti ymmärtämistä ja kommunikaatiota korostava ala. Teologeille opetetaan erityisesti monikulttuurisessa työympäristössä tarpeellisia konfliktien ratkaisutaitoja. Tiedekunnassa toimii Religion, Conflict and Dialogue -tutkimuskeskus (RCD), joka tuottaa tietoa uskontojen roolista konflikteissa ja niiden ratkaisemisessa. Keskuksessa kiinnitetään erityistä huomiota sukupuolikysymyksiin tasa-arvon ja rauhan edistämisessä.
Teologeille on kysyntää monenlaisissa työtehtävissä
Teologisen tutkimus- ja koulutusalan merkitystä voi arvioida sen mukaan, miten teologia on onnistunut tehtävässään. Indikaattoreina ovat teologisesta tiedekunnasta valmistuneiden kokemukset teologisen tutkinnon työelämävalmiuksista ja heidän työllistyvyytensä.
Helsingin yliopiston viimeisimmän uraseurantakyselyn mukaan teologisesta tiedekunnasta valmistuneista 76 prosenttia piti kykyään kertoa omasta osaamisestaan tärkeänä tai erittäin tärkeänä tekijänä työllistymisen kannalta. Valmistuneista 87 prosenttia katsoi, että pystyy työelämässä hyödyntämään yliopistossa oppimiaan tietoja ja taitoja vähintäänkin hyvin. Laaja-alainen, yleissivistävä teologikoulutus pitää pintansa työelämässä.
Teologien työllistymisestä päätellen alan osaajille on kysyntää monenlaisissa tehtävissä. Teologien työttömyysaste on pieni. Tilastojen mukaan esimerkiksi vuosi 2015 oli työllisyyden kannalta vaikea. Tuolloin Suomen työttömyysaste oli 9,4 prosenttia, mutta teologien vain 5 prosenttia.
Teologitaustalla voi saada monenlaisia töitä. Teologeja toimii yli 200 erilaisella ammattinimikkeellä, ja mikä huomionarvoista, 90 prosenttia akateemista teologista koulutustasoa vastaavissa tehtävissä. Läheskään kaikki eivät sijoitu kirkon palvelukseen. Vuonna 2015 tehdyn teologisen alan koulutus- ja osaamistarveselvityksen mukaan evankelisluterilaisen kirkon pappina toimi 38 prosenttia kyselyyn vastanneista, opetustehtävissä koulussa toimi 19 prosenttia vastanneista, ja 36 prosenttia työskenteli muissa julkisen ja yksityisen sektorin työtehtävissä järjestöissä, kulttuurialalla, sosiaali- ja terveysalalla sekä liiketalouden ja hallinnon aloilla.
Kirjoittaja on uskonnonpedagogiikan professori ja teologisen tiedekunnan dekaani Helsingin yliopistossa.
Tieteen puolustajat –kirjoitussarjassa ihmiset kuvailevat tutkimuksen ja siihen perustuvan opetuksen merkitystä omasta näkökulmastaan. Tutustu muihin kirjoituksiin Siksitiede-sivulla (skrollaa alas).