Maailman mielenterveyspäivää vietetään 10.10.2021. Tänä vuonna teemapäivä muistuttaa, että jokaisen nuoren mieli on arvokas. Kokosimme viisi tuoretta tiedeuutista, jotka kertovat, miten nuorten hyvinvointia voidaan vaikuttavasti tukea.
Koulu on parhaimmillaan keskeinen lasta suojaava ympäristö
Koulu ei ole vain tiedon vaan myös ystävyyden ja turvan lähde. Kuunteleva, välittävä aikuinen koululla selittää lapsen hyvinvointia jopa paremmin kuin oman perheen taloudellinen ja sosiaalinen asema. Koulu tarjoaa ja vahvistaa lasta suojaavia kokemuksia.
Lue koko uutinen, miten koulu voi tukea oppilaiden kasvua.
Tunnetaidot suojaavat lukiolaista uupumukselta ja tukevat hyvinvointia
Tutkimus on osoittanut sosio-emotionaalisten taitojen voiman: Mitä enemmän sisua, uteliaisuutta ja resilienssiä eli psyykkistä kimmoisuutta ja palautumiskykyä opiskelijoilla on, sitä todennäköisemmin he ovat innostuneita opinnoistaan. Tunnetaidot kehittyvät erityisesti lukioiässä.
Lue lisää, miten tunteita voi oppia säätelemään ja oppimista tukea.
Lisää resilienssiä lukiokurssilta
Helsingin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet positiiviseen psykologiaan ja pedagogiikkaan keskittyvän lukiokurssin, jonka tavoitteena on tukea oppilaiden henkilökohtaisia voimavaroja, stressinhallintakykyä ja hyvinvointia. Studera starkt -kurssi on järjestetty kymmenessä suomalaislukiossa, ja alustavien tulosten mukaan kurssi on lisännyt lukiolaisten hyvinvointia ja tarjonnut työkaluja, joiden avulla oppilas selviää vastoinkäymisistä sekä ymmärtää vahvuutensa ja pystyy käyttämään niitä.
Poikkeuksellinen pitkittäistutkimus tuottaa tietoa lasten hyvinvoinnin kehityksestä Euroopassa
Lasten ja nuorten hyvinvointi on nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan. Ensimmäinen Euroopan laajuinen syntymäkohorttitutkimus GUIDE tuottaa päättäjille ainutlaatuista, vertailtavaa tietoa lasten hyvinvoinnin kehityksestä syntymästä 24 vuoden ikään. Se mahdollistaa täsmällisen ja tarkan vertailun ympäristötekijöiden ja sosiaalisten tekijöiden merkityksestä lasten ja nuorten hyvinvoinnille.
Lue lisää pitkittäistutkimuksesta, johon osallistuu 20 Euroopan maata.
Yhteistyö kunniaan ja tutkimustieto käyttöön
Koronapandemia on koetellut nuorten jaksamista ja ruuhkauttanut nuorten mielenterveyspalvelut. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan ennakkoluulotonta, monitieteistä tutkimusta ja tulosten systemaattista soveltamista käytäntöön.
Vahvuuskasvatuksen, lapsen edun mukaisen yhteistyön, nuorisoystävällisten opiskeluhuollon ja kouluterveydenhuollon palvelujen avulla rakennetaan Suomi, jossa jokainen lapsi ja nuori tuntee olonsa arvostetuksi omana itsenään.
Lue lisää muutoksista, joiden avulla lasten ja nuorten mielenterveyttä voidaan tukea.