Jälkeläisten immuniteetti syntyy mehiläiskuningattaren syömän ravinnon kautta. Työläismehiläiset valmistavat kuningattarelle siitepölystä ruokaa, joka sisältää myös ympäristön bakteereja. Kun kuningatar on syönyt bakteerit, varastoituvat taudinaiheuttajat kuningattaren elimistöön. Osa bakteereista sitoutuu tällöin vitellogeeniproteiiniin ja kulkeutuu veren mukana kehittyviin muniin.
Tämän ansiosta mehiläisvauvat saavat “rokotuksen” ennen syntymäänsä ja niiden immuunijärjestelmät pystyvät kamppailemaan ympäristön tauteja vastaan heti syntymän jälkeen. Vitellogeenin merkitystä tämän immuniteetin syntymässä ei ole aikaisemmin tunnettu.
– Pystymme nyt ensi kertaa todentamaan mahdollisesti ikivanhan menetelmän, jolla äidit suojaavat jälkeläisensä infektioilta, kertoo tutkijatohtori Dalial Freitak Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Patentti haussa
Vaikka mehiläiset rokottavat jälkeläisensä joitakin tauteja vastaan, monet taudinaiheuttajat ovat hyönteisille edelleen tappavia. Uudet löydökset mahdollistavat ensimmäisten syötävien ja luonnonmukaisten hyönteisrokotteiden kehittämisen.
– Olemme patentoimassa tapaa tuottaa vaaraton rokote, jota varten pyrimme löytämään mehiläisille maistuvan sekoituksen. Rokotteen avulla voitaisiin torjua mehiläispesiä uhkaavia tauteja, Freitak toteaa.
Rokote olisi äärimmäisen hyödyllinen esimerkiksi nopeasti leviävää ja pesiä tuhoavaa esikotelomätää vastaan.
Helsingin yliopisto ja Jyväskylän yliopisto ovat hakeneet yhteistä patenttia hyönteisrokotteelle.
Viljelykasvien tuotanto ja sen myötä ihmisten ravinnonsaanti on pitkälti mehiläisten ja muiden pölyttävien hyönteisten varassa. Ruokateollisuus voisi hyödyntää luonnonmukaisia rokotteita, koska ne ovat edullisia ja lisäksi helposti käytettävissä myös kehittyvissä maissa.
Hyönteisten luonnollisen rokotuksen vitellogeenin avulla löysivät Helsingin yliopiston biotieteiden laitoksen tutkijat yhteistyössä Jyväskylän yliopiston, yhdysvaltalaisen Arizona State Universityn sekä norjalaisen University of Life Sciences kanssa.
Tutkimustulokset on julkaistu PLOS Pathogens -lehdessä.
Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia sekä Norjan tutkimusneuvosto.