Positiiviseen psykologiaan ja pedagogiikkaan keskittyvä Studera starkt -kurssi on nyt järjestetty kymmenessä suomalaislukiossa, ja alustavien tulosten mukaan kurssi on lisännyt lukiolaisten hyvinvointia.
Mikä on Studera starkt -hanke?
Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan yliopistonlehtori Monica Londen ja Folkhälsanissa työskentelevä neuropsykologi, psykoterapeutti ja vanhempi tutkija Åse Fagerlund ovat yhdessä projektiryhmänsä kanssa kehittäneet positiiviseen psykologiaan ja pedagogiikkaan keskittyvän lukiokurssin. Kurssi sisältää teoriaa, käytännön harjoituksia, koti- ja pohdintatehtäviä sekä videopätkiä.
– Kurssin tavoitteena on muun muassa tukea oppilaiden henkilökohtaisia voimavaroja, stressinhallintaa ja hyvinvointia, Londen kertoo.
Ennen kuin kurssi järjestetään lukiossa, kurssin tulevat opettajat suorittavat koulutuksen, jonka aikana he itse tekevät kaikki kurssin harjoitukset. Kurssi on suunniteltu alusta alkaen yhteistyössä lukionopettajien kanssa.
– On tärkeää, että kunkin lukion opettajat pitävät kurssin omille oppilailleen, sillä he tuntevat oppilaansa ja koulun toimintakulttuurin, Londen sanoo.
Millaista tutkimusta hankkeessa tehdään?
Kurssi toimii samalla myös interventiotutkimuksena, jossa on koeryhmä ja ns. odotuskontrolliryhmä. Jälkimmäinen ryhmä suorittaa kurssin koeryhmän jälkeen. Kaikki kurssin suorittavat oppilaat osallistuvat laajoihin terveysselvityksiin, ja osa osallistuu myös tutkimushaastatteluihin.
– Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, vaikuttaako Studera starkt -kurssi lukiolaisten hyvinvointiin ja stressinhallintaan. Käytämme sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Tutkimukseen sisältyvät laajat terveysselvitykset koskevat muun muassa hyvinvointia, koettua minäpystyvyyttä ja opiskeluvalmiuksia kurssin alkaessa. Terveysselvitys tehdään myös kurssin päättyessä ja kuusi kuukautta sen jälkeen. Terveysselvityksen lisäksi kerätään sylkinäytteitä, joista mitataan kortisoli- ja oksitosiinipitoisuudet sekä tutkitaan erilaisia tulehdusmerkkiaineita, Londen kertoo.
Jotkut kurssin suorittaneista oppilaista osallistuvat laadullisiin syvähaastatteluihin. Myös opettajat osallistuvat haastatteluihin, joissa he muun muassa pohtivat omia kokemuksiaan kurssista.
Osana terveysselvitystä kontrolliryhmä täyttää kyselylomakkeen samaan aikaan kuin koeryhmä, jotta voidaan todeta, johtuvatko mahdolliset erot kurssista vai jostain muusta, mitä koulussa on tapahtunut tuolloin, vaikkapa etäopintoihin siirtymisestä koronapandemian takia.
Miten kaikki sai alkunsa?
Niin Monica Londen kuin Åse Fagerlundkin olivat saaneet yhteenottoja lukionopettajilta, jotka kertoivat monen lukiolaisen kokevan sekä opintoihin liittyvää että sosiaalista painetta. Fagerlund oli aiemmin toteuttanut vastaavan positiiviseen psykologiaan liittyvän hankkeen, joka suuntautui peruskoulutasolle. Londen puolestaan oli työskennellyt lukiolaisten korkeakouluvalmiuksien edistämisen parissa. He päättivät yhdessä aloittaa hankkeen, jossa lukiolaisia tuettaisiin positiivisen psykologian ja pedagogiikan avulla. Svenska kulturfonden rahoittaa hanketta, joka toteutetaan yhdeksässä ruotsinkielisessä suomalaislukiossa. Hankkeeseen osallistuu myös yksi suomenkielinen lukio, joka on käyttänyt kotikuntansa myöntämää koronatukea kurssiaineiston kääntämiseen.
