Tiedonjulkistamispalkinto avaruussään tutkijalle

Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon laskennallisen avaruusfysiikan professori Minna Palmrothille. Muun muassa satukirjan ja revontulioppaan kirjoittanut huippuyksikön johtaja haluaa panostaa tieteestä viestimiseen.

Professori Minna Palmrothin johtama Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikkö on löydöillään mullistanut käsitystä lähiavaruudesta. Palmrothin tiiminsä kanssa kehittämä maailman tarkin tietokonemalli simuloi aurinkotuulen vaikutusta maapallon lähiavaruuteen.

Palkintoperusteluissa korostetaan Palmrothin vaikuttamistyön laaja-alaisuutta. Hän näkyy julkisuudessa monialaisissa kysymyksissä aina kovista luonnontieteistä ja tutkimusmenetelmistä tiedepolitiikkaan ja ihmisen paikkaan maailmassa.

Vuosittain jaettava palkinto julkistettiin yliopiston syntymäpäiväviikolla 24. maaliskuuta 2022. Palkintosumma on 6 000 euroa.

Tarvitaan rohkeutta

Laajalle yleisölle ovat viime vuosina tulleet tutuksi niin avaruusromun vaarat kuin yhdessä revontuliharrastajien kanssa löytynyt uusi revontulimuoto. Palmroth on verkostoitunut pitkäjänteisesti yhteiskunnan eri sektoreille mediasta ja poliitikoista revontuliharrastajiin ja yritysmaailmaan, minkä seurauksena hänestä on tullut kysytty puhuja ja haastateltava.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Minna Palmrothista onkin tullut tutkija, joka tunnetaan paitsi avaruuden asiantuntijana, myös innovatiivisena johtajana ja tyttöjen innostajana. Hän on helposti lähestyttävä roolimalli perinteisesti miehisellä alalla.

Palmroth on yhdessä ystävänsä kanssa kirjoittanut tiedesatukirjan Prinsessa, leijona ja maailmankaikkeuden salaisuus, jonka tarkoitus on innostaa tyttöjä luonnontieteiden pariin. Hän ei arkaile järjestää koululaisille vaikkapa velhopäivää ja pukeutua velhoksi näyttääkseen, kuinka fyysikot osaavat leijuttaa junaa.

Uskallus on se viesti, jonka hän haluaa välittää niin lapsille kuin aikuisillekin. Jos tiedettä haluaa viedä eteenpäin, tarvitaan rohkeutta kysyä, yrittää mahdotonta ja epäonnistua. On yritettävä tehdä asioita, joita ei ole aiemmin tehty.

Oma ja toisen näkökulmat

Palmroth on tietoisesti jaotellut tutkimusalansa useisiin eri näkökulmiin, ja investoinut aikaansa siihen, että hän on kiteyttänyt tutkimuksensa annin näiden suhteen.

Vuorovaikutuksessa on Palmrothin mukaan usein hedelmällisintä löytää ensin toista osapuolta kiinnostava näkökulma ja sitten heittää mukaan oma ajankohtaisin tutkimuskysymys, jolloin vuorovaikutus saattaa viedä aivan uusien oivallusten äärelle. Oman tutkimusalan merkitys toiselle on hyvä osata tuoda esiin.

– Jos kuulija ei ymmärrä, vika ei ole hänessä vaan puhujassa, Palmroth toteaa.

Kun tutkimustuloksista kerrotaan päättäjille, Palmroth vinkkaa ottamaan huomioon niin päättäjät kuin he, joita päätökset koskevat, ja muotoilla sanottava kumpaakin ymmärtäen. Palmroth varoittaakin aliarvioimasta kansalaisten älyä ja motivaatiota.

Palmroth kannustaa tutkijoita uskaltautumaan mukaan julkiseen keskusteluun myös oman erikoisalansa ulkopuolelle, sillä tutkijat on koulutettu kriittiseen ajatteluun, useiden näkökulmien huomioimiseen, argumenttivirheiden tunnistamiseen samoin kuin kritiikin sietämiseen.

Tutkijan velvollisuus, mahdollisuus ja oikeus

Yliopistolla ja yhteiskunnalla on Minna Palmrothin mielestä sopimus työnjaosta: tutkija saa tutkia maailman perustuksia ja kartoittaa tuntematonta, kunhan kertoo siitä yhteiskunnalle. Näin yhteiskunta voi rakentaa uutta kaiken kertyneen tiedon pohjalle. Tutkimustulosten jakaminen on siis ennen kaikkea velvollisuus.

– Vaikka tieteen popularisointi, viestintä ja vaikuttaminen saattavat näyttää helpoilta, vaativat ne tietoista ja pitkäjänteistä työtä, Palmroth muistuttaa.

– Se antaa kuitenkin myös valtavasti inspiraatiota ja energiaa. Lasten tai revontuliharrastajien reaktioista näkee, kuinka oma työ on heille juuri sillä hetkellä relevanttia. Vuorovaikutus vie eteenpäin sekä alaani että itseäni ihmisenä - se on aina myös mahdollisuus uusiin löydöksiin, Palmroth toteaa.

Tieteestä viestiminen on myös oikeus. Tämä on kirkastunut Palmrothille etenkin Venäjän hyökättyä tänä keväänä Ukrainaan ja läntisen maailman herättyä puolustamaan vapautta ja demokratiaa.

– En ollut aiemmin tullut niin vahvasti kokeneeksi, miten valtavan arvokasta on elää maassa, missä tutkijalla on lähtökohtainen oikeus kertoa tuloksistaan.