Tutkijat loivat tilannehuoneen, jossa kaupungit voivat harjoitella toistuvissa ympäristökriiseissä toimimista

Miten tuleviin ympäristökriiseihin pitäisi varautua? LONGRISK-hanke vetää harjoituksia Helsingin, Tampereen ja Kotkan kaupungeille.

Kuvitellaan tilanne: tulva tai jäämyrsky sekoittaa kaupungin arjen. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään akuutista kriisistä, vaan tilanteesta, jossa ympäristökriisit ovat kohdanneet kaupunkia säännöllisesti jo monen vuoden ajan. Miten tilanteessa toimitaan – tai ennen kaikkea: miten siihen on pitänyt varautua etukäteen?

Nämä ovat olosuhteet LONGRISK-tutkimushankkeen vetämissä tilannehuoneharjoituksissa. Harjoituksissa kaupungit varautuvat ylläpitämään strategista suunnittelukykyään tilanteessa, jossa poikkeuksellisen suuret ja monimutkaiset ympäristökriisit toistuvat vuosittain.

Harjoituksissa ei heittäydytä perinteiseen kriisinhallintaan hoitamaan akuuttia tilannetta, jonka jälkeen palataan vanhaan normaaliin, vaan niissä harjoitellaan tulevaa varten ja suunnitellaan uudenlaisia strategioita ja työkaluja.

Kojelaudan avulla saadaan osallistujat mukaan

Tilannehuoneharjoitusta varten  tutkijat loivat ”kojelaudan” eli 10 minuutin videon, jonka pohjalta harjoitukseen osallistuvat tunnistavat uhkia ja tekevät suunnitelmia. 

Videon ensimmäisessä osassa lähetetään pahaenteisiä ilmastouutisia Suomesta. Toisessa osassa Ilmatieteenlaitoksen sääuutiset kesällä 2025 kertovat kartta-animaatiolla lähestyvästä myrskystä ja miten se murjoo Helsinkiä. Ennen myrskyä alueella on ollut ilmanlaatuongelmia tulipalojen ja helteestä johtuneen ankaran kuivuuden takia. Kolmannessa osassa esitetään kolmiulotteista kuvaa siitä, miltä myrsky näyttää katutasossa ja miten Rautatientori tulvii. 

– Muutaman vuoden kuluttua harjoituksia ei tarvitse enää elävöittää kojelaudoilla, sillä kaikki ympäristöriskit ovat jo täällä, toteaa ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen, joka johtaa LONGRISK-hanketta.

– Mietitään vaikka sotealaa ja sitä, miten kuumuus ja pandemiat vaikuttavat vanhuksiin.

Ympäristökriisien hallintaan tarvitaan strategista suunnittelua.  Strategia ei ole vain paperia vaan sen suunnittelua, mistä asioista päätetään juuri nyt tulevaisuutta varten.   

– On tunnistettava strategiset uhat ja varauduttava niihin. Jos vaikka tulvisi niin, että metro olisi poikki itään ja länteen, niin miten suojata julkinen liikenne niin, ettei talous kärsi, Hukkinen pohtii. 

Yhteistyössä kolmen kaupungin kanssa 

LONGRISK on Suomen akatemian rahoittama tutkimushanke, jonka työ liittyy kriisinhallintaan ja huoltovarmuuteen. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Helsinki, Tampere ja Kotka. Kussakin kaupungissa järjestetään vuoden 2022 aikana kaksi tutkijoiden suunnittelemaa ja fasilitoimaa strategista tilannehuoneharjoitusta: ensimmäinen kaupunkien virkahenkilöille ja asiantuntijoille ja toinen kaupungin johdolle.

Ensimmäiseen tilannehuoneeseen osallistui Helsingin kaupungin henkilökuntaa. 

Kaupunginkanslian turvallisuus ja valmius -yksikön erityisasiantuntijan Katariina Kainulainen-Dambrosion mukaan kaupunki lähti mukaan koska strategista päätöskykyä halutaan vahvistaa. 

– Viimeaikaiset kriisit ovat opettaneet kaupunkia toimimaan niissä ja vahvistaneet kaupungin johtoa akuutissa kriisipäätöksenteossa, Kainulainen-Dambrosio toteaa.  

– Pitkän aikavälin vaikutukset ovat kuitenkin asia, jonka näkyvyyttä päätöksenteossa on tärkeä vahvistaa, ja tämä näkökulma tulee näissä harjoituksissa hyvin esiin, yksikön päällikkö Minna Liimatainen kertoo. 

– Lisäksi ilmastonmuutos on otettava vakavasti, ja aihetta oli harjoituksessa helppo lähestyä.   

Varautumista laajalla verkostolla

Tilannehuoneharjoitukseen osallistui asiantuntijoita kaupungin eri toimialoilta sekä kaupunginkansliasta, energiayhtiö Helen Oy:stä sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:stä. Harjoituksessa toimittiin tiimeissä ja yhteiset keskustelut käytiin tiimien puheenjohtajien johdolla.

– Kokonaisuudessaan tilannehuoneharjoitus meni erittäin hyvin, Kainulainen-Dambrosio iloitsee.

– Asiantuntijoille nyt järjestetty harjoitus antoi heille tavoitteenakin olleen ”voimaannuttavan” kokemuksen, kun ilmastonmuutosteemaa käsiteltiin laajalla verkostolla näin etukäteen, Liimatainen kertoo.

– Uskon, että strategiayhteydet vahvistuvat ja tulevat entistä selkeämmin näkyviin viimeistään toisessa tilannehuoneessa syksyllä.

Toisessa, myöhemmin tänä vuonna järjestettävässä tilannehuoneessa kaupungin ylimmälle johdolle esitetään sama tilannekuva kuin asiantuntijoille ensimmäisessä harjoituksessa. Johto saa nähtäväkseen asiantuntijoiden harjoituksessa laatimat toimintavaihtoehdot. Niiden pohjalta he päättävät muutoksista kaupungin strategioihin. 

LONGRISK (Decision support to manage the long-term growth of environmentally induced multi-hazard risks in urban areas) on Suomen Akatemian kriisinhallinnan ja huoltovarmuuden tutkimusohjelman rahoittama tutkimushanke.