Keskustakampuksen valttikorteille on iso tarve innovoinnissa ja yritysmaailmassakin. Näin ajattelevat valtiotieteellisen tiedekunnan dekaani Marjaana Seppänen ja kampuksen innovaatioekosysteemin projektipäällikkö Rosa Salmivuori.
– Yhteiskunnallisessa keskustelussa näkyy, että humanistista ja yhteiskunnallista osaamista on ryhdytty etsimään ihan eri tavalla kuin ennen, Salmivuori toteaa.
Seppäsen mukaan ymmärrys ihmisyydestä, kulttuurista ja yhteiskunnasta on välttämätöntä uusien keksintöjen syntymiselle ja yritystoiminnalle. Jatkossa keskustakampuksella voitaisiinkin jalostaa ideoita esimerkiksi hyvinvointialueiden ja vihreän siirtymän tueksi.
– Jos ajatellaan vaikkapa yritysten yhteiskuntavastuuta ja siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä, niin sielläkin on vielä enemmän potentiaalia kuin mitä tällä hetkellä hyödynnetään, Seppänen arvioi.
Esihautomo keräsi ennätysmäärän hakijoita
Keskustakampuksella ei ole yhtä pitkää traditiota tutkimuksen kaupallistamisessa kuin Helsingin yliopiston muilla kampuksilla, mutta onnistumisia on jo kertynyt. Yrittäjyysyhteisö Helsinki Think Company avasi ensimmäisen toimipisteensä juuri keskustakampukselle kymmenisen vuotta sitten, ja sieltä on ponnistanut useita firmoja, Salmivuori kuvailee. Keskustassa riittää uteliaisuutta myös muilta kampuksilta nousevia teemoja kohtaan.
– Esimerkiksi opiskelijat kaipaavat monitieteistä tekemistä todella paljon.
Tuorein menestystarina ovat keskustan omat hautomot ja esihautomot, jotka ovat herättäneet paljon mielenkiintoa. Ensimmäinen Tremor -hautomo on lopuillaan ja osallistujien yritysideat ovat ottaneet harppauksia mentoreiden ja ohjelman vetäjän Minttu Ripatin avulla puolen vuoden aikana. Nyt haku on auki myös seuraavaan kuuden kuukauden hautomo-ohjelmaan. Lyhyempi esihautomo-ohjelma Särö/Fracture houkutteli enemmän hakijoita kuin mikään muu esihautomo vuoden aikana.
– Se on hieno osoitus siitä, että keskustakampuksella piilee potentiaalia, Salmivuori toteaa.
Tutkimuksen kaupallistamisesta löytyy muitakin lupaavia esimerkkejä: valtiotieteellinen tiedekunta sai hiljattain johdettavakseen ensimmäisen Business Finlandin Research to Business -hankkeen. Helsinki Challenge -tiedekilpailussa puolestaan menestyi aikoinaan hyvin kasvatustieteellinen innovaatio, joka jalostui TeamFluent-startupiksi. Vuosien varrelta kampukselta on ponnistanut yhteensä viisi tiedepohjaista spinout-yritystä, joissa Helsingin yliopiston rahastot on yhtenä omistajana.
Sillanrakentajaksi sosiaalisten ja kaupallisten innovaatioiden välille
Entä miltä näyttävät yritysyhteistyön mahdollisuudet? Salmivuori ja Seppänen korostavat, että keskustakampuksen kohdalla on osuvampaa puhua kumppaniyhteistyöstä.
– Julkisen sektorin toimijat, säätiöt ja yhdistykset ovat partnereitamme monissa projekteissa, Seppänen kertoo.
Tällä hetkellä yhteistyö voi olla muodoltaan esimerkiksi yhteisiä hankkeita sote-yritysten kanssa tai luentovierailuja. Kampuksen laajinta yritysyhteistyötä tekee tällä hetkellä oikeustieteellinen tiedekunta etenkin asianajotoimistojen kanssa. Siihen sisältyy harjoitteluohjelma ja käytännön työelämäjaksoja.
Jatkossa vihreä siirtymä avaa uusia mahdollisuuksia, ja stereotyyppiset käsitykset yritysyhteistyöstä kannattaakin hylätä. Salmivuori näkee paljon potentiaalia esimerkiksi kaupallisen osaamisen ja sosiaalisten innovaatioiden yhdistämisessä. Voisiko keskustakampus edistää niitä käsi kädessä?
– Monissa ulkomaisissa yliopistoissa on esimerkiksi sosiaalisiin innovaatioihin keskittyviä keskuksia, jotka kytkeytyvät talous- tai kauppatieteisiin, hän havainnollistaa.
Vauhtia kampuksen kehittämiseen luvassa pian
Keskustakampuksella on parhaillaan tekeillä oma innovaatiotoiminnan esiselvitys, jonka on määrä valmistua toukokuussa. Selvitys tarkastelee innovoinnin nykytilannetta, ja sen toivotaan antavan eväitä tulevaisuuden kehitystyötä varten.
– Kartoitamme, minkälaisia toiveita kampukselta löytyy, Salmivuori toteaa.
Seppänen ja Salmivuori näkevät innovoinnin ja yritystoiminnan luontevana osana yliopiston kolmatta tehtävää, eli yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Kaikkien tutkijoiden ja opiskelijoiden ei tarvitse niihin tarttua, mutta apuvälineitä on nyt tarjolla niille, joita asia kiinnostaa.
Opiskelijoille ja tutkijoille yrittäjämäisistä taidoista voi olla hyötyä laajemminkin työelämässä. Tavoitteena onkin, että jatkossa kaupallistaminen, yrittäjyys ja yritysyhteistyö ovat urapolkuja muiden joukossa.
– Siihen on nyt saatavilla kannustusta ja tukea, Seppänen kiteyttää.