Kun hanketta esiteltiin suomenruotsalaisille lukioille suunnatussa Opetushallituksen seminaarissa, useat koulut ilmoittautuivat heti mukaan. Useat hankkeeseen osallistuvista lukioista aikovat ottaa kurssin pysyvään kurssivalikoimaansa, ja jotkin lukiot suunnittelevat kurssista pakollista osaa kaikkien oppilaiden opintoja.
Tähän mennessä kurssi on järjestetty 25 kertaa 10 lukiossa yhteensä noin 400 oppilaalle.
Millaista palautetta on saatu?
Studera starkt -kurssin suorittaneiden oppilaiden syvähaastatteluista saatujen alustavien tulosten mukaan kurssin vastaanotto on ollut hyvä.
Tulokset viittaavat siihen, että kurssi on todella auttanut oppilaita eri tilanteissa. Esimerkiksi aikaansaavat ja hyvin kunnianhimoiset oppilaat ovat oppineet priorisoimaan, ajattelemaan itseään ja pitämään huolta itsestään.
Londen haluaa kuitenkin korostaa, että positiivisessa psykologiassa ja pedagogiikassa ei ole kyse siitä, että ongelmat lakaistaisiin maton alle ja keskityttäisiin vain positiivisiin asioihin.
– Kaikilla meistä on joskus vaikeaa. Kurssi keskittyy resilienssiin ja pyrkii antamaan työkaluja, joiden avulla oppilas selviää vastoinkäymisistä sekä ymmärtää vahvuutensa ja pystyy käyttämään niitä. Olemme saaneet vaikeissa perhetilanteissa eläviltä oppilailta palautetta, jonka mukaan he ovat hyötyneet kurssista suuresti, Londen sanoo.
Miten kurssi muuttaa maailmaa?
Kurssiin on kohdistunut paljon mielenkiintoa, ja Londen ja Fagerlund ovat häkeltyneitä hankkeen saamasta positiivisesta palautteesta. Alun perin hanke pyöri pelkästään kaksikon voimin, mutta nyt ryhmään kuuluu myös kolme tohtorikoulutettavaa, kolme graduaan kirjoittavaa opiskelijaa ja kaksi tutkimusassistenttia. Tutkimusryhmän jäsenet ovat Stefania Fält, Nina Hongell-Ekholm, Pehr Jakobsson, Julia Simonsen, Miivi Selin-Patel ja Niels Främling.
Kurssi on ylittänyt paitsi kielten myös valtioiden välisiä rajoja. Kaksi ruotsalaista lukiota nimittäin löysi verkosta tietoja hankkeesta ja otti yhteyttä Londeniin ja Fagerlundiin. Lukiot olivat etsineet jotain vastaavaa Ruotsista mutta tuloksetta. Koska hankkeessa on viime aikoina koulutettu opettajia etäyhteyden kautta, myös ruotsalaislukioiden edustajat ovat voineet osallistua koulutukseen ja saaneet kurssiaineiston, vaikka hankkeen rahoitus ei kata Ruotsia. Toisessa ruotsalaislukiossa Studera starkt -kurssin suorittaa tänä vuonna 240 oppilasta.
– Ruotsalaisosallistujien tavoitteena on nyt saada kurssi leviämään useampiin lukioihin Ruotsissa, Londen kertoo.
Tutkimusryhmän opettajille järjestämässä koulutuksessa on käynyt selvästi ilmi, että kurssi tulee tarpeeseen.
– Opettajien mukaan he ovat hyviä tukemaan oppilaita kouluaineissa, mutta henkinen puoli jää huomiotta. Kurssi on auttanut opettajia tukemaan oppilaitaan, ja on hienoa nähdä, miten opettajat haluavat todella työskennellä oppilaidensa hyvinvoinnin puolesta, Londen toteaa.