Männyllä on salainen ase tuholaisia ja taudinaiheuttajia vastaan. Se tuottaa stilbeenejä eli yhdisteitä, jotka estävät männyn ytimessä sijaitsevan kuolleen puuaineksen eli sydänpuun lahoamista.
Stilbeenit kiinnostavat muun muassa puunjalostajia, jotka haluavat kasvattaa mahdollisimman järeitä ja hyvälaatuisia mäntyjä. Tanja Paasela tutki väitöskirjassaan, mitkä tekijät vaikuttavat stilbeenien muodostumiseen. Hän kollegoineen löysi uuden geenin, joka säätelee niiden tuotantoa.
— Jatkossa voimme etsiä geeneistä eroavaisuuksia eri yksilöiden välillä. Jos löydämme eroja, joita kutsutaan geenimerkeiksi, voimme etsiä niitä nuorista puista ja ennustaa, minkälaisia niistä tulee vuosien mittaan ja siten nopeuttaa jalostusta, Paasela kaavailee.
Tieto puun entsyymien toiminnasta voi jatkossa auttaa myös uusien puupohjaisten aineiden keksimisessä.
Helsingin yliopisto palkitsee joka kevät erityisen ansioituneita väitöskirjoja. Paaselan tutkimuksen ohella tänä vuonna palkinnon pokkasivat monikansallisten yritysten verosuunnittelua tutkinut Matti Ylönen, tietojenkäsittelytieteen kombinatorisia optimointiongelmien ratkaisuja etsinyt Jeremias Berg sekä Mónica Ferreira, jonka väitöskirjassa tutkittiin sydänperäisten tautien täsmätoimituslääkkeitä.
Matti Ylösen väitöstutkimuksesta on aiemmin kerrottu Yliopisto-lehden artikkeleissa Kuinka suuryritykset saadaan maksamaan veroja sekä Veronkierron voittajat ja häviäjät — Kansainväliset konsernit saavat verojen väistelemisestä merkittävän kilpailuedun.