Olemme siirtyneet kroonisten ympäristökriisien aikakauteen, jossa ennätyksiä rikkovat hellejaksot, myrskyt, hallitsemattomat maastopalot ja katovuodet seuraavat toisiaan erilaisina yhdistelminä harva se vuosi.
Akuutin kriisinhallinnan ja pelastustoimen rinnalle tarvitaan nyt strategista kriisinhallintaa. Strateginen suunnitelma ei enää voi olla muutaman vuoden välein tuotettava dokumentti vaan sen on perustuttava jatkuvasti päivittyvään tilannekuvaan, joka kattaa näkymän kauas tulevaisuuteen. Sellainen näkymä auttaa varautumaan seuraaviin kriiseihin ja priorisoimaan investointi- ja riskinhallintapäätökset.
Tutkijat ovat laatineet poliitikoille viisi suositusta strategiseen kriisipäätöksentekoon:
- Kaupunkeihin on perustettava eri toimialojen johtohenkilöistä koostuva strategisen varautumisen ryhmä
- Kaupunkeihin on nimettävä strategisen varautumisen vastuuhenkilö
- Strateginen varautuminen on jalkautettava budjetointiin ja investointisuunnitelmiin
- Ilmastokriisi on tehtävä näkyväksi ja tiedostettava kaikilla toimialoilla
- Kaupunkien varautumista on vahvistettava alueellisen tason strategisella varautumisella
Tutustu suosituksiin tarkemmin täällä
Yhteystiedot: Professori Janne I. Hukkinen, Helsingin yliopisto, janne.i.hukkinen@helsinki.fi, +358 50 367 1375
LONGRISK-hanke: Viheliäisten ympäristökriisien strategista hallintaa suomalaisissa kaupungeissa
Lue lisää:
Suomen Akatemian rahoittama LONGRISK-hanke Päätöksenteon tuki ympäristölähtöisten monimutkaisten ja kauaskantoisten riskien hallintaan kaupunkialueilla on tutkinut ja kehittänyt monimutkaisten ympäristökriisien strategista hallintaa suomalaisissa kaupungeissa vuosina 2020–2023.
LONGRISK järjesti vuonna 2022 kuusi politiikkapäämajaharjoitusta Helsingissä, Tampereella ja Kotkassa – kaksi harjoitusta kussakin kaupungissa. Harjoitusten tavoitteena oli kehittää päätöksenteon alustaa, jonka avulla kaupungit voivat ylläpitää pitkän tähtäyksen strategisen suunnittelukykynsä kroonistuneissa ympäristökriiseissä.
Ensimmäisessä harjoituksessa kaupungin asiantuntijat valmistelivat poliittiselle johdolle raportin monimutkaisten ympäristökriisien aiheuttamista uhkista eri toimialojen strategioille lähivuosikymmeninä ja vaihtoehtoisista toimenpiteistä uhkien torjumiseksi.
Toisessa harjoituksessa poliittinen johto valmisteli asiantuntijoiden tuella kuvitteellisen esityksen kaupungin päättäville elimille kauaskantoisten ympäristökriisien torjunnan edellyttämistä toimenpiteistä.
Politiikkapäämajaharjoituksissa osallistujia pyydettiin kuvittelemaan olevansa ”strategisessa tilannehuoneessa” vuonna 2025: poikkeuksellisen suuret ja monimutkaiset ympäristökriisit olivat toistuneet useana peräkkäisenä vuotena, mistä johtuen kaupungin ylin johto oli päättänyt arvioida uudelleen strategisten suunnitelmien edellytykset kohdata kroonistuneet ympäristökriisit tulevaisuudessa.
Esimerkkinä esitettiin skenaario ilmastonmuutoksen laukaisemasta monikriisistä. Se alkoi kuukausia kestäneellä hellejaksolla Pohjois-Euroopassa, johon liittyi ilmanlaatua heikentäviä laajoja metsäpaloja. Hellejakson päätti Etelä-Suomeen rantautunut myrsky, joka aiheutti kaupunkitulvia sekä katkoksia sähkönjakelussa, tietoliikenteessä ja vesihuollossa. Pelastus- ja terveyspalvelut takkuilivat.
Harjoituksessa korostettiin, että tällaiset monikriisit ovat kroonistumassa, eli vastaavia kriisien yhdistelmiä on odotettavissa lähitulevaisuudessa lähes vuosittain.
Vuoden 2025 tilannekuvaa elävöitettiin kojelaudalla, joka koostui kuvitteellisesta ilmastouutislähetyksestä ja Ilmatieteen laitoksen mallinnuksiin perustuvasta myrsky- ja tulva-animaatiosta kaupungin keskustassa.