Helsingin yliopisto jakaa vuosittain palkinnot erityisen ansiokkaista väitöskirjoista. Palkintoperusteissa on tieteellisten ansioiden lisäksi huomioitu tutkimuksen vaikuttavuus omalla tieteenalallaan sekä mahdollinen väitöskirjatyön yhteiskunnallinen vaikuttavuus.
Palkinnon saaneissa väitöskirjoissa tutkittiin kombinatorisia optimointiongelmia, uudenlaisia lääkkeiden kohdentamiseen tarkoitettuja nanohiukkasjärjestelmiä, sydänpuun muodostumisen aikana puussa tapahtuvia muutoksia ja monikansallisten yritysten verosuunnittelua.
Helsingin yliopiston vuoden 2018 väitöskirjapalkintojen saajat
FT Jeremias Berg: Solving Optimization Problems via Maximum Satisfiablity: Encodings and Re-Encodings
FaT Mónica Ferreira: Multifunctional Nanoparticles for Targeted Drug Delivery and Imaging for Ischemic Myocardial Injury
FT Tanja Paasela: The Stilbene Biosynthetic Pathway and Its Regulation in Scots Pine
VTT Matti Ylönen: Planned Economies? Corporations, Tax Avoidance and World Politics
Vuoden 2018 palkinnot jaettiin yliopiston Lahjoittajien ja stipendiaattien juhlassa 6.5.2019. Väitöskirjapalkinnoista kukin on 4000 euron suuruinen.
Huipputason väitös kehitti ratkaisuja optimointiongelmiin
FT Jeremias Berg kehitti väitöstutkimuksessaan Solving Optimization Problems via Maximum Satisfiablity: Encodings and Re-Encodings ratkaisumenetelmiä haastaviin kombinatorisiin optimointiongelmiin.
Kombinatorinen optimointiongelma on yleinen nimitys ongelmalle, jossa tehtävänä on löytää sallittujen ratkaisujen joukosta paras, esimerkiksi lyhyin tai halvin, mahdollinen ratkaisu. Tällaisia ongelmia esiintyy monilla tieteen ja teollisuuden aloilla. Esimerkiksi monet koneoppimiseen liittyvät ongelmat voidaan esittää kombinatorisina optimointiongelmina.
Tehokkaat optimointiongelmien ratkaisumenetelmät voivat säästää aikaa, rahaa ja muita resursseja monissa eri sovelluksissa. Bergin väitöstutkimus kehittää kombinatorisille optimointiongelmille erityisesti deklaratiivisia ratkaisumenetelmiä.
– Deklaratiivisessa menetelmässä ratkaistavan optimointiongelman instanssi kuvataan rajoitemallilla, jolloin samoja ratkaisualgoritmeja voidaan käyttää monien eri optimointiongelmien ratkaisuun, Berg kertoo.
Väitöskirja kehittää uusia esikäsittelymenetelmiä ja rajoitemalleja kahdelle koneoppimiseen liittyvälle optimointiongelmalle, keskittyen lauselogiikan toteutuvuusongelman laajennukseen optimointiongelmille (MaxSAT).
Bergin tutkimus edustaa alansa huippua. Se edistää merkittävällä tavalla MaxSAT-ratkaisumenetelmien teoriaa ja esittää sille käytännön sovelluksia. Väitöskirjan artikkelit on julkaistu alansa arvostetuimmissa julkaisusarjoissa ja niihin on viitattu useasti.
Lisätietoa Bergin väitöstutkimuksesta
Väitöskirjan elektroninen versio on saatavilla Helsingin yliopiston e-thesis-palvelussa
Huokoiseen piihin ja dekstraaniin perustuvia nanojärjestelmiä voidaan käyttää sydäninfarktin hoidossa
Farmasian tiedekunnassa väitellyt FaT Mónica Ferreira kehitti väitöstutkimuksessaan Multifunctional Nanoparticles for Targeted Drug Delivery and Imaging for Ischemic Myocardial Injury sepelvaltimotautiin uudenlaisia nanohiukkasjärjestelmiä, joiden avulla voidaan kohdentaa lääkkeitä oikeaan kohtaan ja helpottaa kuvantamista.
Tutkimuksen taustalla on se, että vaurioituneen sydämen toimintakyvyn palauttamiseen ei edelleenkään ole tehokasta keinoa. Vaikka nykyiset hoitomuodot parantavat sydäninfarktista ja sydämen vajaatoiminnasta kärsivien potilaiden hoitoa, tarve kehittää lääketieteellisiä terapioita sydänperäisiin tauteihin on suuri. Nanohiukkasiin perustuvat hoidot ovat lupaavia, sillä ne voidaan kohdistaa oikeaan paikkaan eivätkä ne edellytä leikkausta.
Mónica Ferreiran väitöskirjatyössä on kehitetty ja tutkittu lääkeaineiden kuljetukseen soveltuvia uudenlaisia nanohiukkasjärjestelmiä, jotka perustuvat huokoiseen piihin ja spermiini-asetyloituun dekstraaniin.
Väitöskirjatyö on antanut merkittävää uutta tietoa nanopartikkeliteknologioiden hyödyntämismahdollisuuksista sydäninfarktin hoidossa. Väitöskirjassa kuvailtuja täsmätoimituslääkkeitä voidaan muunnella siten, että ne saavuttavat kohteensa vaurioituneissa kudoksissa tai soluissa mahdollisimman tehokkaasti.
