Siperian routaisilla soilla kasvoi ennen kuusikko

Mitä väliä ilmastonmuutoksella? Kysymykseen voi antaa täysin vastakkaisia vastauksia, aikaperspektiivistä riippuen.

näkökulmasta voisi jopa tyynesti todeta, että seuraavat jääkaudet panevat olot pohjoisella pallonpuoliskolla joka tapauksessa uusiksi.

– Vaikka ihminen ajaisi toimillaan itsensä sukupuuttoon, luonto jää korjaamaan itseään, Viikin kampuksella työskentelevä yliopistotutkija sanoo.

Välirannan tutkimusten aikaskaala antaa esimerkiksi pelätylle Golf-virran heikentymiselle ja Siperian ikiroutaisilta soilta löytyneille metaanikraattereille aivan omanlaistaan perspektiiviä.

Golf-virta on vaimentunut ennenkin, noin 120 000 vuotta sitten, Väliranta kertoo: Lämpenevä ilmasto sulatti jäätiköitä ja tämä johti Pohjois-Atlantin merivirtojen liikkeiden muutoksiin, aivan niin kuin nytkin pelätään käyvän. Virtausten muuttuminen kylmensi pohjoisen Suomen. Tämä näkyy huomattavina kasvillisuusmuutoksina.

Valtaisina hiilivarastoina tällä hetkellä toimivat ikiroutaiset venäläissuot puolestaan olivat 9000 vuotta sitten kuusta ja koivua kasvavia kosteikkoja.

– Olot saattoivat muistuttaa nykyisenkaltaisia eteläsuomalaisia rantaluhtia: kuusten ja koivujen alla kasvoi mesiangervoa ja raatetta.

Vaikka planeetan historiaan mahtuu valtavia olosuhteiden murroksia, ensimmäinen ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on silti erityistapaus. Muutosvauhti on nopeampi kuin kertaakaan 55 miljoonaan vuoteen.

Jos kehityksen annetaan jatkua nykyisellään, vasta julkaistujen arvioiden mukaan Maan lajeista kuolee muutamassa kymmenessä vuodessa joka kuudes. Myös ihmislajin hyvinvoinnin kannalta muutoksen nopeus on hyvin hälyttävä.

Väliranta keskusteli ilmastonmuutoksen luontoa muuttavasta voimasta tiistaina yksikönjohtaja ja fyysikko, akatemiaprofessori kanssa. Tiedekulman ilmastonmuutosillat jatkuvat tänään 7.5. . Aiheesta kertoo myös tuore , joka luotaa ilmastonmuutoksen fysikaalista, poliittista, taloudellista ja inhimillistä taustaa.