Vuonna 2017 moni yliopiston iso uudistus konkretisoitui osaksi yliopistolaisten arkea. Uudet koulutusohjelmat saivat ensimmäiset opiskelijansa, opetuksen digitalisoituminen jatkui, lukuvuosimaksut ja apurahat otettiin käyttöön ja opiskelijavalinnan uudistus eteni. Vuonna 2017 alkoi myös Helsingin yliopiston uusi strategiakausi, jota ohjaa visio Globaali vaikuttaja – yhdessä.
Alempien korkeakoulututkintojen määrä kasvoi
Vuonna 2017 Helsingin yliopistossa opiskeli 31 312 tutkinto-opiskelijaa, jotka suorittivat yhteensä 6 055 tutkintoa. Tutkintojen määrä nousi hieman edellisvuodesta. Kasvu johtui kandidaatin tutkintojen määrän kasvusta. Maisteri- ja tohtoritutkintoja suoritettiin hieman edellisvuotta vähemmän.
Uusia tutkinto-opiskelijoita aloitti vajaa 3 400. Ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita oli 1 872. Määrä väheni hieman edellisvuodesta.
Yliopistossa oli käynnissä yli 3 200 tutkimusprojektia vuoden 2017 aikana. Julkaisuja tehtiin yhteensä lähes 11 500. Näistä tieteellisten julkaisujen osuus oli 63 %.
Helsingin yliopiston henkilöstömäärä kasvoi vuonna 2017 kolmella prosentilla. Henkilöstön määrä joulukuun 2017 lopussa oli 7 783. Lukumäärän noususta huolimatta henkilötyövuodet vähenivät yhden prosentin. Henkilöstöstä 56 % oli opetus- ja tutkimushenkilöstöä, 2 % harjoittelukoulujen opetushenkilöstöä ja 42 % muuta henkilöstöä. Naisten osuus koko henkilöstöstä oli 57 %.
Kilpaillun tutkimusrahoituksen merkitys yhä tärkeämpi
Helsingin yliopisto on hakenut aktiivisesti Suomen Akatemian profiloitumisrahoitusta ja menestynyt rahoitushaussa hyvin. Avoinna olleissa hauissa yliopisto on saanut yhteensä 34,5 miljoonaa euroa, näistä 15 miljoonaa euroa vuonna 2017.
Vuonna 2017 yliopiston tutkijat menestyivät hyvin Euroopan tutkimusneuvoston ERC-rahoitushauissa. Yhteensä rahoitusta sai 12 tutkijaa ja samalla rikkoontui 60 saadun ERC-rahoituksen raja.
Operatiivisen toiminnan tulos miinuksella
Vuonna 2017 Helsingin yliopiston kokonaistuotot olivat 704 miljoonaa euroa (2016: 692 milj. e), josta 403 miljoonaa euroa oli valtion perusrahoitusta. Kokonaiskulut olivat 680 miljoonaa euroa (2016: 687 milj. e). Henkilöstökulujen osuus oli 59 prosenttia ja tilavuokrien osuus 13 prosenttia.
Yliopiston varsinaisen toiminnan alijäämä oli neljä miljoonaa euroa. Varsinainen toiminta oli alijäämäistä myös vuonna 2016. Alijäämät johtuvat valtion perusrahoituksen äkillisestä vähenemisestä.
Arvopapereiden myynneistä ja osingoista kertyi 28 miljoonaa euroa, mikä nosti yliopiston tuloksen 24 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Poikkeuksellisen korkeat sijoitustuotot koostuvat myyntivoitoista ja -tappioista, jotka liittyvät arvopaperisalkkuun tehtyihin muutoksiin ja varainhoitajien lukumäärän vähentämiseen. Varat sijoitettiin markkinoille uudelleen.
Ylijäämä vastaa noin neljää prosenttia kokonaiskuluista ja sillä voisi rahoittaa yliopiston toiminnan 13 päivän ajan.