Mónica Ferreira sai tutkimuksestaan 2018 farmasian alan arvostetun Albert Wuokon nuoren tutkijan palkinnon.
Väitöskirjan elektroninen versio on saatavilla Helsingin yliopiston e-thesis-palvelussa
Luonnollisen lahonkestävyyden jäljillä
FT Tanja Paasela tutki väitöstutkimuksessaan The Stilbene Biosynthetic Pathway and Its Regulation in Scots Pine männyn sydänpuun muodostumista ja geenien vaikutusta stilbeenin tuotantoon.
Puiden jalostuksessa keskitytään yhä enemmän pelkän kasvun parantamisen lisäksi myös laatuominaisuuksien jalostamiseen. Paaselan väitöskirjassa tutkittiin stilbeenejä, jotka vaikuttavat yhteen tärkeään laatuominaisuuteen, männyn sydänpuun lahonkestävyyteen. Stilbeenit toimivat myös männyn aktiivisessa puolustuksessa.
Tulosten perusteella näyttää entistä vahvemmin siltä, että sydänpuun muodostuminen on sisäisesti säädelty eikä ympäristötekijöiden laukaisema tapahtuma. Tutkimuksen merkittävin yksittäinen löytö oli uusi stilbeenin tuotantoa säätelevä geeni (PMT2).
– Ilmastonmuutos tuo Suomeen uusia taudinaiheuttajia ja tuholaisia, jolloin kasvien kestävyyden merkitys korostuu entisestään. Väitöskirjatutkimuksessa saatua geenitietoa voidaan toivottavasti hyödyntää tulevaisuudessa lahonkestävämpien mäntyjen jalostuksessa. Nyt jatkotutkimuksissa selvitetään, onko löydetyissä geeneissä eroja yksilöiden välillä, jotka voisivat selittää eroja stilbeenien määrässä, sanoo Paasela.
Paaselan tutkimuksella on huomattavaa tieteellistä merkitystä kasvibiologian, metsätieteen ja funktionaalisen genetiikan perustutkimukselle. Perustutkimuksellisten ansioidensa lisäksi sillä on potentiaalisesti kauaskantoista käytännön vaikuttavuutta puunjalostuksen ja metsätalouden aloilla. Tutkimus puun hyödyntämiseksi uusiin käyttötarkoituksiin on tällä hetkellä erittäin aktiivista ja öljypohjaista muovia korvaavia ratkaisuja etsitään puumateriaalista ja uuteaineiden hyödyntämistä esimerkiksi elintarvikkeiden antioksidantteina tutkitaan. Tässäkin tutkimuksessa löydettyä stilbeenejä metyloivaa entsyymiä saatetaan tarvita uuteaineiden muokkaamiseen jonkin uuden tuotteen valmistuksessa.
Väitöskirjan elektroninen versio on saatavilla Helsingin yliopiston e-thesis-palvelussa
Yritysten verosuunnittelu on myös maailmanpoliittinen kysymys
VTT Matti Ylönen teki väitöskirjassaan Planned Economies? Corporations, Tax Avoidance and World Politics useita uusia havaintoja liittyen yritysten verosuunnitteluun ja sen kansainväliseen sääntelyyn. Erilaiset verosuunnittelutyökalut tuovat suuryrityksille merkittävää valtaa suhteessa valtioihin ja kuluttajiin, joiden on usein vaikea saada selkoa yritysten sisäisistä rahavirroista ja maksetuista veroista. Artikkelimuotoinen väitöskirja lähestyi tätä aihepiiriä monikansallisten yritysten ja niiden kansainvälisen sääntelyn näkökulmista, luoden myös uusia työkaluja yhtiöiden vallankäytön ymmärtämiseen.
Ylönen avaa uudella tavalla yritysten verosuunnittelun yhteiskunnallisia vaikutuksia ja tarjoaa keinoja yritysten verosuunnittelun hillitsemiseksi globaalissa taloudessa. Väitöskirjaan sisältyvä, professori Teivo Teivaisen kanssa yhdessä kirjoitettu artikkeli yrityskonsernien sisäisen kaupan verosuunnittelusta voitti Yalen yliopiston Amartya Sen -palkinnon vuonna 2015.
Artikkelimuotoinen väitöskirja tuo monia kontribuutioita ajankohtaisiin keskusteluihin. Veroasiantuntija Lauri Finérin kanssa kirjoitettu artikkeli luotasi kanadalaisten kaivosyhtiöiden verosuunnittelua Suomessa, ja tutkimus on ollut merkittävässä roolissa nostamassa keskustelua kaivosverotuksesta Suomessa. Väitöskirja arvioi myös Helsingissä ja muissa kaupungeissa tehtyjä esityksiä luoda veromaksun läpinäkyvyyteen liittyviä kriteereitä julkisten hankintojen kilpailutuksiin. Tätä aihetta käsittelevä artikkeli on ollut herättelemässä Euroopan laajuista keskustelua Euroopan unionin hankintadirektiivin uudistustarpeista.
– Väitöskirja on yksi osoitus poliittisen talouden poikkitieteellisen tutkimuksen nousukaudesta Suomessa. Uudet ajatukset syntyvät aina yhteistyön kautta, toteaa Ylönen.
Lisätietoa Ylösen väitöskirjasta
Väitöskirjan elektroninen versio on saatavilla Helsingin yliopiston e-thesis-palvelussa